Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tuo on Kurki totta, ja on jossain määrin ongelmallista, kun turvemaat eivät tuota hiilinielua, vaan se kaikki pitää repiä kivennäismaan metsistä. Olisi oikein hyvä, jos maaperäpäästöä turvemailla saataisiin alennettua.
Maanviljelijät (turvepellot) ja rakentamisen metsäkadon aiheuttajat pitäisi myös saada mukaan hiilinielutalkoisiin.
EU siis haluaa että sen alueella myytävä liha tai puutavara ei aiheuta metsäkatoa. Metsäkatoasetuksen olisi voinut kirjoittaa niinkin, että jos rakennetaan maatalousrakennus, niin sen tieltä raivatun metsän verran perustetaan uutta metsää toisaalle, eli metsitetään vaikka jokin peltoheiton nurkka.
Metsänomistajien olisi mahdollista saada kompensaatioita luontoarvomarkkinoilta, jos siellä olisi myyjiä ja ostajia. Ongelmana on sopivan hakkuutason löytäminen kunakin vuonna. Myytävässä hiilinielussa pitäisi varmaan olla kattoluku, jotta teollisuus saisi aina tarvitsemansa määrän raaka-ainetta. En osaa sanoa miten tämä käytännössä onnistuisi, mutta viisaammat varmaan keksivät. Ja tulisiko puun hinta hiilimarkkinoille aina puumarkkinoilta.
Jaakko Junikka kommentoi Panu Halmeen FB-sivulla LongPlay-juttua Mikko Tiirolasta. Lainsäädännön suhmuroinnilla viitataan siihen kun luonnonsuojelulain uudistuksen loppumetreillä heikennettiin uhanalaisten luontotyyppien suojaa. Omasta mielestäni puute lakitekstissä ei ole oleellinen, kun niiden ominaispiirteitä parannetaan talousmetsien luonnonhoidolla ja ennallistamisella ja ne voidaan huomioida biodiversiteettistrategian toteutuksessa muutenkin – mm. lisäämällä pieniä suojelukohteita.
”Nopeasti lukemalla jutussa jäi korostumatta ja piiloon se mikä olisi ollut tärkeää nousta paremmin fokukseen. Kuten kirjoitit ”suhmurointia, jossa poliitikot uskoivat virkamiehen heille esittämiä keksittyjä/valheellisia lukuja ja deletoivat viime metreillä neljä valmiiksi valmisteltua suomalaisen luonnon turvaksi tehtyä lakipykälää. Se on ympäristöpoliittisen virkamiesvalmistelun ja päätöksenteon häpeäpilkku, episodi jota ei pitäisi avoimessa demokratiassa päästä syntymään”.
Tiedevastainen, osin kusettamiseen perustuva lobbaus, missä propagandalla edistetään Suomen luonnon tuhoa ja haitataan ilmastonmuutoksen torjuntaa, pitäisi määritellä oman pykälänsä alla laittomaksi luonnonsuojelulakiin: Tarkoituksellinen luonnon ja ilmaston tuhoamisen edistäminen mm luontoa turvaavan lainsäädännön estämisellä ja haittaamisella valheellisin, tiedetysti väärin tiedoin. Rangaistus sakkoa ja ulos. Ja pitäisi päteä kaikkeen muuhunkin. Valheisiin perustuva lobbaus rikoslakiin.”
Tämä on mielenkiintoinen näkökulma. Lobbauksen käyttämien väitteiden pitäisi siis tavallaan olla faktantarkistuksen läpikäyneitä. Saman vaatimuksen täytyy kuitenkin koskea symmetrisesti myös ympäristöjärjestöjen viestintää. Metsäalalla pidetään sitä osin harhaanjohtavana – esimerkkinä jatkuvan kasvatuksen ylioptimistinen markkinointi.
Suuri kokonaisepävarmuus aiheuttaa suuren epävarmuuden hiilineutraaliutta tavoittelevaan politiikkaan. Siksi pitäisi ennemmin pitää huolta oikeista kehityssuunnista. Ilmastolaki olisi pitänyt (pitäisi) säätää sen mukaisena. Sama koskee EU:n vaatimuksia: kun saavutukseen pääsyä ei voida luotettavasti osoittaa, eivät myöskään sanktiot kuten sakot inventaarioiden pohjalta ole oikein asiallisia.
Suomen Akatemia on saanut uuden suotutkimuksen huippuyksikön.
Tässä aiemmin jo linkittämässäni raportissa on lisätietoa Yassosta. Itse leipätekstissä myös metsämaata käsittelevässä luvussa, mutta erityisesti liitteessä 6e.
https://stat.fi/fi/tilastot/tietoa-teemoittain/kasvihuonekaasuinventaario/raportointi
> NID 15.4.2025
> s. 411: Appendix_6e Description of the Yasso07 soil carbon model
