Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tuo on Kurki erittäin hyvä huomio. Kun rusinat on poimittu pullasta, vasta sitten päästään katsomaan kohoaako taikina vai lässähtääkö leipomus.
Metsätalouden vesistökuormituksen määrä tai osuus ei ole muihin kuormituksen lähteisiin verrattuna valtakunnallisesti kovin suuri. Toisaalta paikallisesti ja vähintään väliaikaisesti sitten on, esimerkiksi jos tehdään ennallistamista tai kunnostusojitusta. Lisäksi se kuuluu maatalousmaan päästöjen kanssa niihin osioihin, joihin voimme omilla toimillamme vaikuttaa heti – poiketen tässä mielessä vaikka ilmalaskeumista tai ilmastonmuutoksen vaikutuksesta huuhtoumiin. Siksi kustannustehokkaat toimet kannattaa panna toimeen, erityisesti maataloudessa, mutta myös metsätaloudessa.
*
Tuoretta tutkimustietoa hiilistä kivennäismailla. Ilmeisesti Frank Berningerin tutkimusryhmä jatkaa näitä tutkimuksia Itä-Suomen yliopistossa.
Short-term effects of low-intensity surface fires on dissolved organic matter from boreal forest soils
Abstract. Purpose Our study investigates how low-intensity surface fires affect the concentration of dissolved organic carbon (DOC)and the quality of dissolved organic matter (DOM) in boreal forest soils. DOC, a crucial and labile carbon (C) pool, is highly sensitive to disturbances such as wildfires, yet its post-fire dynamics remain poorly understood in boreal ecosystems. By examining the immediate effects of these fires on DOM content and composition our research aims to deepen our understand-ing of soil carbon cycling and stability in a rapidly warming boreal region.Methods We compared DOC concentrations, δ13CDOC isotope composition, and DOM ultraviolet–visible absorbance proper-ties from soil water collected in burned and unburned control plots during the first growing season following a low-intensityprescribed burning in a Finnish boreal Scots pine forest.Results The low-intensity surface fire removed aboveground vegetation and partially burned the organic topsoil, creating alayer of pyrogenic materials. In burned soils, while total soil C stocks remained unchanged, DOC concentration decreased,and DOC showed an enrichment in 13C, compared to DOC from unburned soils. This shift likely results from the loss ofsoluble C, reduced microbial biomass, and the addition of newly formed pyrogenic C. Burned soils also displayed DOM withhigher aromaticity and molecular weight, suggesting a more stable and recalcitrant C pool in the soil water of fire-affectedareas.Conclusion Our results highlight that low-intensity surface fires immediately alter soil DOM content and chemical compo-sition in boreal forests, thereby affecting DOC fluxes within soils and to adjacent aquatic ecosystems. These post-fire DOCdynamics have implications for freshwater quality and regional carbon budgets. Considering the role of low-intensity fires as a major natural disturbance in the boreal forests of Northern Europe, their role and implications should be integrated into forest management strategies to help regulate DOC levels in surface waters.
Voi olla että on vain ollut ruuhkaa kommenttien tarkastuksessa. Onhan ne muidenkin perustelemattomat mielipiteet menneet läpi. Uutta yritystä putkeen!
*
Mikko Tiirola kirjoitti MT:ssä YLE:n metsäuutisoinnista että metsänomistajien edustajia voisi myös kutsua haastateltaviksi, jos on vaikka kyse suometsien hoidosta: Yle unohti jälleen metsänomistajat.
*
Vanhanen kirjoitti jatko-osan mielipiteeseensä. Siinä se on taas se mainostamani monitavoiteoptimoinnin ongelma.
Matti Vanhanen:
”Hiilinielu ei saisi olla lupalappu saastuttaa. Tavoitteena pitää olla metsiemme säilyminen merkittävänä taloudellisena tukijalkana, metsien kyky sitoa hiiltä enemmän ja monipuolisen metsäluonnon vahvistuminen.”
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011515185.html
Kimmo S:
”Olen seurannut näitä kirjoituksia mielenkiinnolla. Itse olen sitä mieltä, että kyllä metsänomistajilla täytyy olla oikeus hakata metsiänsä. Nehän ovat heidän elinkeinonsa ja investointinsa, eivätkä he hakkuilla suoranaista vahinkoa aiheuta kenellekään muille, ehkä lukuunottamatta maisemamuutoksia.
Se mihin minun mielestäni pitäisi kyllä puuttua ovat ojitusten aiheuttamat haitat vesistöille. Tässä asiassa metsänomistaja todellakin aiheuttaa suoranaista haittaa muille, ja erityisesti kansallisomaisuudellemme eli vesistöille. Jokaiselle ojalle pitäisi velvoittaa tekemään vähintään suodatuskenttä joka vähentää vesistöhaittaa merkittävästi. Suo-ojitukset pitäisi mielestäni jopa kieltää kun niistä kiintoainesta valuu vesistöihin todella paljon ja suon happaman maaperän vuoksi ne eivät muutenkaan ole kovin hyvää puun kasvualustaa vaikka ne kuivatettaisiinkin.
Iso osa järvistämme on jo kuralätäköitä jotka mataloituvat jatkuvasti kiintoaineksen valuessa järvien pohjaan.”
Heli S:
”Metsänomistajilla on tietysti oikeus hakata metsiään. Mutta heillä ei kuitenkaan ole oikeutta toiminnallaan aiheuttaa vesistöjen samenemista ja rehevöitymistä.
Jos metsänomistajille annetaan valtion tukia metsänhoitoon, on valtiolla myös oikeus ja velvollisuus esittää ehtoja hoidon suhteen.<
Hiilinielujen kasvattaminen pitäisi hoitaa ensi sijaisesti valtion omistamien metsien avulla. Tämän pitäisi olla ensisijainen tavoite, eikä niiden tuoloutukset puun myynnistä.”
Kommentti tarjolle:
”Tarve hillitä metsätalouden ympäristövaikutuksia tulee toisaalta julkisen vallan sääntelystä (lait ja asetukset), jonka avulla asetetaan vaatimuksia ympäristöhaittojen hillitsemiseen, toisaalta alan sisältä: asiakkaat haluavat vakuutuksen siitä, että metsäteollisuustuote ei ole aiheuttanut suuria haittoja ympäristölle. Tukien avulla voidaan kyllä ohjata hyviin käytäntöihin, kuten suometsien hoidon laadukkaaseen suunnitteluun tai tuhkalannoitukseen.
Jos Metsähallituksen tuloutusta maltillistettaisiin, puut ehtisivät kasvaa suuremmiksi pohjoisessa; väitetään että ne laitetaan nyt nurin hädin tuskin yhden tukin mitan saavutettuaan. Professori Ollikaisen työryhmä esitti äskettäin Metsähallitukselle 2 milj. m3 pienempiä vuotuisia hakkuita 10 vuoden ajan. Kovin suurella valtion hakkuiden alennuksella olisi kuitenkin pohjoisessa suuret aluetaloudelliset vaikutukset.
Vesistövaikutuksissa kannattaa muistaa muut kuormittajat: teollisuus, yhdyskunnat, luonnonhuuhtoumat, laskeumat ja maatalous. Ympäristöhallinnon sivuilla on artikkeli ”Ravinteiden kuormitus Itämereen”, josta näkyvät eri kuormittajien suhteelliset osuudet. Metsätalouden paikallisia vaikutuksia vähennetään merkittävästi noudattamalla alan sisäisiä laatuvaatimuksia: puunkorjuuyritysten omia ohjeita, metsänhoidon suosituksia ja metsäsertifioinnin vaatimuksia.”
No katos kun Hesariin ei voi laittaa linkkejä niin nimesin ympäristö.fi-sivuston ympäristö-sivustoksi. Ajattelin että kyllä siitä fiksu lukija osaa etsiytyä, varsinkin kun asiat ovat jo olleet aiemmin esillä, ja myös löydettävissä aiemmista kommenteistani Hesarissa.
Tietysti olisi pitänyt mainita myös MetsäVesi-hankkeen luvut lähteenä, ja sen raporteissa muistaakseni mainitaan määrät merkittäviksi. Vertailu luonnosta valuviin määriin ja muihin kuormittajiin suhteuttaa merkittävyyden. Siihen tarvitaan avuksi ympäristö.fi-sivuston piirakkakuvat ja muut tässä ketjussa mainitut lähteet.
Metsäkatoasetuksesta piti keskustella, mutta päädyttiin vesiensuojeluun. Rikkinäinen puhelin -ilmiö jyllää…
”Minulla ei ole antaa merkittävyyteen muuta lähdettä kuin ymparistö-sivuston kokonaisesitys vesistökuormituksesta. Metsätalouden aiheuttama lisäinen vesistökuormitus (typpi, fosfori, liuennut humus, kiintoaine) on valtakunnallisesti merkittävä. Paikallisesti se voi olla erittäin suuri, erityisesti jos ojia perataan maa- tai metsätaloudessa. Suurimmat paikalliset vaikutukset ovat kai aiheutuneet soiden uudisojituksesta maa- ja metsätaloutta varten sekä turvetuotannosta.
Tarvittavat kustannustehokkaat ratkaisut vaativat että nähdään kokonaiskuva, jossa ovat mukana kaikki vesistökuormittajat sekä valtakunnallisesti että valuma-alueittain. Metsien osalta ratkaisuksi riittää ymmärtääkseni että saadaan nykyiset hyvät vesiensuojelun ohjeet ja Tapion metsänhoidon suositukset kattavasti käyttöön. Muutetaan turvemaametsien käsittelyä eli suositaan rehevissä kohteissa peitteistä metsänkasvatusta, tehdään tuhkalannoitusta ja vältetään kunnostusojituksia. Tämän järeämpään sääntelyyn ei nähdäkseni ole enää tarvetta.”
Visakallon kuvasta. Onneksi meitä lähinnä oleva hanke nro 3 jää syrjään Harjulinjalta, joten tarvitsisi pitkän liityntälinjan. Ei toteudu 22 voimalan suuruisena jos P-S maakuntakaava hyväksytään, mutta Rautalammin kunta voi kaavoittaa siihen 6 voimalaa. Toivomme että niin pieni määrä ei olisi enää kannattava.
