Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole käytännön kokemuksia, mutta taimettumista selittänee pääosin tuhkalannoitus: kasvupaikka on muuttunut ravinteisuudeltaan ja happamuudeltaan täysin toisenlaiseksi. Pitkän aikavälin kehitys riippuu ravinteiden riittävyydestä turpeessa ja pohjamaassa. Tarvitaanko ehkä jossain vaiheessa lisää tuhkaa tai typpeä, vai riittääkö turpeen hajoamisesta saatava ja sateen mukana tuleva vuotuinen typpilisä?
No hyvä. Huomioidaan, että myös luonnontilainen suo voi tuottaa sopivissa oloissa runsaasti humuskuormaa. Toinen hvyin olennainen asia on nähdä metsätalous osana laajempaa kokonaisuutta, oli kyseessä sitten yksittäinen valuma-alue tai koko Itämeri.
Ojitettujen soiden edessä häämöttävien avohakkuiden pelätään aiheuttavan uuden humus- ja kiintoainepommin uimavesiin. Kuitenkin ojikoiden muuttuminen pääosin jo turvekankaiksi pienentää tämän todennäköisyyttä? Pääosalla näistä ei ehkä tarvita kunnostusojitusta, Silloin jos tarvitaan, tehdään matalampia navero-ojia ja ojitusmätästystä ja saadaan samalla tehtyä asianmukaiset vesiensuojelun rakenteet, kun kerran kaivinkone suolle tulee.
Tapion vesiensuojelupäivät.
Väkiluku ei ole vielä pienentynyt Suomessa, vaikka muutto ulkomailta on kyllä vähentynyt, kun talous ei enää vedä entiseen malliin. Pääkaupunkiseutu kasvaa edelleen tuhansilla asukkailla per vuosi, joten keskittyminen on käynnissä.
Tarvitaan myös humanisteja: monessa tapauksessa teknisen ongelman ohella pitää ratkaista ihmismieleen tai ihmisyhteisöön liittyviä ongelmia. Insinöörituote ei käy välttämättä kaupaksi, jos siinä ei ole huomioitu käyttäjää tai kulttuuria jonne sitä yritetään myydä. Kyseessä voi olla myös idean ”myynti” eli viestintä; miten saadaan vaikka metsäalan ymmärrys hiilinieluista suuren yleisön ymmärtämäksi?
Ei kannata kadehtia, jos jossain vielä on yksittäinen pieni alakoulu, kyllä ne on karsittu kovalla kädellä pois. Ovat kuntien tontille kuuluva asia.
Ekonomistit kommentoivat budjettiesitystä.
”Leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen haittaavat kasvua.” Myös esitys 150 miljoonan euron leikkauksesta kuntien valtionosuuksiin on käytännössä koulutusleikkaus, Matikka sanoo.
… Koski myöntää, että leikkaukset voivat siirtää toimintaa ulkomaille, mutta hän ei silti pidä tarpeellisena sitä, että varustamoita tuetaan ravintoloiden ja baarien henkilökunnan pääluvun mukaan.
… Jos yritystukiin todella puututtaisiin, karsittaisiin verotukia ja energia- ja sähkötukia, Koski sanoo. ”Verotuet ovat aivan eri mittaluokkaa kuin suorat yritystuet.”
Tuosta Metsätieteen Aikakauskirjan jutusta jatkuvasta kasvatuksesta pitää lukea periaatteita eikä tarkkoja lukuja. Esimerkiksi että mitä syvemmät ojat, sitä enemmän ravinnekuormaa. Lisäksi kotiinviemisiksi siitä vertailu kankaiden ja turvemaiden välillä; myös kangasmetsien käsittely aiheuttaa vesistövaikutuksia.
Nyt alkais riittää jo numerosulkeiset; ei niitä kukaan jaksa määräänsä enempää läpi lukea.
Politiikkaan sen verran että keskusta on hoitanut kaksi asiaa huonosti: sote- ja maakuntauudistuksen ja maatalouden vesiasiat. Vesiasiat näkyvät ympäristö.fi ja vesi.fi palveluista. Sote ei ole tuonut säästöjä. Mihin maakuntia tarvittiin, kun nyt tulee valtion aluehallinnon uudistus? No, maakuntakaavoitukseen ja aluekehitysrahojen jakoon tarvitaan joku organisaatio. Suomikin saa siis edelleen tukirahaa EU:sta, muutakin kuin maataloustukea, ja osa siitä oletettavasti vääristää kilpailua.
Saako Purra nyt yritystukia vihdoin vähemmäksi, saa nähdä! Kokoomus on saanut kaikki tavoitteensa läpi, ehkä nyt olisi persujen vuoro.
Jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäismetsätalouden vaikutus metsäisten valuma-alueiden vesistökuormitukseen Suomessa
http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/22001
Tutkijat analysoivat ja laskevat metsätaloustoimenpiteiden vaikutuksia vesistöihin. Ilmeisesti ojituslisä aiheutuu aika pitkälle siitä, että tarpeettoman syvät ojat kuivattavat syviä turvekerroksia, joista vapautuu ravinteita valumavesiin. Ojasyvyyden kaksinkertaistuessa kaksinkertaistuu karkeasti kuormitus. Sadeveden mukana tuleva typpilaskeuma on suon pintakerroksessa kasvien käytettävissä ja pidättyy niihin. Syvissä turvekerroksissa eivät puiden juuret sitten ilmeisesti pääosin kasva, vaan päästävät ravinteet huuhtoutumaan.
Vaikka artikkelissa kehutaan että jatkuva kasvatus pienentää ravinnekuormitusta sekä turvemailla että kivennäismailla, siinä tunnustetaan myös että se ei kuitenkaan ole viisasten kivi, jota tulisi soveltaa aina ja kaikkialla. Avohakkuu lisää kuormitusta kivennäismailla, mutta pienentää ojituslisää turvemailla nostamalla vedenpinnan tasoa ja vaikutus jatkuu siellä edelleen nuorissa metsissä. Avainasemassa on siis toimenpiteiden huolellinen valinta tilanteen mukaan ja aina vesien suojelun rakenteet.
Tietopuutteita on edelleen mm. ojitusmätästyksen ja kangasmaiden jatkuvan kasvatuksen vesistövaikutusten osalta.
Yhteisestä EU-maatalouspolitiikasta joutaisikin jo luopua. Eikös maataloustuki toimisi yhtä lailla kansallisenakin: maiden jäsenmaksuja alennetaan ja vastaava summa maksetaan suoraan tuottajille – sen sijaan että raha kierrätetään EU:n kautta??? Ei tällä kyllä Suomi nousuun lähde.
Metsäteollisuuden näkymät pimentävällä pilvellä on kapea hopeareunus: hiilineutraalius saavutettanee Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Silloin vihreitä investointeja alkaa oikein tulvia Suomeen! Ehkä jotain muutakin kuin sähköä ahmivia datakeskuksia?
