Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Vielä vähän historiikkia liittyen Grönlannin ostopyrkimyksiin. Niissä on ollut mukana jenkkien nykyinen suurlähettiläs Tanskassa, Ken Howery.
https://america2.news/meet-the-bros-behind-trumps-greenland-bluster/
Talouslehti Forbes kertoi tammikuun alussa Bezosin, Gatesin ja Bloombergin sijoittaneen jo vuonna 2019 Kobold Metals -yritykseen, joka on tekoälyn avulla tutkinut Grönlannin harvinaisten maametallien varantoja. Trump ilmoitti ensimmäisen kerran ilmoitti haluavansa saaren Yhdysvalloille vuonna 2019.
Miljardöörikolmikko sijoitti yhtiöön Gatesin johtaman Brekthrough Energy -rahaston kautta.
Vuonna 2022 sijoittajajoukkoon liittyi Open AI -tekoäly-yhtiön perustaja Sam Altman. Hän investoi Koboldiin Apollo Projects -rahastonsa kautta. Vuoden 2024 rahoituskierroksella yrityksen arvoksi arvioitiin 3 miljardia dollaria eli 2,56 miljardia euroa.
https://www.hs.fi/maailma/art-2000011763229.html
Tästä se riemu repeää kun nämä alkaa tehdä kaivosvarauksia Grönlantiin.
”Tuloksena syntyi Metsäinfo – karttasovellus, jolla voi
tarkastella minkä tahansa suomalaisen kiinteistön metsävaratietoja.” Tästä ei MTK tykkää. Tuolla on verottajan helppo tarkastella vaikka lahja- tai perintötilanteessa onko metsä arvotettu sinne päinkään.Varmasti leimikoiden ja hakkuiden suunnittelu onnistuisi pienellä ohjelmoinnin vaivalla juuri nyt tai ihan lähivuosiksi, mutta kun mennään pitemmän ajan suunnitteluun, ennuste vaatii kyvykkyyttä kasvumalleilta.
Kertoo kyllä, ja juuri niiden ominaisuuksien mukaan Luonnonmetsätyöryhmäkin teki kartoituksensa. Myös Punaisessa kirjassa on tällainen uhanalaisen lajin lisämääre kuin v, joka tarkoittaa vanhaa tai luonnontilaisen kaltaista metsää, joka on siis joillekin lajeille ensisijainen elinympäristö.
Vaikka nuoren metsän arvo ei ole meille metsäammattilaisille ehkä uusi eikä outo, se on aika lailla unohdettu mahdollisuus metsien luonnonhoidossa ja suojelussa. Suojelualueita valitaan METSO-ohjelmaan hyvin pitkälti iän ja luonnontilaisuuden pohjalta. Jos metsäalue on nuori, se jää lähes poikkeuksetta pois ohjelmasta, kun pisteet eivät riitä suojeluun.
Timo Pukkalalla on oppikirjassaan esimerkkejä siitä miten eri tavoitteita painottamalla saadaan erilaisia metsien käsittelyjä, tässä tapauksessa erilaisia jk-runkolukusarjoja (kuva linkissä).
Aina parempi jos voisi pelailla ajantasaisella metsävaratiedolla, haluamillaan korkokannoilla ja hakkuuohjelmilla. En tiedä olisiko metsaan.fi taivutettavissa tällaiseen. Itä-Suomen yliopisto on kehittämässä laskentaohjelmistoa, joka käsittääkseni tulee metsänomistajankin käyttöön mutta julkistusaikataulua en tiedä. Pukkalan Monsu-ohjelmisto on, mutta en tiedä onko ylläpidetty ja tuettu tänä päivänä.
Lisäksi metsäyhtiöiden metsävaratieto, onko siellä mahdollista tehdä hakkuulaskelmia ml. korkotavoite?
DOM on tuore vuosittain tippuva karike ja luonnonpoistuma, joka siirtyy sitten siitä edelleen SOM-varastoon. SOM on sitten varasto eli kangashumus ja turve? Eiköpä nämä ole Kurjen linkittämässä khk-raportin osassa metsämaa (forest land) määritelty. Kurki tarkentaa jos meni pieleen.
Tuossa artikkelissa josta poimin kaaviokuvan on selitetty uutta turvemaan laskentaa:
https://metsanomistaja.blogspot.com/2025/02/
Mistä Mercosur-sopimuksen lykkäämisessä on kysymys ja miten se liittyy metsäkatoasetukseen?
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9c7c7dee-bd35-4860-b2f6-242d9d014e13
Vanhat luonnontilaisen kaltaiset metsät ovat saaneet toimittajien luonnontieteen osaamisen puutteiden vuoksi hiukan merkitystään suuremman mediapainotuksen. Kun ilmeisesti on niin että monia uhiksia voidaan auttaa kustannustehokkaasti ennallistamalla nuoria metsiä. Kaikkein halvimmalla tämä tapahtuu jättämällä ne metsänhoidon ulkopuolelle.
Silti toivotan tervetulleeksi ne 12 uutta kansallispuistoa tai ainakin niistä Etelä-Suomeen suunnitellut. Kyllä täällä pitäisi olla enemmän laajoja yhtenäisiä suojelualueita eikä vain Lapissa. Ihmiset saisivat nähdä millainen on luonnontilaisen kaltainen metsä ja miten se kehittyy.
22.1.2026, 10:40 linkittämässäni raportissa on tietoja pohjoisten luonnonmetsien hiilivaroista, mutta arviot ovat tietysti varsin epätarkkoja maaperän osalta.
Soil Carbon Dynamics During Stand Rotation in Boreal Forests
Mallitustutkimus ennustaa että käsittelemätön alue on maaperän osalta lievä nielu mutta avohakkuuala on lievä päästö. Ei ole suuri ongelma jos tämä raportoidaan säntillisesti. Metsätalouden tarkoitus ei ole kerätä hiiltä ekosysteemiin. Jos sitä halutaan, siitä pitää maksaa tuottajille.
kun otetaan huomioon hakkuussa poistettu puu nieluna
Tätä mieltä eräs suotutkijakin oli jokunen vuosi sitten kun keskusteltiin asiasta. Ensimmäinen puusukupolvi ojituksen jälkeen on hiilitaseen kannalta ikään kuin puuksi muunnettua turvetta, vaikka kyse on eri hiilimolekyyleistä. Tase muuttuu paremmaksi, kun suolta hakataan seuraava puusukupolvi ja turpeen hajoamisnopeus on jo alempi. Pääosa ojikoista on jo muuttunut ohutturpeisiksi turvekankaiksi. Suot eivät ole kaikki veljeksiä, mutta joissakin niistä riittää hajotettavaa turvetta vielä hyvin pitkäksi aikaa. Tämä on ongelma ilmastonmuutoksen kannalta.
Talousmetsä ja luonnonmetsä ovat väkisinkin taseeltaan ja dynamiikaltaan erilaisia – muuten ei luonnonmetsiin kertyisi suuria hiilivarastoja pitkällä aikavälillä.
Tuosta hyvinkin samaa mieltä että metsänhoitoa ei saa lähteä osaoptimoimaan esimerkiksi maapäästöjen pohjalta.
