Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Perkon laskelma saattaa mennä pieleen, kun jk metsässä on mukana myös taimet eli ”tappiota tuottavat” puut. Mutta jk metsään ne tulivat ilmaiseksi joten ne eivät voi tuottaa tappiota. Tässä Perko ei huomioi sitä että maapohjan arvo, raivaukset, tiestön kulut ym rasittavat niitäkin.
Eli ei pidä verrata yksittäisten varttuneiden jk-puiden arvokasvuprosenttia jaksollisen mallin metsiköiden tuottoprosenttiin. Pitää laskea yhteen jk-metsikön kaikkien puiden tuotto. No tämä ei eroakaan enää välttämättä jaksollisen metsätilan kaikkien kuvioiden arvokasvusta.
Hieman salapoliisihommiksi meni. Visakallo luovutti turhan aikaisin. Aiemmin linkittämässäni Metsähallituksen tulossopimusdokumentissa mainitaan vuodelle 2025 valtion talousarvion momentit, jotka sitten piti löytää budjetista. Lopullinen summa ei ihan selviä näistä, koska Metsähallitus saa muutaman miljoonan tuloja mm. myymistään metsästys- ja kalastusluvista. Muutamia satoja tuhansia, korkeintaan 1 milj. per kansallispuisto pystyisi Metsähallitus budjettirahaa käyttämään.
Mom 35.10.52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät n. 48 milj. (Tämä summa on pienentynyt n. 5 milj. eli 10 % edellisistä vuosista.)
Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:
1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien kulttuurikohteiden käytön, hoidon, ennallistamisen, seurannan ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin;
2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla sekä kulttuurihistoriallisilla kohteilla niiden suojelu- ja käyttötarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen;
3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta;
4) luontopalveluiden tehtäviin liittyvien tietojärjestelmien, mukaan lukien luonnonsuojeluhallinnolle yhteisten paikkatietojärjestelmien, kehittämiseen ja ylläpitoon;
5) edellä mainittuihin tehtäviin liittyen, EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.
Mom 35.10.23. Itämeren ja vesien suojelun edistäminen n. 5 milj.
Mom 30.64.50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät n. 7 milj. josta osa suojelualueille:
3) luonnon virkistyskäyttöä ja eräpalveluita palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnon virkistyskäyttöä ja eräpalveluja palvelevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen
Kolme koirasutta kaadetuissa.
Paljon vääntöä, vähän tuloksia? No, ehkä tieto lisääntyy väännössä. Jos odotellaan Annikan raporttia. Siinä pitäisi tulla vastauksia osaan kysymyksistä.
Ruotsissa on paljon kivennäismaa metsiä, Suomessa taasen suometsiä, mikä osin selittää eron hiilinieluissa.
Lisäksi ojitettuja suometsiä kohdellaan inventaariossa hieman omintakeisesti. Näitä ojitettuja on Suomessa enemmän tai ainakin suurempi osuus kuin Ruotsissa. Olen ymmärtänyt että ojittamattomien suometsien (samoin kuin suojelualueidenkin) puuston kasvu on mukana hiilinieluissa, mutta vain ojitettujen alueiden maaperän päästö.
Löytyisikö noista sivun dokumenteista? Joka tapauksessa varoja on leikattu viime vuosina.
https://www.metsa.fi/metsahallitus/vastuualueet/luontopalvelut/
Päivitin blogiani. Häiriödynamiikkaa käsittelevässä tekstissä on lähteitä luettaviksi ja kuvia. Kannattaa klikata kuva suuremmaksi. Karttakuvassa on pohjoinen havumetsä eri maissa; siitä näkee millaisia metsätuhoja luonnolliset häiriöt tuottavat eri alueilla. Toisessa on esimerkkejä erilaisista puuston rakenteista, joita häiriöistä syntyy. Siitä huomaa että kaikilla hakkuutavoillamme on vastine luonnonmetsissä.
https://metsanomistaja.blogspot.com/2026/01/metsien-luontainen-kehitys-ja-hairiot.html
Pahoittelen linkkejä blogitekstissä – en ole vielä keksinyt miten ne saisi kätevästi pois kaikki kerralla.
Tässä julkaisussa on katsaus pohjoisiin havumetsiin yleisesti ja jotain tietoja Venäjästäkin.
