Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Olen samaa mieltä Kotiahon kanssa: tutkimustiedon puute ei ole este. Suuri yleisö on selvästi myönteinen ilmasto- ja monimuotoisuustoimille, varmaan suuremmassa määrin kuin metsäala keskimäärin. Suuren yleisön tiedon puute voi siinä mielessä olla este, että voi olla vaikeaa saada kustannustehokkaimpia ja haitattomimpia toimia aikaiseksi. Sen sijaan saadaan aikaan toimia, joita yleinen mielipide pitää toimivina. Esimerkiksi ojituksiin en suhtaudu noin torjuvasti kuin Kotiaho, vaan ymmärtääkseni niiden haitat saadaan hallittua. Ojia tarvitaan edelleen vesienhallinnassa ja avohakkuita metsänuudistamisessa.
Em. linkistä: ”Suomen metsien muuttuminen hiilinieluista päästöjen lähteeksi hakkuiden lisääntymisen vuoksi voi tulla maksamaan veronmaksajille miljardeja euroja. Käytännössä valtio joutuisi ostamaan hiilen sidontaa muilta mailta päästäkseen Euroopan unionin vaatimiin päästötavoitteisiin.” Tämä ei ihan tällaisenaan varmaan toteudu. On järkevämpää velvoittaa jäsenmaa toimiin kuin sakottaa.
Hakkuiden maltillistamista Kotiaho pitää edullisena keinona. Edullisuudesta voimme olla montaa mieltä.
Mitä Kotiaho itse toivoisi enemmän tai vähemmän metsäkeskusteluun?
– Toivoisin, että tahallinen vastakkainasettelu ja perusteeton edunvalvontapelottelu lopetettaisiin. Meidän pitäisi tunnustaa tosiasiat ja löytää yhteinen, näyttöön perustuva, oikea tilannekuva, ja ryhtyä toimenpiteisiin sen mukaisesti.
Tästä voimme olla samaa mieltä.
Ok, turvealustat erikseen. Ehkä kerrytys yleisin niissä karuissa suotyypeissä, joissa ei tapahdu juuri mitään ja kannattaa jättää ennallistumaan. Paksuturpeisilla rehevillä kohteilla lienee hajotus aluksi vallitsevampi kuin kerrytys. Tilanne oletettavasti muuttuu, kun suokasvupaikka kehittyy ojikosta muuttuman kautta turvekankaaksi. Puiden ja pintakasvillisuuden karikkeista tulee hiilivarastoa tietenkin kasvun mukaiseen tahtiin, oli alla sitten turvetta tai kivennäismaata.
Uunituoretta tietoa maaperän hiilivarastoista. Jos sitä halutaan maksimoida, alue kannattaa jättää talouskäytön ulkopuolelle.
Tulos on simuloitu ja siten sisältää monia epävarmuuksia, mutta on linjassa sen käsityksen ja mittaustenkin kanssa, että suurimmat hiilivarastot on luonnontilaisissa metsissä. Talousmetsissä on pienemmät varastot ja suuremmat ajalliset vaihtelut. Jatkuvapeitteisen metsämaan hiilivarasto heilahtelee varmaan vähemmän kuin jaksollisen ja kunkin kohteen kokonaistase riippuu metsän kasvusta ja poistumista.
”the soil C budget of the managed stand after clear‐cut was negative until the first thinning or even until the following clear‐cut, while the set‐aside was always a C sink in soil”
Julkaisu: Soil Carbon Dynamics During Stand Rotation in Boreal Forests.
Mitä oli ennen Israelin perustamista? Huom. karttakuva: Palestiinan tunnustaneet valtiot. Suomi jahkailee edelleen… olisiko syytä kysyä suoraan Israelilta miten asekauppojen käy jos tunnustetaan.
Ei toki kaikkia mutta kyseinen kirjoittaja (MW) on tehnyt tätä samaa valistustyötä korkeamman hirvieläinkannan puolesta jo vuosikausia. On jäänyt kiinni myös yksiselitteisesti virheellisen tiedon levittämisestä eli siitä, että pienillä hirvieläimillä ei muka olisi osuutta punkkien lisääjinä.
