Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ahaa, kiitos suorittava, onko kyse siis selaimeni asetuksista kuitenkin…
Metsätieteen Päivän ilmoittautuminen on avautunut. Tilaisuutta on mahdollisuus seurata myös etänä omalta kotikoneelta.
https://metsatiede.org/metsatieteen-paiva/metsien-kerroksellisuus/
Salon Seudun Sanomista löytyy tuore Veli Pohjosen artikkeli ojituksesta, mutta on maksumuuri. Löytyykö muualta?
Onko kirjautumisen pakko olla nykyinen säännöllisesti pois heittävä, joka ilmeisesti perustuu aikakatkaisuun? Koko ajan joutuu kirjautumaan uudelleen sisään muilla sivuilla käytyään. Tietokonetta tai kännykkää ei ole käynnistetty välillä uudelleen ja sama Metsälehti-välilehti on koko ajan auki. Kotikoneella ei ole sitä vaaraa, että kukaan muu pääsisi kirjoittelemaan nimimerkilläni.
Tiedeuutinen kertoo että jos nauta on raidallinen, sitä vaivaavat purevat kärpäset vähemmän. Joku voisi nyt testata, voisiko raidallinen rangaistusvangin asu vähentää myös hirvikärpästen puremia. Ja vielä se pitääkö olla vaaka- vai pystyraidat.
https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0223447
Venäjän hyökkäystoimet vahvistavat puolustuskalustoja Itämerellä.
Turvetuotantoalueita on odottamassa ennallistamista takaisin kosteikoiksi melkein 100000 hehtaaria.
Eiköhän paraneva kasvu tule mukaan sekä mittauksiin että kasvumalleihin jotka perustuvat mittauksiin.
Kyllä jatkokehitys tietenkin otetaankin huomioon ennusteissa eli skenaariotarkasteluissa. Sen sijaan päästöjen raportoinnit on pidettävä mahdollisimman simppeleinä – virheitä on nytkin liikaa. Puutuotteiden hiilinielu yrittää arvioida sitä mikä hakatusta puusumasta jää kotimaahan varastoon.
HS-kommentti tarjolle.
”Ei tietenkään voida kieltää aiempien laajojen ensikertaisten uudisojitusten haittoja tai nykyisten kunnostusojitusten kiintoainepäästöjä. Ei myöskään sitä, että ojitukset lisäävät pysyvää kuormitusta (ns. ojituslisä). Sen sijaan voidaan kritisoida metsätalouden asettamista vastuuseen tai vähintään epäillyksi kaikkiin luonnossa havaittuihin kielteisiin muutoksiin.
Yhden tietyn valuma-alueen veden laatu riippuu koko alueen maankäytöstä, ja Itämeren veden laatu sen rantavaltioiden päästöistä. Ravinnepäästöissä on ilmalaskeumalla ja luonnonhuuhtoumalla suuri osuus. Myös maataloudella, teollisuudella ja yhdyskunnilla on osuutensa. Kun nämä huomioidaan, nykyisen metsätalouden osuus kutistuu pieneksi.
Paikallisesti vaikutuksia hillitään juuri siihen sijaintiin sopivilla vesiensuojelun toimilla. Maa- ja metsätaloudessa pitää kiinnittää paljon huomiota siihen, miten turvemaita käytetään ja hoidetaan. Ravinteista ja kiintoaineesta saadaan ilmeisesti kyllä valtaosa pidätettyä. Ei ole maanomistajankaan etu, että kasvien tarvitsemat ravinteet hulahtavat vesistöön. Kiperin on turvemaiden valumaveteen liennut humus (orgaaninen hiili), joka luikahtaa esteiden ohi.”