Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset

Kommentteja metsäkatoketjussa. ☹️ MP:lle pitäisi Kurjen kommentoida siitä korealaisten sahasta jossa sanottiin että suomalainen kuusisahatavara on maailman parasta.

MP:

”Meillä on hyvin yksipuolista metsäosaamista., joka keskittyy kolmen puulajin tuottamiseen maksimaalista kasvua vauhdittamalla, mikä tuhoaa maaperän, muiden metsän lajien elämän, vesistöt jne. Osaamista kyllä toisaalta on, mutta sillä ei ole käytännön merkitystä, kun tämä sellutehtaille puuta tuottava suunta on vallitseva. Nopeasti kasvatettu puu on samalla huonolaatuista muihin käyttötarkoituksiin. Kirvesmiehet ovat kirjoittaneet, että ei enään saa hyvälaatuista puutavaraa.”

AJ:

”Ilmeisesti metsäkatoasetuksen työläys johtuu siitä, että raportoinnin ja alkuperän seurannan piiriin joutuisivat kaikki hakkuut. Luulisi riittävän, että tikun nokkaan nostettaisiin ne hakkuut ja puuerät, jotka liittyvät rakentamiseen. Maatalouden rakennusta (lihan tuotantoa) varten kaadettuja puita ei saisi myydä, mutta voimalinjan tieltä (sähkön tuotantoa) varten kaadettuja puita voisi myydä. Molemmat hakkuut kuitenkin aiheuttavat pysyvän maankäyttöluokan muutoksen metsämaasta rakennetuksi maaksi, eli osa metsäkadosta jää asetuksen nykyisellä muotoilulla huomioimatta.”

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011513688.html

Metakeskustelua keskustelusta Ilmastopaneelin mielipiteessä. Kommentoin:

”Raportointi perustuu IPCC:n sääntöihin, mutta niillä tuotetut raportit poikkeavat hiukan eri maissa, koska eri päästöt ovat eri paikoissa tärkeitä. Saksa esimerkiksi näkyy raportoivan tekoaltaiden päästöjä. Taustalla oleva tiede on avointa, mutta ei maallikolle helppoa omaksua. Puutuotteiden hiilinielu lasketaan erikseen. Hiilinielussa pitää käyttää IPCC:n määritelmää, eli vuotuinen metsien kasvu miinus poistumat. Hiilen sidonta ja hiilitase pitää määritellä, jos niitä käyttää – mikäli siis haluaa valaista eikä sumentaa keskustelua.

Osa keskustelijoista on huolissaan kuilusta Suomen ilmastolupausten ja todellisuuden välillä. Se liittyy koko Suomen metsien vuotuiseen suureen hakkuupoistumaan, joka on pääasiallinen syy kutistuneisiin hiilinieluihin lyhyellä aikavälillä. Metsäalan koulutuksen omaavat kantavat huolta metsien hoidon ja ikärakenteen merkityksestä, ja siitä ennustavatko mallit tulevan kehityksen riittävän oikein pitemmällä aikavälillä. Kolmas ryhmä painottaa metsien merkitystä hiilivarastoina. Nämä ryhmät puhuvat nyt hiukan toistensa ohi, mutta ongelma poistuu diskuteeraamalla.

On tärkeää erottaa ja myös keskustelussa kertoa, ollaanko eri mieltä tosiasioista vai niiden pohjalta tehtävästä politiikasta. EU:n ilmastopolitiikka pohjaa kullekin maalle annettuun vuotuiseen hiilinielutavoitteeseen, joka toteutuu parhaiten, kun metsät ovat nuoria ja keski-ikäisiä hyvin kasvavia metsiä. Samoin biotaloustavoitteet. Toisaalta luontokadon selätys tarvitsee myös vanhempia metsiä, jotka ovat yleensä samalla hyviä hiilivarastoja.

Tätä talous-, ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden optimoinnin ongelmaa meidän pitää pyöritellä aikamme, mutta yhteisesti hyväksyttävissä olevat ratkaisut ovat löydettävissä. Talousvaikutukset ja ratkaisun rahoitus on pidettävä mukana; ilman niitä ratkaisu ei siirry käytäntöön.

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011498692.html

Jos sertin suojavyöhykkeet siirtyisivät hakkuiden ulkopuolelle täyssuojeluun, niistä täytyisi alkaa maksaa korvauksia maanomistajalle. No katsotaan nyt miten raakkujen kiihdytyskaistojen kanssa käy – tuleeko korvauksia vai jääkö harmaaksi suojeluksi.