Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jarmo Kalaoja, osuvat kommentit HS:
1. Jos hakkuita myöhästytetään saattaa metsän omistuksesta jäädä liki nollatulos kasvun hidastuessa 60 vuoden jälkeen varsinkin kun kaikki 100 vuoden aikana kannetut verot ja otetaan huomioon. 2. Unohdetaan täysin, että kaikki hakatun puun käyttömuodot ovat laskennassa päästöttömiä ja korvaavat useimmiten fossiilista hiiltä myös Suomen hiililaskennassa. On vain ilmastobyrokraattisesti päätetty vähentää hakkuun hiili heti nielusta eikä käytön aikana tulleina päästöinä, joka olisi paljon loogisempaa ilmaston kannalta. 3. Jos aletaan maksamaan EU:n sisällä maakohtaisia korvauksia tulee kaikissa maissa käyttää täsmälleen samoja nielujen ja päästöjen arviointimenetelmiä, ei ole väliä ovatko ne tarkalleen oikeita kunhan ovat kaikille yhteismitallisia.
AJ:
Maankäyttösektorin ja muiden päästäjien raja ei ole aivan tarkka. Energiasektorin päästöt ovat alentuneet mm. koska nykyään kaukolämpöä tuotetaan enemmän puuhakkeella eikä fossiilisilla. Seuraavassa vaiheessa varmaan tuulisähköllä käyvillä sähkökattiloilla. Iso osa uusiutuvasta sähköstämme on peräisin selluteollisuuden jäteliemen polttamisesta. Kolmas esimerkki ovat tuulisähkön nopean rakentamisen myötä tarpeelliset uudet voimalinjat, jotka näkyvät metsäkatona maankäytössä ja lasketaan siellä päästöksi. Nämä puun käyttötavat ja metsäpinta-alan vähenemiset näkyvät siis metsämaan maankäyttöluokan päästöinä, mutta energiasektorilla päästövähennyksinä.
Timppa puolustaa selluteollisuutta, hyvin perusteluin.
”Totta on, että metsä kasvaa aikansa samaa tahtia tehdään sille mitä vain. Minulla on hyvä verrokki, 100.vuotias metsäpalon jälkeen syntynyt metsä rajan kahta puolen. Toinen puoli on harvennettu 3 kertaa, toinen luonnontilassa. Harvennetussa on ne puut hakattu, jotka luonnontilaisessa ovat kuolleet tai kuolevat. Harvennetussa jäljelle jääneet puut ovat suurempia. Siis selluun on käytetty sitä puuta, joka muuten jäisi metsään lahoamaan ja tuottamaan hiilidioksidia. Selluun käytetään myös sahausjätettä, sahahaketta, joka pitäisi muuten polttaa. Sellun jalostusarvo on todella suuri, koska se valmistetaan käytännössä tukkipuun kasvatuksessa syntyvästä jätteestä.
Sellutehtaat tuottavat paljon sähköä. Esimerkiksi Äänekosken sähköomavaraisuus on 240 %. Lisäksi tulee lämpöä. Tukkipuun jalostusarvo on pieni. Sahatavaran tonnihinta on puolen luokkaa sellun hinnasta. Kunnon tukin kasvatus vie monen sukupolven ajan ja vaatii jopa 3 taimikon perkausta ja niiden jälkeen metsän harvennuksen kolmeen kertaan.
Ilman hyvin toimivaa selluteollisuutta, Suomessa ei pystyttäisi harjoittamaan sahateollisuuttakaan. Pelkkien tukkipuiden kasvattaminen ja kerääminen olisi kohtuuttoman kallista. Selluteollisuus on metsätalouden selkäranka. Sen tuottama lisäarvo on moninkertainen sahateollisuuteen verrattuna. Kummallista tuo selluviha. Jokainenhan tarvitsee päivittäin siitä valmistettuja tuotteita.
Kyllähän niitä metsiä voisi kasvattaa miten vaan, mutta mitä Heikki tekisit metsäalan ihmisille ja heidän kodeilleen, jos lopettaisit heiltä työt. Samalla autioituisi maaseutu. Ehkä se onkin monen tavoite.”
Ruotsin kanssa ei pitäisi olla suuria eroja puustotunnuksissa, mutta maaperää käsitellään laskennassa siellä eri tavalla.
Onhan tämä ”romahdus” jo monesti käyty läpi. Kun hiilinielu = kasvu – poistumat, niin poistuman suurin osio tulee hakkuista. Lisäksi pitää vähentää metsämaaperän päästöt, jotka ovat varmaan kasvaneet ihan oikeastikin eikä vain laskennan tarkennuksen vuoksi. Tähän varmaan pääsyynä pitempi kasvukausi eli on pitempi aika hajota.
Puiden kariketuotannon arveltiin myös muuttuneen, mutta en muista millaisissa puustoissa ja miksi. Onko syynä liian tiheät taimikot, liian harvat nuoret metsät vai mikä. Luulisi että ennätyshakkuut tuottaisivat aivan ennätysmäärin karikkeita. Mikä on energiapuun ja hakkuutähteiden korjuun vaikutus kokonaisuudessa?
Joidenkin mielestä hakkuukypsyysrajojen poisto aiheutti sen että metsiä hakataan paljon entistä nuorempina ja siitä johtuisi ongelmat. Luke on tehnyt arvioita siitä kuinka suuri hyöty kiertoaikojen pidentämisellä saataisiin ja ei se ihan merkityksetön ole. Päätehakkuiden määrässä ei kuitenkaan ilmeisesti ole ollut vahvaa kasvavaa trendiä, vaan vaihtelut liittyvät lähinnä suhdanteisiin. Harvennushakkuiden määrät sen sijaan ovat kasvaneet trendinomaisesti.
No maahengitystä mitataan; se tulee maaperäeliöiden elintoiminnoista ja juurten hajoamisesta. Vähentää puuston mitattavaa nettokasvua kyllä siltä osin kuin menee hienojuuriin. En näillä tiedoilla usko että tästä olisi apua hiilinieluihin. Hakkuut ovat niissä merkittävin muuttuva erä johon voimme itse vaikuttaa.
No jos maaperään jäisi suuri määrä sokereita varastoon, niin erä voitaisiin huomioida. Onko tällaisia varastoja olemassa? Ehkä sienten ja maaperäeliöiden biomassa voi jäädä lopulta pieneksi verrattuna puiden ja pintakasvillisuuden massaan.
Satelliiitin ja metsien mittausten välinen ero johtuu siitä että satelliitti ei näe hakkuita ja tuotteiden vientiä päästönä.
Runkopuun määrä mitataan maastossa ja siihen lisätään latvus ja juuret biomassamalleilla, kullekin pääpuulajille omallaan. Hiilinielu saadaan ja ilmoitetaan siis elävän puuston kokonaisbiomassana. Hakkuutähteet ja karikkeet menevät maaperän varastoon.
Myös hienojuurien ja sienijuurten määriä on tutkittu ja joidenkin mielestä ne voisi lisätä laskentoihin. Hienojuurten kierto on kuitenkin nopea, eli vuosittain kuolee varmaan lähes sama määrä kuin kasvaa. Ja varmaan tässäkin on paljon epävarmuutta.
Veikkaan että inventaariosta ei puutu muita merkittäviä eriä kuin hiilen virta maaekosysteemeistä vesistöön ja hajotus siellä. Voin olla ihan hakoteilläkin.
