Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kiitos jp tarkennuksesta; tämä käy järkeen että pituuskasvun halutaan olevan päättynyt männyn syysistuksessa.
Mellanå Plant kertoo lyhytpäiväkäsittelystä:
Kuusen- ja koivuntaimien pituuskasvua ja verson karaistumista ohjataan lyhytpäiväkäsittelyllä. Taimet peitetään suurella pimennyskankaalla, jolloin niille syntyy vaikutelma pidemmistä öistä – merkki lähestyvästä syksystä ja talvesta. Tämä pysäyttää pituuskasvun, edistää verson puutumista ja karaistumista, mikä on tärkeää talvenkestävyyden kannalta. Olemme käyttäneet tätä menetelmää jo lähes 25 vuotta, se on osoittautunut erittäin toimivaksi – tuloksena vahvempia taimia.
Mielenkiintoista että männyllä tätä ei käytetä.
Havupuun taimissa loppuu pituuskasvu päätesilmun muodostumiseen. Koivu jatkaa venymistä pitempään, mutta kuinka pitkään, osaisiko joku kertoa? Juuristo kasvaa niin kauan kuin kasvukautta riittää, samoin paksuuskasvu. Taimi osaa kyllä syksyllä talveentua kun lämpö vähenee ja päivä lyhenee, se saa siis luonnon lyhytpäiväkäsittelyn.
On ilmeisesti liikaa pyydetty että arvoisat palstalaiset muistaisivat jotain täällä aiemmin kirjoitetusta. 😳
Soistahan on keskusteltu monesti jo aikaisemmin: luonnontilaiset suot eivät kuulu raportoinnin piiriin, mutta niistä ei olisi olennaista apuakaan, kun metaanipäästöt lähes kumoavat hiilen sidonnat suokasveihin.
Suojellut ja ennallistetut alueet eivät siirry laskennan ulkopuolelle. Suosta tulee ennallistettaessa todennäköisesti osa kosteikko-luokkaa omine päästökertoimineen. Suojelualueiden kasvu kuuluu edelleen metsien hiilinieluihin. Ilmeisesti kuuluu myös ojittamattoman metsämaan puuston kasvu, ja niiden maaperästä ei tarvitse raportoida päästöjä, joten ne ovat hyvää metsää (älkää vain missään tapauksessa ojittako näitä).
Ruotsin hakkuumäärät eivät ole niin paljon meitä suuremmat, että maaperänielu selittyisi sillä ainakaan kokonaan. Eroa voi tulla hakkuutähteiden käsittelystä laskennassa ja maaperän päästömalleista. Onko kukaan lukenut Annikan raporttia olisiko siellä vastausta tähän? Jos huomataan että meidän turvemaamalli on liian lämpötilaherkkä eli yliarvioi hajotuksen, siihen tulee korjaus aikanaan. Ja aikasarjat muuttuvat taas, jihuu!
Visio
Muutetaan Suomen ilmastolaki ja EU-sitoumukset tavoitteiksi ilman sanktioita. Tavoitevuosi hiilineutraaliudelle EU-maissa 2050. Teknisiä hiilinieluja kehitetään ja otetaan käyttöön. Puurakentaminen yleistyy. Hakkuutasot määräytyvät puumarkkinoilla. Luonnonarvokaupasta saavat lisätuloja ne, jotka suojelevat lakien ja sertifikaattien vaatimukset ylittäviä pinta-aloja, ja ne, jotka maltillistavat hakkuita. Biodiversiteettistrategian suojelupinta-alat saavutetaan mm. hiljaisen suojelun tilastoinnin avulla ja luonnontila kääntyy elpyväksi.
Ei puita väitetty lyhyemmiksi vaan latvuksen osuus puusta. Oma korjaukseni tuohon vaivaan olisi harvempana kasvattaminen, jos puut menettävät vihermassan liian tiheänä kasvatettaessa. Esim. kuusen taimikko 1800 kpl on liian tiheä? Enska tulee vastaan silloin kun rungot ovat vielä liian ohuet taloudelliseen korjuuseen?
Päästöt turvemailta ovat ihan todelliset ja mittauksin todennetut, kuten mm. edellä mainittu julkaisu viljelysmailta sekä metsäojitettujen maiden osalta Korkiakoskelta ym. todistivat. Myös Suoseuran kokoomajulkaisu, jonka linkitin edellä.
Mittauksia ei voitane leimata epämääräisiksi sillä perusteella, että tutkittavassa ilmiössä on paljon vaihtelua? Turvemaiden päästömalleissa on toki korjattavaa, mm. vedenpinnan tason mukaan ottaminen metsien käsittelyn ohjaamiseksi, eli silloin pohjavesien tasoja kannattaa nostaa, kun ne näkyvät vähennyksenä päästöissä.
Maiden on raportoitava kaikki merkittävät päästönsä. Ruotsissa ei ole ojitettu yhtä paljon soita kuin meillä. Soiden kokonaispinta-alaa maassamme en osaa verrata. Luvut löytyvät varmaan Annikan raportista?
