Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Suojakaistoilla saa tehdä poimintahakkuita. Tärkeissä elinympäristöissä hakkuut myös mahdollisia, jos ne parantavat sen laatua. Molemmissa voidaan monesti poistaa juuri kuusia.
Em. linkin Kamala luonto -kuvassa on eritelty monimuotoisuuden parannustoimia. Sekametsäisyys voisi toteutua ilman että siihen erityisesti panostetaan – ainakin jaksollisessa mallissa.
*
Metsätalousmaan omistus omistajaryhmittäin -tilasto, Metsäkeskus.
Pinta-alat pyöristettynä lähimpään täyteen prosenttiin: yksityiset 43 prosenttia , Metsähallitus 35, yhtiöt 8, kuolinpesät 5, yhteismetsät 3, kunnat 2, sijoitusrahastot 1. Seurakunnat, säätiöt ja muut yhteisöt yhteensä noin 1 prosenttia. Omistustiedoissa puutteita: 2.
Jos tavoiteltu 10 milj. m3 alennus hakkuiden määrissä tehtäisiin vapaaehtoisin alennuksin, se voisi jakautua esimerkiksi (milj. m3): Metsähallitus 3, yhtiöt 1, ja loput 6 pitäisi hankkia hiilimarkkinoilta ellei yksityiset osallistuisi tarpeeksi talkoisiin. Markkinahinnalla 50 euroa/m3 kustannus olisi Mh 150 (eli vuotuinen tuloutus 0), yhtiöt 50, hiilimarkkina 300, yhteensä 500 milj. euroa. Juuri nyt suhdanne näyttää metsäteollisuudessa heikolta, eli hakkuut ehkä alenevat tavoitellusti ilman pakotteita tai kannusteitakin.
Tilastojen mukaan pienituloisiin asuinkuntiin kuului vuonna 2023 yli 700000 henkilöä. Eli enemmän kuin joka kymmenes asukas. Ei ole mielestäni pieni määrä. Jos otetaan kriteeriksi omaisuus, määrä varmaan pienenee, koska ihmisellä voi olla vaikka metsäomaisuutta tai oma asunto, mutta silti pienet tulot.
Vastaan Timpalle vastakysymyksellä. Muutkin voi vastata.
Jos meillä ei olisi lakikohteita, tärkeitä elinympäristöjä, metsänhoidon suosituksia, talousmetsien luonnonhoitoa eikä metsäsertifiointia, mikä tai mitkä talousmetsien monimuotoisuusominaisuudet saattaisivat olla tänä päivänä kohtuullisen hyvässä kuosissa? Saa keksiä muitakin kuin linkissä Tapion oppaassa mainitut. Suuri osa monimuotoisuutta kuvaavista ominaisuuksista olisi heikentynyt ilman noita lakeja ja ohjeita nykyistä enemmän, eli metsät olisivat kauempana luonnonmetsistä. Tässä näkyy se metsätalouden vaikutus.
https://tapio.fi/oppaat-ja-tyovalineet/talousmetsien-luonnonhoidon-keinot-kamala-luonto-kuvin/
”Muistion mukaan yleisesti ottaen voi todeta, että helatorstain ja loppiaisen muuttaminen työajaksi lisäisi vuotuista työpanosta ja sitä kautta kasvattaisi bruttokansantuotetta ja verotuloa.”
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000011511204.html
Halutaan siis kasvattaa kunkin työntekijän vuotuista työpanosta. Entä jos lyhennettäisiinkin hiukan työaikaa? Pienten lasten vanhemmilla onkin jo oikeus osittain lyhennettyyn työaikaan. Lisää työtunteja saadaan palkkaamalla lisää työntekijöitä. Miinuspuolella: perehdyttäminen ja rekrytointi. Pluspuolella: työttömyyden kustannusten aleneminen, tyytyväisemmät työntekijät, parempi tuottavuus ja pienempi sairastavuus.
Metsien käyttö näyttää aika erilaiselta riippuen, siitä millä aikavälillä asiaa katsotaan ja kenen kannalta. Metsätalous on aikaansaanut hyvällä metsänhoidolla paranevat kasvut, joten se on ollut ilmastolle selkeästi positiivinen elinkeino alkaen 1950-luvulta – pois lukien soiden hiilivaraston väheneminen ojitusten seurauksena.
Metsään on sijoitettu pääomaa ja työtä, joille saadaan tuotto puuta myytäessä. Jos puun myynnin mahdollisuus nyt viedään metsänomistajilta pois ja aikaansaatu kasvu käytetäänkin sen sijaan Suomen valtion hiilinielusitoumuksiin, maksaja pitää löytyä. Teollisuuden supistumisen kautta maksajiksi kyllä päätyy pienessä määrin jokainen veronmaksaja.
Sen sijaan metsätalouden vaikutus monimuotoisuuteen on ollut voittopuolisesti haitallinen ja näitä ulkoisvaikutuksia on syytä vähentää, samoin kuin vesistövaikutuksia.
Metkan runkoluku 8-11 metrin pituusvaiheessa, ei valittamista? ”Jos hoidettavan jakson kasvatettavien puiden keskipituus on 8 metriä tai enemmän, niitä tulee hoitotöiden jälkeen olla vähintään 700 ja enintään 1300 runkoa hehtaarilla, jos kuvion pääpuulaji on lehtipuu ja vähintään 800 ja enintään 1500 runkoa hehtaarilla, jos kuvion pääpuulaji on havupuu.”
http://www.metsakeskus.fi/fi/palvelut/taimikon-ja-nuoren-metsan-hoidon-tuki
Kaikki pituusehdot.
- Jos kuvion pääpuulaji on havupuu, hoidetun puuston keskipituuden täytyy hoitotöiden jälkeen olla 0,7–12 metriä. 1.1.2026 lähtien keskipituus saa olla enintään 11 metriä.
- Jos kuvion pääpuulaji on lehtipuu, hoidetun puuston keskipituuden täytyy hoitotöiden jälkeen olla 0,7–15 metriä. 1.1.2026 lähtien keskipituus saa olla enintään 14 metriä.
- Jos hoidettavan jakson taimien keskipituus on 3 metriä tai vähemmän, kuviolla ei saa hoitotöiden jälkeen olla taimia pidempiä lehtipuita (etukasvuinen lehtipuusto), jotka haittaisivat taimien kasvua tai vaurioittaisivat taimien latvoja.
- Jos hoidettavan jakson kasvatettavien puiden keskipituus on yli 3 metriä ja alle 8 metriä, niitä tulee hoitotöiden jälkeen olla vähintään 1200 ja enintään 2500 runkoa hehtaarilla.
- Jos hoidettavan jakson kasvatettavien puiden keskipituus on 8 metriä tai enemmän, niitä tulee hoitotöiden jälkeen olla vähintään 700 ja enintään 1300 runkoa hehtaarilla, jos kuvion pääpuulaji on lehtipuu ja vähintään 800 ja enintään 1500 runkoa hehtaarilla, jos kuvion pääpuulaji on havupuu.
Ilmastopaneeli: Myös metsäsektorin on tehtävä osuutensa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden suojelussa.
