Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Aika nihkeää olisi yritystoiminta ilman niitä palveluja, joita julkinen puoli tuottaa sille verovaroilla. Ollaan luotu kohtalaisen toimiva yhteiskunta, vaikka tulonjaosta onkin eri puolueilla ja yksilöillä eri näkemyksiä, eli siitä mikä jakosuhde olisi sopiva julkisen ja yksityisen välillä.
Jos pohjoismainen hyvinvointivaltio ei kelpaa, maapallolla on valittavana melkein parisataa muuta maata. Tosin kaikki näistä eivät ota vastaan siirtolaisia, osassa on vaatimuksia tuloille ja/tai varallisuudelle. EU-maihin on suomalaisen helpointa muuttaa.
Toistaiseksi muuttoliike suuntautuu enemmän Suomeen kuin maasta pois. Miksi, jos maamme on kelvoton? Jos ottaa passin ja käy välillä tsiikaamassa miltä muualla näyttää, niin ehkä se selviää.
Metaania pois navetan ilmasta. https://yle.fi/a/74-20181863
käpysonni viittaa toisaalla GTK:n parivertailuun turvetuotantosoiden alapuolisista vesistöistä. Se tutkimus on ollut täällä esillä mielestäni. Kuitenkin esimerkiksi Vemala-malli olettaa ja laskee käytöstä poistetulle turvesuolle edelleen päästöjä, kuten näkyy esim. Rautalammin Rastunsuon alapuolisen vesistön laadussa.
Kommentti TA:lle ehdolle HS:
”Pahoittelen että asiat ovat jääneet epäselviksi. ”Iso kuva” on metsätalouden osuus vesistöpäästöistä kokonaisuudessaan jollain valuma-alueella. Olen samaa mieltä tuosta, että luonto toimii omien lakiensa mukaisesti. Ne tulevat vastaan esimerkiksi jatkuvassa kasvatuksessa, jossa on vaikea saada valoa vaativia puulajeja uudistumaan.
Itselleni se on itsestäänselvyys, että humuspitoista vettä virtaa ainakin kaikkialla siellä missä on suokasveja. Siitä on epäselvyyttä, kuinka paljon ojituksen myötä elpyvä puusto, ts. kasvava puustopääoma, karikkeet ja kangashumus vaikuttavat ilmiössä. Tässä tarkoitetaan ojitusten pitkäaikaisvaikutuksia, ei viime aikoina havaittuja muutoksia yksittäisten puiden kariketuotoksessa. On esitetty hypoteesi, jonka mukaan ojitusalueelta tulisi se sama humuskuorma kuin luonnontilaiselta suolta plus karikkeiden hajotuksesta tuleva määrä.
Nykykäsityksen mukaan ojitusalueilta tulee vesistöön turpeen hajoamisen aiheuttama ns. ojituslisä, mutta vain silloin, kun kuivatus ulottuu syvemmälle kuin puiden juuristokerrokseen. Tähän perustuu ajatus, että jatkuva kasvatus pienentäisi hajoamispäästöjä: siinä puiden haiduttava vaikutus kuivattaa suota eikä syviä ojia tarvita.
Tulevat metsäojissa virtaavien vesien mukanaan tuomat päästöt sitten mistä tahansa, niitä voidaan estää ja vähentää. Keinot on täällä useaan kertaan jo lueteltu.
Vielä kommentti siihen, miksi metsätieteessä pitää olla talousnäkökulma mukana: jos se ei ole, ehdotetut toimenpiteet eivät välttämättä ole kustannustehokkaita eivätkä siten tule laajasti käyttöön.”
Veli Pohjonen: ”2000-luvun metsätiede on osoittanut, että jatkuvasti kasvattaen on mahdollista yltää samaan puun kasvuun ja hakkuumäärään kuin avohakkuiden lohkometsätaloudessa.”
”Siirtymä uuden sukupolven metsänhoidolliseen harsintaan on samantyyppinen metsänhoidon muutos kuin valtion takaamilla lainoilla rahoitettu soistuvien metsien ojituksemme.”
https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/8859072
Vastuu luetun ymmärtämisestä on lukijalla. Tulee mieleen ettei kävisi samoin kuin aikoinaan ojitusten kanssa: virheliikkeitä tulee ja paljon.
Metsätieteen Päivän ilmoittautuminen on avautunut. Tilaisuutta on mahdollisuus seurata myös etänä omalta kotikoneelta.
https://metsatiede.org/metsatieteen-paiva/metsien-kerroksellisuus/
