Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Hiilitasetta tarkastellaan khk-raportoinnin ohjeiden mukaisesti – muuten ei eri maita voisi vertailla sitäkään vähää kuin nyt. Metsätalous ei pärjää kovin hyvin hiilitasetarkasteluissa, kun turvemaiden hiilivarasto hupenee ja talousmetsän hiilivarasto on muutenkin huomattavasti pienempi kuin luonnonmetsän. Tästä huolimatta olisi hullua käsitellä metsiä hiilivarastoina, eikä EU:n politiikkakaan onneksi perustu niihin vaan nieluihin.
Kansalaisaloite väittää siis suunnilleen niin, että Itämeren sinileväkukinnat saataisiin kuriin kieltämällä ja poistamalla ojituksia metsätaloudessa. Tälle väittämälle pyrin tekemään faktantarkistuksen. Toc-arvioni on tahallaan muodossa ’korkeintaan’, kun tiedostan epävarmuudet ja laatijan epäpätevyyden tehtävään. Jos käytetään MetsäVesi-hankkeen arvioita, niin metsäojien tukkiminen ei auta riittävästi ravinteisiinkaan, kun metsätalouden aiheuttama lisäpäästö on niin pieni osuus kokonaispäästöistä Itämereen. Vesikysymystä pitäisi katsoa laajemmin kuin vain metsätalouden osalta – parantaa mm. peltoviljelyn käytäntöjä vesistöjen lähellä (maatalouden ympäristötuen ehdot) ja käyttää hyväksi ennallistamisohjelman tuomia mahdollisuuksia.
Nyt Rukpiikki, ”setä pohjoisesta”, antoi väärän todistuksen. Ei nyt kannata agitoida ihmisiä metsäsertifioinnin vastaiseen toimintaan kuitenkaan.
Pelloille kohennusta metsäteollisuudesta?
Pikkutukit luokitellaan kuitupuuhun. Tämä selittää hiukan sen suurta osuutta.
https://www.luke.fi/fi/tilastot/puun-markkinahakkuut/puun-markkinahakkuut-tilaston-dokumentaatio-0
Mietipäs Kalle sitä kun Nato:n operaatioiden tulee olla yksimielisiä. Mitäpä veikkaat, syntyisikö Natolta yhteinen yksimielinen päätös hyökätä Venäjälle? Aika sitkaasti aktivoituvat nämä puolustuksen artiklatkin. Käytännössä hädän tullen nopein apu saataisiin muista sopimuksista, esimerkiksi JEF-joukot ja Pohjoismaiden joukot. Ydinaseet ovat myös puolustuksellisia, kunkin maan omassa päätösvallassa, ja monessa maassa niiden käyttö muiden maiden puolustamiseen olisi laitonta.
Kun Kalle tiedät noin paljon, niin kerro aiheuttaako metsätaloustoimet edelleen ongelmia vesistöille? Uudisojia ei varmaan enää juurikaan vedetä aiemmin ojittamattomille luonnontilaisille soille. Saatetaan ojittaa jokin osittain aiemmin ojitetun suon osa, tai uudistushakkuun yhteydessä jokin soistumaan pyrkivä alue (ojitusmätästys). Erityisesti turvekankailla mutta kivennäismaillakin. Tuleeko uudisojista tai ojien kunnostuksista edelleen yleisesti ongelmia vesistöihin, vai onko vesiensuojelun ohjeet sisäistetty? Luulisi että jos ohjeet vain ovat kaivajalla tiedossa, omaa lähiympäristöä ja mökkirantoja sitä nyt vähintään varoisi.
Krimillä ja miehitetyssä Ukrainassahan oli jo yksi ”kansanäänestys”. Narisijan ehdotus on muuten hyvä, mutta alueet ovat nyt väestöltään luultavasti hyvin erilaiset kuin ennen vuotta 2014. Äänestykseen pitäisi päästä osallistumaan kaikki ne ketkä asuivat siellä ennen tuota vuotta ja ne jotka ovat paenneet sotaa. Jos periaate ei ole tämä, Venäjä saa palkinnon myyräntyöstään noilla alueilla ja miehitetyn alueen äänestys ei ole muutenkaan helppo järjestää laillisesti. Alueelta muuttaneiden pitäisi saada äänestää siellä missä nyt ovat, vaikka sitten Suomessa pakolaisina.
FSC-tilalla pitää olla 5 prosenttia suojeltua ja lisäksi 5 prosenttia erityistoimien kohteena eli tehdään esimerkiksi tehostettua luonnonhoitoa. Oliko äskettäin Metsä Groupin uudistavan mh:n webinaarissa, kun mallia esiteltiin ja vakuuteltiin että FSC takaa puun menekin. Että kai niillä plantaaseillakin sitten on jokunen erityiskohde, vaikka istutettu paikallista puulajia tai jotain vastaavaa?
Hakkuutilaston mukaan (Luke: Puun markkinahakkuut 2024) mukaan tukkipuun hakkumäärä on pienempi kuin kuitupuun. Tukit lisäksi palastellaan sahoilla, jolloin kaikki ei päädy varastoon tuotteisiin. Mutta se on selvä, että metsäteollisuudella on suuria hyödyllisiä ulkoisvaikutuksia energiasektorilla Suomessa. Nämä usein unohtuvat, kun tuijotetaan vain ympäristöhaittoihin.
