Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Minulla on IKEA:n ruokapöytä, umpikoivua.
Aivan, Rane. Mutta kun suojelijat jäävät hiilinieluasiassa häviölle, aletaankin korostaa että tärkeintä onkin hiilivarasto.
Kommentti Vanhas-keskusteluun tarjolle:
”Viime aikoina on keskusteluissa alettu korostaa, että tärkeintä onkin hiilivarasto eikä hiilinielu, ja hiilen varastoinnissa suojelualueet ja vanhenevatkin metsät ovat melko hyviä. Eivät metsät myöskään täysin lopeta kasvuaan vielä siinä vaiheessa, kun ne suojellaan.
Hiilinielun komponentit ovat kasvu ja poistumat, joten meidän kannattaisi puhua enemmän metsien kasvuun vaikuttavista tekijöistä. Jos oletetaan että metsien kasvu on vakio riippumatta hakkuista, hiilinielu säätyy kätevästi hakkuita säätelemällä. Mutta kun tuo oletus ei pidä paikkaansa. Metsän kasvudynamiikkaa ymmärtävät koettavat hiki päässä selittää, että EU-ilmastopolitiikka perustuu hiilinieluvaatimuksiin, jotka ovat pitkällä aikavälillä mahdottomia. Nettonielua ei voida ylläpitää pysyvästi, kun metsät vanhenevat.
Tällä ei ilmeisesti olekaan väliä, kun tarkastelun horisontti ei ulotu kauemmas kuin 2035 tai 2050. Hiilivarastopolitiikan seurauksena on sitten metsien kasvun ja metsäteollisuuden hiipuminen ja biotalouden näkymien heikkeneminen Euroopassa. Menikö niin kuin Strömsössä?”
Jos ajatuskulkua viedään pitemmälle, huomataan että jako kolmeen markkinaan ei toimi kuin lyhyellä aikavälillä. Eli nyt yritetään jakaa metsiä puumarkkinan, hiilinielumarkkinan ja luontoarvomarkkinan kesken. Pitkällä aikavälillä puu- ja hiilinielumarkkina ehkä sulautuvat yhteen, ja suojelumarkkina tuottaa sekä monimuotoisuusarvoja että hiilen varastointia?
Matti Vanhasen 2. mielipiteessä kommentti tarjolle:
”Vielä kaksi syytä lisää, miksi lajimäärien pätevä vertailu suhteessa metsän ikään ei onnistu tuosta Punaisen kirjan aineistosta. Ensimmäinen jo mainittiinkin, eli ilmaisu ’vanha metsä’ tarkoittaa paitsi vanhoja myös luonnontilaisen metsän ominaispiirteitä sisältäviä. Toiseksi, vain noin puolesta lajeista tiedetään tarpeeksi uhanalaisuuden arviointiin.
Metsille on määritelty ne ominaispiirteet, joita niihin pitää lisätä metsälajien uhanalaisuuden vähentämiseksi. Ei ehkä ihan sattumalta, ne ovat samoja, joita ennallistamisasetuksen toteutuksessa joudutaan seuraamaan.
Lehtojen kohdalla kyse ei ole niinkään metsän iästä, vaan luontotyypin arvosta kokonaisuudessaan elinympäristönä. Isoja kuusia poistamalla parannetaan lehtolajien selviytymistä tilanteessa, jossa luontotyypin pinta-alasta valtaosa on raivattu pelloiksi ja jäljellä olevat sirpaleet ovat eristyneet toisistaan.”
Jos enempi harjoittaa energiapuun korjuuta kokopuuna, ko. alueille voi palauttaa ravinteita lannoittamalla tuhkalla. Miksei typpeäkin, mutta sitä tulee taivaalta keskimäärin 2 kg/ha vuodessa lisää eli 10 vuodessa jo 20 kiloa, ja kiertoaikana ihan merkittävä määrä. Jotkut meistä harjoittavat jopa männyn uudistusalueiden kulotusta – niin, siellä Petäjävedelläkin – ja silloinhan ei olla huolissaan typen karkaamisesta ilmaan.
Sahattava puu on paras myytäessä, mutta ei niin hyvä jalostettaessa. Yksi kuutiometri puuta tuottaa enemmän arvonlisää muissa käytöissä kuin sahattuna. Puutuotteissa voi olla jotain poikkeuksia tähän sääntöön.
Esimerkiksi Metsä Groupin tiedot viime vuodelta Metsälehden seminaarissa: liikevaihto 5,7 mrd josta puutuotteet noin 10 % eli 0,6 mrd. Sellu ja sahatavara olivat yhdessä nipussa 2,3 mrd, mutta tästä valtaosa on sellun osuutta. Kartonki 1,9 mrd, pehmo- ja tiivispaperit 1,2 mrd, puunhankinta ja metsäpalvelut 2,4 mrd.
Missä tahansa näistä voi olla hyviäkin kasvun mahdollisuuksia, jos puu jalostetaan entistä pitemmälle kotimaassa.
Trumpin väestä vielä yksi havainto: väittävät että Eurooppa ansaitsee tullimaksunsa ja muut kiusat, koska se on käyttänyt USA:a hyväkseen. Tällä tarkoitetaan luultavasti kauppataseen vajetta. Eikö melko vapaa esteetön kauppa ole ollut molemmille osapuolille hyödyksi? Amerikkalaiset ovat mieltyneet eurooppalaisiin kulutustavaroihin kuten autoihin. Toisaalta eurooppalaiset ostavat paljon amerikkalaisperäisiä keksintöjä kuten Applen tuotteita. Win-win vai win-lose?
https://www.mtk.fi/-/ennallistamisvalmistelu0925
https://ym.fi/ennallistamisasetus
Metsät
Talouskäytössä olevat metsät ovat myös luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä. Monimuotoisuus parantaa niiden kykyä selvitä ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvistä riskeistä, kuten tuholaisesiintymistä ja sään ääriolosuhteista.
Kunkin jäsenmaan on asetettava metsälintuindeksille tavoitetaso, jota kohti sillä on velvollisuus liikkua.
Asetuksessa on lueteltu seitsemän indikaattoria, joista kunkin jäsenvaltion on valittava itselleen sopivimmat kuusi. Näille indikaattoreille on asetettava tavoitetasot, joita kohti jäsenmailla on velvollisuus liikkua.
Seitsemän valinnaista indikaattoria ovat
- Kuollut pystypuu
- Kuollut maapuu
- Eri-ikäisrakenteisten metsien osuus
- Metsien kytkeytyvyys
- Hiilivarasto
- Metsien osuus, joissa kotimaiset lajit ovat valtapuustona
- Puulajien monimuotoisuus
Kaikki EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet EU:n biodiversiteettistrategiassa 3 miljardin puun istuttamiseen, mikä pitää huomioida ennallistamisasetusta toimeenpantaessa.
Minkä kriteerin noista jättäisitte pois ja miksi? Itse ehkä jättäisin pois maapuukriteerin.
