Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ruotsin maaperäinventaario on myös epätarkka, hidas reagoimaan muutoksiin ja kallis.
Ryssäviha. Substantiivi. Tarkoittaa sitä kun ryssä vihaa länsimaisia arvoja, erityisesti Ukrainassa.
Sofi Oksanen oli YLE:n haastattelussa. Puhuttiin siitä millaista ryssän valtaamilla alueilla on elää. Pois ei pääse evakuoitumaan ja joutuu muuntautumaan venäläiseksi. Näille pitää antaa rauhansopimuksessa mahdollisuus muuttaa pois. Samoin pitää sopia ryssien kaappaamien lasten palautuksesta.
Aika ikävät opetukset saavat ilmeisesti myös venäläiset lapset Venäjällä. Kunnon propaganda päähän länsimaisia hapatuksia vastaan. ”Erityisen tärkeässä osassa venäläisyyttä korostava koulutus on Ukrainalta laittomasti miehitetyillä alueilla, kuten Krimillä ja Donbasissa.”
Turun Sanomia ja Kauppalehteä lainattu Hesarissa: Metsäkeskustelu kaipaa yksiselitteisiä lukuja. No niinhän me kaikki, Riikiläkin kolumnissaan. Yritin tarjota jotain.
AJ:
Tuo ”bulkkisellun myynti” ja muu jalostus tuo meille vientiä 12 mrd arvosta vuosittain. Jos hakkuita alennetaan vaikka 10 milj. kuutiometriä, viennistä lähtee pois vähintään 1 mrd, verotuloista 300-400 miljoonaa ja arvonlisästä noin 1 mrd. Haja-asutusalueisiin tulee kovemmat talousvaikutukset kuin taajamiin, koska maaseudulla metsätalous on suuri työllistäjä.
Luvut eivät ole koskaan täysin yksiselitteisiä, koska ne ovat ennusteita metsien tulevasta kehityksestä. Jos hakkuita alennetaan riittävä määrä, jos metsien kasvua saadaan nostettua ja jos metsätuhojen määrät eivät nouse, saamme riittävät hiilinielut ja voimme olla hiilineutraali maa ehkä jo 2035, mutta viimeistään 2050 muiden EU-maiden kanssa.
Eli valinta on tämä: joko otamme suuret negatiiviset talousvaikutukset tai suuret päästöt ja hiilineutraaliuden lykkääntymisen ainakin vuodesta 2035 tuonnemmaksi.
*
Kauppalehdessä arveltiin, että päästöjen laskennan korjaaminen lisää epävarmuutta, mutta todennäköisesti käy niin päin, että metsien nykyinen ja tuleva kasvu ja hiilinielu voidaan uusilla menetelmillä laskea entistä tarkemmin.
Politiikan teossa hankaluuksia aiheuttavat suuret ja hyvin epävarmat turvemaaperän päästöt (pellot ja suot). Ollaanko hiilineutraaleja vai eikö olla tiettynä vuonna, ja onko maankäyttö kokonaisuutena nielu vai päästö?
Olisiko kenties aiheellista tehdä kattava maaperäinventointi, joka selvittäisi turpeen paksuuksia ojitetuissa metsissä ja viljellyillä turvemailla? Vai onko tämä tieto jo olemassa peltolohkojen tiedoissa ja metsävaratiedoissa? Voisi olettaa, että ohuet kerrokset päästelevät vähemmän kuin paksut.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011775840.html
Halvin metallinen aitatolppa maksaa 1,95 euroa nyt, mutta keväällä kauppoihin tulee myös täysin muovisia jotka ovat halvempia. Muovinen keppi olisi lähes ikuinen.
Bambukeppiä 120 cm saa 5 kpl 4 eurolla eli 80 senttiä kappaleelta. Käyttöikä pitempi kuin puisella. Myyjä: pavunvarsi verkkokauppa.
Aurauskeppi, 8 mm x 1520 mm, lasikuitua, oranssi. 90 senttiä per kpl. Myyjä: Trafino. Tämä lienee paras diili kun huomioi hinnan ja käyttöiän.
Kyllä, tuossa on totuuden siemeniä mutta on tärkeää huomata, että nuo ajatusvirheet eivät tule tutkijoilta vaan poliitikoilta. Ilmastopaneelikin ottaa vain kantaa siihen miten hiilineutraalius on mahdollista saavuttaa. Ei ota kantaa siihen miten tämä rahoitetaan.
Hiilinieluja saadaan säästymään joko metsäteollisuuden suhdanteen heikentyessä tai maksamalla niistä metsänomistajille sen verran että sopiva määrä jää säästöön.
Sama koskee ennallistamista ja suojelualueita: niitä saadaan maksamalla niistä ja niitä tarvitaan eri tarkoitukseen. Ei ketään meistä pakoteta osallistumaan suojelun markkinoille enempää kuin mitä lait ja metsäsertifikaatit määräävät.
Rahoitus edellisiin luontoarvomarkkinoilta.
*
Siihen ei tullut vastausta seminaarissa miksi kivennäismaiden maaperänielu on kadonnut. Kurki, Häkkinen ja pakahe voisivat lukea raportin ja katsoa webinaarin ja kertoa jos en ole huomannut jotain. Puhuttiin kasvun alenemisesta syynä, mutta miten, kun kasvu ei ole alentunut?
Kerrottiin että luonnonpoistuma on kasvanut moninkertaiseksi, eli lahopuuta kertyy kovaa vauhtia. Hakkuutkin ovat kasvaneet, joten karikkeitakin kertyy enemmän. Myös mainittiin, että puiden latvukset ovat nykyään lyhyempiä. Onko tämä sitten päätekijä ja pitäisikö metsiä kasvattaa hiukan harvempina? Vai onko kuitenkin kyse nopeammasta karikkeiden hajotuksesta?
Toinen mietityttävä asia ovat turvemaiden päästöt. Niitä tutkitaan omassa hankkeessa. Tiedetäänkö esimerkiksi turvekerrosten paksuudet viljelymailla ja metsävaratiedossa kattavasti ja paksuuden vaikutus hajoamispäästöihin?
(Sivuhuomio. Kivennäismaan osalta on Yasso-mallissa arvio varaston koosta mutta turvemaan laskennassa ei.)
*
Ennakkotiedot vuoden 2025 hakkuista (Metsäuutiset) kertovat että tukki- ja kuitupuun yhteissumma pieneni, mutta toisaalta energiapuun korjuumäärä vaikuttaisi nousseen suunnilleen samalla määrällä. Poistumiin vaikuttavat lisäksi kotitarvepuu sekä muut poistumat eli luonnonpoistuma ja hukkapuu. Vuonna 2024 luonnonpoistuma oli ennätykselliset 7,9 milj. m3.
Ei ole hiilinielu vielä viime vuonna olennaisesti entisiä suurempi, mutta tänä vuonna voi jo olla.
Luken uutisessa on lisätietoa, Annikan raportti ja myös linkki webinaarin esitykseen.
Jos talousmetsien kasvu saadaan takaisin nousu-uralle, turvemaiden päästöjä hillittyä ja jos metsätuhot eivät yleisty, metsänielujen avulla on mahdollista päästä hiilineutraaliksi maaksi. Jos pyrimme siihen hieman hitaammin eli EU:n pääjoukossa 2045, meillä on 10 vuotta lisäaikaa esimerkiksi kehittää teknisiä hiilinieluja. Yksinkertainen keino olisi jo käytettävissä eli pienkerrostaloja clt:stä, kuten arkkitehti Gert ehdotti ruotsalaisten Unelmakoti-ohjelmassa.
Käsitys tutkijoiden agendasta on luultavasti väärä. Ongelmia tulee varmaan enemmän tietojen käyttäjien eli ilmastopolitiikan arkkitehtien päistä Suomessa ja EU:ssa. Uusien laskelmien tuottamat alemmat nielut tulevat kyllä huomioitua myös EU:n meiltä vaatimissa vertailutasoissa. Mutta miksi Suomen piti lähteä yksin keulimaan hiilineutraaliuden kanssa? Päätöksen haitat saattavat olla paljon suuremmat kuin hyödyt.
Käpysonni kysyy miksi juuri metsien käyttöä pitää rajoittaa: no siksi kun metsät ovat ainut hiilinielumme, joita tarvitaan hiilineutraaliuden saavuttamiseen, vaikka muitakin päästöjä vähennettäisiin. Ikävä yhteen kytkentä tulee myös siitä, kun aleneva metsien käyttö tarkoittaa myös paljon vähemmän uusiutuvaa energiaa biomassoista – metsähakkeen lisäksi sellutehtaiden jäteliemistä.
Luken seminaarin video: Metsien hakkuumahdollisuudet ja hiilinielulaskelmat – Webinaari 01/2026
Pajukeppi-idea on hyvä. Päät voi maalata vaikka oranssilla merkkausspraymaalilla.
Toisena vaihtoehtona ”ikikeppi”. Rautakaupasta vihreät puutarha-aidan tekemiseen tarkoitetut noin sentin paksuiset joita saa eri pituisina. Ja päät oranssiksi näissäkin. Ikikepit voi kerätä pois ja käyttää toisella alueella uudelleen.
