Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Matti Vanhanen vastaa mielipiteensä esittämään keskusteluun. ”Monet kuitenkin näkevät ainoaksi ratkaisuksi sen, että hakkuita ja puun käyttöä yksinkertaisesti vähennetään. Ilmastopaneelin kirjoittajat ymmärtävät kirjoituksessaan sen, että markkinamekanismilla näin ei tapahdu ja siksi esittävät ”poliittisia” päätöksiä hakkuiden vähentämiseksi.” … ”on parempi, että metsärauhaa haetaan laajasti hyväksyttävin ja – mikä tärkeintä – toimeenpantavin ratkaisuin. Tavoitteena pitää olla sekä metsiemme säilyminen merkittävänä taloudellisena tukijalkanamme, metsien kyky sitoa hiiltä tätä hetkeä enemmän ja myös monipuolisen metsäluonnon vahvistuminen.”
Kyllä palautteilla ilmeisesti on vaikutusta.
”Kokonaisharkinnan perusteella aluesuunnittelun vastuualueella on päädytty ratkaisuun, jossa täydentävä tuulivoimapotentiaali jätetään pois kaavaehdotuksesta, ja Pielaveden Pillisuota, Rautalammin Pientä Mujumäkeä sekä Sonkajärven Huttusenlehtoa ei osoiteta kaavaehdotuksessa. Alueiden sosiaalinen hyväksyttävyys on palautteen perusteella matala.”
”Kokonaisharkinnassa nousee esille myös tuulivoiman vaikutustenarviointi. Kansallispuiston merkitys matkailulle ja ylipäänsä asukkaiden virkistymiselle ja kotiseutuidentiteetille nousee palautteessa korkealle. Pohjois-Savon kansallispuistot on tuotu merkityksellisenä suunnittelun lähtökohtana, niin luonnonarvoiltaan kuin luonnonrauha-alueina, voimassa oleviin maakuntakaavoihin mm. saavutettavuuden näkökulmasta. Tuulivoimapotentiaalin osoittaminen aivan kansallispuiston tuntumaan olisi ristiriidassa aikaisemmin valitun ratkaisun kanssa. Maakuntakaavaratkaisulla ei ole syytä heikentää kansallispuistojen merkitystä.
Alueidenkäyttölain 1.1.2026 mahdollisesti voimaan tulevia muutoksia ja niiden tulkintaa tarkastellaan aikanaan rauhassa. Vaikka muuttuva alueidenkäyttölaki voi johtaa Pohjois-Savossakin tuulivoimateeman uudelleentarkasteluun, ei Pienen Mujumäen tai Huttusenlehdon soveltuvuus tuulivoimapotentiaalisiksi alueiksi vaikuta todennäköiseltä olevan maankäytön ristiriidan vuoksi. Pillisuon alueen poisjättämiseen taas liittyy Ilmatieteenlaitoksen palaute, jossa tuodaan esille tuulivoimapotentiaalisten alueiden yhteisvaikutus sääennusteiden luotettavuuteen.”
https://pohjois-savo.tweb.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=7&docid=49345
Pohjois-Savon maakuntakaavaan on tullut paljon muistutuksia; kuvastaa yleistä mielipidettä että monella potentiaaliseksi luokitellulla alueella tuulivoiman rakentaminen on kovassa vastatuulessa. Voikin olla että kunnille jää käteen vain pieniä hankkeita, joita ei kannata rakentaa – ainakaan siellä missä tarvitaan pitkiä siirtolinjoja.
Westendissä on komeaa pytinkiä meren rannoilla.
Semmoinen turvasuihke voisi olla hyvä lisävaruste taskussa kyllä. Susi voi yllättää – erityisesti koiralla metsästäjän – syrjässäkin kuten olemme saaneet lehdistä lukea.
En tarkoita puista paljua vaan muovista. Jos vaihtaa veden päivittäin, desinfioi sen tai lisää siihen merisuolaa, allas on hygieeninen. Veden lämmityksen voisi hoitaa mökillä aurinkokeräimen avulla: vesi kiertää katolla kunnes se on 40 astetta. Legionellariski pitää huomioida.
luontaisen metsänhoidon avaaminen paljaaseen maahan on huono asia ja on antanut huonon tuloksen. Ilman mitään ennakkoarviota tai käsitystä siitä, taimettuuko vai eikö taimetu?
Luontaisella tarkoitetaan tässä kai sellaista jk-mallin hakkuuta, jossa ei tehdä maanmuokkausta? Luontainen uudistuminen varmistetaan jaksollisessa mallissa maanmuokkauksella esimerkiksi siemenpuuhakkuissa (paitsi ohutkunttaisilla kohteilla ei välttämätön) ja kaistalehakkuissa. Luontainen avaaminen voisi siis Jovainin merkityksessä olla esimerkiksi pienaukko? Niissä kai tulokset ovat olleet toisinaan hyviäkin, esimerkiksi kuivilla mäntykankailla. Vuoden 2014 metsälakia ja jk-hakkuiden uudistumisen onnistumisia on ehkä vielä liian aikaista arvioida kokonaisuudessaan.
Onko joku päässyt seuraamaan Metsälehden seminaaria livenä? Miulle Professio ei tarjoa tapahtumaa, vaikka olen rekisteröitynyt ja kirjautunut sisään.
Mitä on pakkotaimettaminen? Kai metsälaki huonosti valvottunakin tarvitaan.
Tämän 3 professorin mielipidekirjoituksen yleisökommentit summaavat hyvin suuren yleisön tiedon tason. Joukossa on muutamia valistuneempia, jotka tietävät jonkin verran hiilitieteestä. Ei vielä riittävän paljon, vaan alkavat kyseenalaistaa professorien pitkäaikaiseen tutkimukseen pohjaavia väitteitä. Se on hyvä että professorit tunnustavat, että maaperän hiilen mittaaminen on epävarmaa.
Toinen puoli porukasta ei kyseenalaista tiedettä eikä havaintoja, vaan politiikkaa. Juupaseipästelystä pitäisikin jo päästä eteenpäin miettimään mitä realistisia ja nopeasti toteutettavissa olevia vaihtoehtoja meillä hiilineutraaliuspolulla on. Piipun päästä vetytuotteiksi esimerkiksi on vasta alkuvaiheissaan oleva teollisuuden ala eikä ehdi avuksi ennen vuotta 2035.
Kommentteja tässä mielipiteessä.
AJ:
<span class=”break-words”>Täällä ehdotetaan toistuvasti, että Suomen hiilineutraalius- sekä EU:n ilmasto- ja biotalouspolitiikka pitäisi muuttaa hiilen varastointipolitiikaksi. Tähän sisältyisi pitkään sovellettuna ainakin se riski, että metsien kasvu kääntyisi alenevalle uralle. PEFC-metsäsertifikaatissa on kriteeri, että hakkuupoistuma ei saa ylittää kasvua alueittain 5-vuotiskaudella. Tämä kriteeri voisi estää vanhenevien metsien nuorentamisen hakkuilla, joten kriteeri kannattaisi muotoilla uudelleen.</span>
<span class=”break-words”>Professori Markku Ollikaisen työryhmä esitti, että hiilimarkkinoilta saataisiin metsänomistajille metsien kasvua vastaavaa vuotuista hiilivuokraa puun myyntitulojen vaihtoehdoksi. Kiinnostuneita hiilinielujen ostajia ilmeisesti olisi Keski-Euroopassa ja varmaan jonkin verran suomalaisissa yrityksissäkin. Metsänomistajiakin vapaaehtoinen hiilimarkkina voisi kiinnostaa nyt, kun teollisuuspuun kysyntä alenee ainakin väliaikaisesti. Valtiontalouden ja yksityisten työpaikkojen kannalta tämä on suhteellisen kallis ratkaisu menetettynä kansantalouden aktiviteettina, mutta auttaisi ilmastolain toteutukseen. </span>
<span class=”break-words”>Metsien kiertoaikojen ja puuvaraston maltillinen kasvattaminen hiilimarkkinoiden avulla – esimerkiksi 10 vuotta lisää kiertoaikaa ja 10 milj. kuutiometriä vähemmän hakkuita per vuosi – voisi riittää hiilineutraaliuspolulla pysymiseen. Ei aiheuttaisi vielä lyhyellä aikavälillä kohtuutonta haittaa metsissä ja Ollikaisen ryhmän ennusteen mukaan hakkuita voitaisiin myöhemmin uudelleen kasvattaa. Matkalla kohti vuotta 2050 kehitettäisiin samalla eteenpäin muita ratkaisuja, kuten hiilen varastointi rakennusmateriaaleihin ja sähköpolttoaineet.</span>
<span class=”break-words”>Miksi korealaiset perustivat sahan Suomeen, jos puun laatu on meillä niin heikkoa kuin väitetään? Koska heidän mielestään suomalainen kuusisahatavara on maailman parasta! [Tässä pohjalla väärä muistikuva, korjasin myöhemmin.]</span>
Lauri Valsta:
Itse asiassa tavoitteena pitäisi olla saada metsien avulla alennettua ilmakehän hiilidioksidin määrää mahdollisimman paljon, toisin sanoen minimoida ilmakehässä olevan hiilidioksidin määrää tältä osin. Tähän tavoitteeseen voidaan edetä kahdella tavalla: (1) maksimoidaan metsien hiilivarastoa tai (2) maksimoidaan puun käytön korvaavuusvaikutuksia eli puulle vaihtoehtoisten materiaalien käytön aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä minimoidaaan. Pitäisi siis maksimoida (1) + (2). Tämä tehtävä ei ole ihan yksinkertainen, koska metsien hiilivarasto karkeasti ottaen maksimoituu, kun ei hakata ollenkaan, mutta silloin ei saada ollenkaan korvaavuusvaikutuksia, kun ei synny puutuotteita. Pitäisi siis sekä lisätä metsien hiilivarastoa että hakata puuta käyttäen se parhaisiin puutuotteisiin. Tällöin voidaan saada suurin alenema ilmakehän hiilidioksidin määrään.
AJ:
<span class=”break-words”>Anteeksi: muistin väärin, ne olivat japanilaiset jotka perustivat sen sahan. Japanilainen tiukka laatuajattelu huomioiden, varmasti tehtiin ennen investointia tarkat selvitykset.</span>
<span class=”break-words”>Kai Toni myönnät sen että vanhenevan metsän kasvu hidastuu? Jos kaikkia metsiä aletaan vanhentaa hiilivarastoiksi, joudutaan alenevan kasvun kierteeseen. Onko tämä toivottava kehityskulku? </span>
<span class=”break-words”>Onko EU:n ilmastopolitiikka sittenkin perusteiltaan väärä, kun se vaatii mailta hiilinieluja, jotka siis koko ajan kasvattavat metsien hiilivarastoja vanhentaen niitä? Pitäisikö painoa siirtää metsistä puutuotteisiin ja hiiltä varastoiviin rakenteisiin ja rakennusmateriaaleihin?</span>
<span class=”break-words”>Puhe materiaalipulassa kärvistelevistä kirvesmiehistä ja puusepistä joutaisi jo loppua. Se pieni määrä mitä he tarvitsevat hitaasti kasvanutta puuta löytyy aivan helposti karuilta kasvupaikoilta ja Lapista.</span>
Professorit vastaavat tavallaan Ilmastopaneelille: matkustaminen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteeseen metsänielujen avulla johtaa metsien kasvun taantumiseen.