Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Luettelo on Punaisessa kirjassa.
Voidaan sanoa jk:n perustuvan ekologiaan siltä osin, että luonnonmetsissäkin esiintyy yksin puin uudistumista, eli isoja puita kuolee vanhuuteen tai muihin syihin (gap dynamics). Osa kosteammista kasvupaikoista voi olla hyvinkin pitkään peitteisinä myös pohjoisissa havumetsissä. Avoimien alueiden osuus maisemasta on usein luonnonmetsissä paljon pienempi kuin talousmetsissä. Näin taitaa olla jopa Kanadassa, jossa on runsaasti hyönteistuhojen ja metsäpalojen eli vähintään puoliavointen alueiden kautta uudistumista.
Seppo Vuokko haastattelussa. Sepon tutkimuskohde monimuotoiset avohakkuualueet ja hupeneva monimuotoisuus toisaalla voivat olla molemmat totta yhtä aikaa – vai eikö muka?
http://www.sttinfo.fi/tiedote/71338218/seppo-vuokko-metsakeskustelussa-vallalla-yhden-totuuden-aani
Leena on muistaakseni jo eläkkeellä.
Varmaan jonkin verran ”ojituslisää” tulee aina kun turvetta hajoaa, sitä enemmän mitä syvemmältä hajoaa. Jos veden pinta on korkealla ja ojia ei kunnosteta, humus-, ravinne- ja kiintoainepäästö voi olla luonnontilaisen suoalueen tasoa?
Taseessa pitää huomioida, että pitkälle maatuneella turvekankaalla tilanne muistuttaa jo kovasti kangasmaan metsää. Turpeen hajoamisen päästöt ovat jo hiipuneet. Mataloituneet ja sammaloituneet ojat suodattavat päästöjä.
Samuli Launiainen Metsälehden uutisen kommentissa: ”Vastaavia päästöjen suuruusluokkia voidaan nähdä rehevissä kivennäismaan metsissäkin, ja määrän kannalta olennaista on ilmeisesti hakkuutähteiden hajoaminen – ei niinkään se ollaanko turvemaalla vai kivennäismaalla.”
Harmi kun hukkasin lähteen mutta näin jossain kuvan, jossa oli seurattu kiintoaineskuormaa ajan myötä: ojitus ja kunnostusojitus aiheuttivat selkeät piikit muutaman vuoden ajaksi! Näitä ei pitäisi enää tulla vanhoilta ojitusalueilta, mikäli niissä toteutetaan vain välttämättömät kunnostukset ja niiden yhteydessä vesiensuojelurakenteet. Rakentaminen itsessään toki aiheuttaa lyhyen kuormituspiikin, mutta jos isomman alueen kiintoainekuorma näin estetään (ja lisäksi alennetaan ravinteita ja humusta), se voi kannattaa. Lisäksi se kiintoaines mikä voi tulla laajoilta kangasmetsien avohakkuilta kun maata paljastetaan ja muokataan, mutta näiden suuruusluokasta ei ole tarkkaa tietoa.
Viking line siirtää alukset Ruotsin lipun alle, jos tukia karsitaan. Haittaisiko se, jos nyt on tilanne se että varustamot saavat tukea maksamiensa verojen verran. Listalla suurimmat suorien tukien saajat, mutta tässä ei varmaan ole mukana verotuet.
”Suoria yritystukia maksettiin viime vuonna 908 miljoonaa euroa. Lisäksi yritystukina pidetään erilaisia verotukia, joiden yhteissumma lasketaan miljardeissa, mutta niiden tarkkaa määrää on valtiovarainministeriön mukaan mahdotonta laskea.”
http://www.iltalehti.fi/talous/a/ba58267c-96a9-45c1-8f6c-4fee91bdff19
Hyvä tuote ei synny ilman hyvää muotoilua, ja sitä ei synny ilman taiteellista ja käyttäytymistieteellistä näkemystä. Aika kalvakka olisi yhteiskuntamme ilman kulttuuria. Miettikää jos taajamassa olisi pelkästään tuotantolaitokset, toimistot, kaupat ja asunnot. Ei olisi taidenäyttelyitä, teattereita, museoita eikä konsertteja. Entä jos kulttuuria ei tuettaisi, jätettäisiinkö tasapuolisuuden vuoksi myös urheilu ilman valtion tukea? Sitten häviäisi suurin osa urheilukentistä, jäähalleista, uimahalleista ja ulkoilureiteistä. Kyllä on Purralla vielä paljon saksittavaa!
