Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ei me intuitiolla täällä mennä vaan numeroilla. Jos yleisö on unohtanut esimerkin, se kannattaa toistaa, koska pitkistä ketjuista on vaikea löytää enää uudelleen.
Tuossa havainnoitiin kasvihuonekaasuja viljellyllä turvemaalla Suomessa. Ei havaittu turvekerroksen paksuuden vaikuttavan khk-päästöihin, mutta ravinnepäästöjä tuli enemmän paksusta turvekerroksesta. Tutkimus koski vain yhtä kasvukautta. Pohjaveden pinta oli tässä 50-100 sentin syvyydellä.
Thickness of peat influences the leaching of substances and greenhouse gas emissions from a cultivated organic soil
käpysonni, kts. tästä kuva 1 ja kuva 3.
Luken uudesta mallista kerrotaan, että vesipinnan syvyys otetaan huomioon ennustamalla veden syvyys puuston määrän eli pohjapinta-alan perusteella. Perussääntö on, että mitä paksumpi hapellinen turvekerros, sitä suuremmat päästöt. Turpeen kokonaispaksuus voisi siis olla vähemmän merkittävä asia kuin ns. kuivavara eli kuinka syvällä pohjaveden pinta on. Päästö riippuu myös kasvupaikan rehevyydestä ja turpeen ominaisuuksista.
Päästöjä pitäisi mitata erilaisista kohteista ja eri paksuisista kerroksista. Myös pitäisi selvittää millaisia turpeen paksuuksia meidän turvekankailta nykyään löytyy. Ehkä metsävaratiedosta tai GTK:lta löytyykin jo tätä tietoa, mutta kattavuus on kysymysmerkki.
Julkaisu: A new method for estimating carbon dioxide emissions from drained peatland forest soils for the greenhouse gas inventory of Finland
Tämä varmaan pätevä ja mikä tärkeintä: ei näytä rumalta.
Yleistä tietoa:
Maaperäasiat mm. karike, dom ja som:
https://stat.fi/fi/tilastot/tietoa-teemoittain/kasvihuonekaasuinventaario/raportointi
> NID 15.4.2025
> s. 411: Appendix_6e Description of the Yasso07 soil carbon model
Jos meille ei määrätä EU:sta päästömaksuja, on periaatteessa aika sama mitkä meidän maankäytön päästöt ovat. Hiilineutraaliusvuosi ei ole myöskään olennainen. Valtio ei ole vielä sosialisoinut metsien nieluja todellisuudessa, vaan vasta laskennallisesti, kun metsän myynti on edelleen vapaata. Annikakin mielestäni totesi, että pääasia ovat oikeat kehityssuunnat eikä täsmälliset numerot ja vuodet.
Kimmo Horko 17:22
Uskomatonta, että Kankaan julkaisusta Yle ja Hesari saavat otsikot, joissa kauhistellaan metsien hiilensidonnan loppumista samalla kun muu media otsikoi saman tutkimuksen tyyliin ”laskennassa runsaasti epävarmuuksia” tai ”metsien hiilinielut laskettiin pieleen.
No oli miten oli, niin Kangaan ryhmän tulos varmistaa arvion, että hakkuita rajoittamalla nielu kasvaa hetken aikaa kunnes pidemmällä aikavälillä kasvu tyrehtyy ja nielu heikkenee. Samalla tulisi tuhottua Suomen talous lopullisesti ilman että ilmasto olisi hyötynyt yhtään hakkuiden siiirryttyä muualle.
Tuoreet laskelmat: Nykymenolla Suomen metsät muuttuvat päästölähteeksi
