Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Se oli aika ikävä havainto että hävittäjämme eivät lennä, jos niillä ei ole lupaa jenkeistä. Tänä päivänä ei olisi enää tehty hävittäjäkauppoja eikä jäänmurtajakauppoja. Noissa kauppasopimuksissa pitäisi olla joku paniikkinappula, jolla ne voisi peruuttaa ilman sanktioita, jos kauppakumppani todetaan mielenvikaiseksi.
Tulevaisuuden kyvykkyydet kuten satelliitit, pilvipalvelut ja droonit kannattaa tuottaa kaikki Euroopassa. Eikö ole hjuva että olemme EU:n jäseniä nyt?
Jupesa kysyy myrskytuhojen korjuun ketjussa lahopuun merkityksestä. Sopii paremmin tähän ketjuun.
Joidenkin puuntuottajien mielestä metsän eliöillä ei ole itseisarvoa vaan välinearvo joten keskityn tässä siihen. Monimuotoinen metsä mukautuu paremmin ympäristön muutoksiin kuten ilmaston lämpenemiseen. Evoluutiolla on enemmän vaihtoehtoja joiden kanssa askarrella. Lahopuulla elää metsätuholaisten kuten kaarnakuoriaisten vihollisia, esimerkiksi tikkoja, petokuoriaisia ja loisia. Lahopuulla on merkityksensä maaperän hiilivaraston kannalta ja sillä puolestaan ravinnekierrossa. Esimerkiksi kasvupaikoista karummilla on ohut kangashumus ja rehevämmillä paksu.
Hyvin lohkaistu PP! Ei sille mitään voi jos on tyhmä. Mutta se on vähän huolestuttavaa, että presidentti-instituutio on valjastettu oligarkkien pisneksen tekoon. Halutaan esimerkiksi Grönlanti erityistalousalueeksi jossa saisi tehdä pisnestä ilman että lait tai ympäristösäännökset haittaisivat. Ne vähäiset alkuasukkaat voitaisiin helposti lahjoa muuttamaan muualle, vaikka reservaatteihin kuten intiaanit.
VMI-tulosten mukaan lahopuuta on talousmetsien metsämaalla nyt keskimäärin 6,9 kuutiometriä hehtaarilla. Jos nousee vaikka 10:een, niin tulee kiitosta.
200 m3/ha keskipuustona oli jo 50-60 luvulla
Eivät osuneet VMI-mittaajen koealoiksi jostain syystä.
Onko Erkki Lähde mukana toisinajattelijoiden kirjassa?
Ei Sahalan ojat ole hirmu syvät mutta ne ovat leveät, koska toimivat samalla ajourina.
Maltilliset mutta riittävät ojien syvyydet ja tiheydet sekä kunnon vesiensuojelun rakenteet kun muistaa niin hyvä tulee. Samalla vaivalla tekee ympäristön kannalta hyvää jälkeä kuin huonoa.
MT tietää kertoa että Luken eli Annikan raportti julkistetaan maanantaina 26.1.
Puuki korvaa sen hyvillä sijoituksillaan metsän ulkopuolelle, minä en korvaa mitenkään kun taseeni ei oikein tuota. Tuo nyt on ihan puppua että ”häviää aina”. Missä niitä kaksinumeroisin luvuin (m3 ja korko) tuottavia jk-metsiä voisi muka katsella?
Kai se on käpysonni aika veteen piirretty ero, jota välttämättä ei metsässä näe mitenkään muuten kuin kannoista jos sellaisia on jäljellä. Ehkä nämä kuuluisat luontokartoittajat näkevät sen lajistosta.
Ilmastopaneeli vastaa kritiikkiin Hesarin mielipiteessä:
– Vaikuttavia ilmastotoimia on tehtävä kaikilla sektoreilla.
– Ilmastotavoitteita ei voida saavuttaa ilman hakkuiden maltillistamista.