Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Sekoilu laskelmissa jatkuu… jos poiketaan Luken ja Tilastokeskuksen laskelmista, niin poikkeamat pitää perustella tarkasti.
Päässä surisee poc doc toc ja eri julkaisut sekoittuvat… Hesarin lukijoita taitaa olla täysin toivotonta yrittää valistaa, kun tälläkään palstalla juuri mikään tieto ei tartu – ei edes omaan päähän – poikkeuksina Kurki ja Pakahe.
Export of Suspended Solids and Dissolved Elements from Peatland Areas after Ditch Network Maintenance in South-Central Finland
Julkaisussa oli siis erikseen arviot muuttujille SS ja DOC. Kiintoaineet voidaan pidättää vesiensuojelun rakenteisiin, kun taas veteen liuennut humus on liukas luikku, joka livahtaa vesistöön.
*
TOC-kysymykseen apua ehkä tässä?
Peatland drainage – a missing link behind increasing TOC concentrations in waters from high latitude forest catchments?
Kuva 1. Orgaanisen hiilen pitoisuudet olivat 8–14 mg/l korkeammat ojitetuilla valuma-alueilla.
Kuva 2. Mitä enemmän suota valuma-alueella, mitä suurempi lämpösumma ja mitä suurempi osuus suosta on ojitettua, sitä suurempi toc-pitoisuus valumavesissä.
Luonnontilaisilla soilla tavataan lähes yhtä korkeita toc-pitoisuuksia kuin ojitetuilla, joten ei voida sanoa että pelkästään ojitetut turvemaat myötävaikuttaisivat vesien tummumiseen. Puuston määrän kasvu nosti myös toc-pitoisuuksia valumavesissä, mutta vaikutusmekanismia ei vielä täysin tunneta.
Karkea arvio ojituslisästä valtakunnallisesti: toc-lisäys ojituksesta 25–45 kg/ha vuodessa. Kaikkiaan per 5 milj. ha ojitukset: 125,000–225,000 tn/v.
En osaa sanoa, onko tarkempi kuin MetsäVesi-hankkeen arvio 78000 tn/v. Toc-arvioissa auttaisi, jos tiedettäisiin suoprosentin, ojitusprosentin ja lämpösumman lisäksi tarkemmin vuotuinen valuma kullakin alueella ja eri turvemaan kasvupaikkojen rehevyyden vaikutus toc-päästöön.
(Multiplying the differences in TOC concentrations between drained and undrained sites by the average runoff in forested areas of Finland and Sweden (300 mm/year) roughly gives 25–45 kg ha/year higher TOC exports from drained than undrained sites. Estimating peatland drainage effect for Finland, where drained peatland forests cover a particularly large area (5 Mha), the total TOC flux caused by forest drainage would amount to 125,000–225,000 Mg/year.)
Mm, sinäkin! Lue huolella viestini 18.9.2025, 10:24, kaksi ensimmäistä kappaletta. Vesiensuojelun keinot toimivat ravinteiden ja partikkelimuodossa esiintyvien kiintoaineiden (POC) pidätyksessä – ne on vain otettava kattavasti käyttöön. Sen sijaan DOC eli veteen liuennut hienojakoinen orgaaninen hiili on liukas luikku, joka livahtaa pyydyksistä läpi alapuolisiin vesistöihin.
Toisaalta Nieminen ym. 2023 julkaisussa sanotaan että:
”Vakava tiedon puute on, että alavien kivennäismaiden päätehakkuissa yleistyneen ojitusmätästyksen vesistövaikutuksia ei ole tutkittu. Todennäköisesti erityisesti hienojakoisilla kivennäismailla tehtyjen ojitusmätästysten vesistövaikutukset ovat niin huomattavat, että niillä avohakkuiden, ojituksen ja mätästyksen välttämisellä eli jatkuvan kasvatuksen suosimisella saavutettaisiin merkittäviä hyötyjä vesiensuojelullisesti. On myös otettava huomioon, että alavien kivennäismaiden ojittamiselta (ojitusmätästämiseltä) ei käytännössä edellytetä vastaavaa vesiensuojelun tasoa kuin soiden ojittamiselta.”
Eli ei pidä hutiloida myöskään kivennäismailla kun ojitusmätästetään!
Turvesuon perustaminen on kai useimmiten luonnonsuon uudisojitusta. Sen vesistövaikutuksia ei ole kai kukaan täällä kieltänyt eikä vähätellyt.
Rukopiikiltä hyvä täsmennys: uudisojitus ei ole tyystin loppunut maastamme, vaan Pohjois-Suomessa jatkuu. Etelässä lähes kaikki mahdolliset suot ja notkot on jo aiemmin kaivurilla vähintään kertaalleen läpi käyty.
Sinilevät kuriin – ojitusta vähennettävä -kansalaisaloitteen allekirjoittaja kirjoittaa Hesarissa mielipidekirjoituksessa että ”Metsätalous pilaa vesistöjämme”.
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000011495616.html
Kommentti tarjolle HS:
Suoseuran artikkelissa ”Ojittamattomien ja ojitettujen soiden vesistökuormitus” kerrotaan erilaisissa talouskäytöissä olevien ja luonnontilaisten turvemaiden vesistökuormituksesta. Turvepellot ja turvetuotanto kuormittavat vesistöjä moninkertaisesti verrattuna metsämaihin. Jos huomioidaan myös nämä, laskeuma ja luonnonhuuhtouma, tiedetään minkä verran ja miten päästöjä on mahdollista alentaa kustannustehokkaasti.
Kannattaa huomata, että artikkelin mukaan orgaanisen hiilen kokonaisvaluma (liuenneet plus partikkelit) voi olla yhtä suuri luonnontilaisella alueella kuin ojitetulla, korkeimmillaan 10-15 kg/ha vuodessa. Luonnontilaisia on jäljellä noin puolet alkuperäisestä suoalasta, mutta suhteellisesti enemmän Pohjois-Suomessa.
Suoseuran artikkelissa ”Metsäojitettujen soiden vesistökuormitus” kuvataan soiden luonnonkuorma, uudisojituksen sen päälle aiheuttama pysyvä lisäkuorma [ojituslisä] ja eri toimenpiteiden väliaikaiset kuormitukset. Selviää myös, miksi metsäojitetuilla soilla kannattaa tehdä jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta ja tuhkalannoitusta. Jos metsä ei uudistu, voidaan tehdä esimerkiksi kapea kaistalehakkuu.
Maanmuokkauksesta ei ole mahdollista luopua, koska se on tärkeä metsän uudistamisen varmistaja. Kuivatukseen mahdollisesti tarvittavista navero-ojista (joista vesi ei kulje avohakkuun ulkopuolelle) ei pitäisi aiheutua merkittäviä vesistövaikutuksia.
Kunnostusojitukset harkitaan nykyään tarkkaan, jotta virheinvestointeja ei tehtäisi. Niihin on kasvupaikkaan ja lämpösummaan perustuvat kriteerit metsänhoidon suosituksissa. Laajemmat ojitushankkeet tarvitsevat suunnitelman ja luvan. Metsäsertifioinnissa edellytetään ja valvotaan vesiensuojelua.
Ennallistamiseen asetetaan paljon toiveita: se tuo apua vesiensuojeluun ja samalla saadaan merkittävästi lisättyä suojelualueiden määrää.
Tavoite on tietenkin että ravinteet pysyvät uudistusalalla eivätkä huuhtoudu suuremmassa määrin pois. Ovatko uudisojitettavat alueet Rukopiikin havaintojen mukaan etupäässä soistuvia kivennäismaita vai turvemaita? Johdetaanko vesiä pois alueelta uudisojilla ja onko niissä huomioitu vesiensuojelu?
Räikeät sertifioinnin sääntöjen rikkomukset kannattaa ilmiantaa niin käytännöt korjaantuvat.
Pakahe, kts. edellinen viesti, siitä lähteet. Rauta mainitaan toisena tummentajana. Partikkelit tietenkin myös tummentavat ja samentavat.
Mm, suurin synti oli uudisojitus; siinä kohtaa tapahtuivat suurimmat päästöt ja suurimmat näkyvät vaikutukset johtuivat niistä. Niitä ei enää saada pois vesistä, vaan nyt pitää katsoa mitä voidaan tehdä nykyiselle kuormitukselle.
Perusasioiden kertausta.
Luonnontilaisilla soilla, pintavalutuskentillä ja vesiensuojelukosteikoissa tehtyjen tutkimusten perusteella on ilmeistä, että valuma-alueen alaosissa sijaitsevat minerotrofiset luonnontilaiset tai ennallistetut suot voivat pidättää tehokkaasti yläpuolisilta metsäalueilta huuhtoutuvaa eroosioainesta ja partikkelimaisia yhdisteitä (Nieminen ym. 2005) sekä epäorgaanisessa muodossa huuhtoutuvia liuenneita ravinteita (Väänänen ym. 2008, Vikman ym. 2010).
…
Liuenneita orgaanisia yhdisteitä suot ja kosteikot eivät todennäköisesti pidätä merkittävästi, vaan voivat jopa lisätä niiden huuhtoutumista (Kortelainen ym. 2006). Suokasvit, erityisesti rahkasammaleet tuottavat vesistöihin esimerkiksi orgaanista hiiltä ja orgaanisia happoja, eli tässä mielessä luonnontilaisilla soilla on myös vesistöjä kuormittavaa vaikutusta (Clymo 1963). Humuspitoiset, happamat ja tummat vedet ovatkin luonnollinen ilmiö suovaltaisilla alueilla, kuten Suomessa (esim. Kortelainen 1993).
…
Vesistöjen tummumista ja orgaanisen aineen huuhtoumien kasvua soilta valuvissa vesissä on havaittu pohjoisilla leveysasteilla hyvin yleisesti, esimerkiksi Brittein saarilla, Pohjois-Amerikassa, Pohjoismaissa ja Venäjällä (Monteith ym. 2007). Tummumista lisää vielä se, että orgaanisen aineen lisäksi raudan huuhtoumat ovat olleet kasvussa (Sarkkola ym. 2013), ja rauta ja orgaaninen aine yhdessä voimistavat vesistön tummumista (Kortelainen ym. 1986). Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että myös metsäojitus on osaltaan voinut lisätä orgaanisen hiilen huuhtoutumista ja vesistöjen tummumista (Marttila ym. 2018, Asmala ym. 2019, Nieminen ym. 2020b).
https://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/metsaojitettujen-soiden-vesistokuormitus/
TA ja minä päädyimme jälleen keskustelussa pattitilanteeseen. Edellinen erimielisyys liittyi siihen, kannattaako metsien yleinen vanhentaminen vai ei. Tällä kertaa kiista koskee vesien tummumisen syitä. TA:n määritelmän mukaan syyllinen ovat vain ojitusalueet, eli luonnonsoilla ei olisi asiassa tekemistä. No miten maamme tuhannet humusjärvet ovat alun perin saaneet alkunsa? Syöte vesistöön täytyy olla pysyvästi suurempi kuin hajoaminen, jotta tummuminen on ilmiönä ollut mahdollinen.
Kurjen pohdintaan yksi huomio. Tutkimuksessa Nieminen ym. 2023. Jatkuvan kasvatuksen… (Metsätieteen Aikakauskirja) lukee: ”Finér ym. (2010) olettavat, että kunnostusojituksen aiheuttama kiintoainekuormitus on pääasiassa mineraaliainesta, eli kunnostusojitus ei lisäisi merkittävästi myöskään kiintoaineen mukana kulkeutuvan partikkelimaisen orgaanisen typen kuormitusta.” Eli kiintoaines voi kyllä sisältää humuspartikkeleita. Se lienee määritelty partikkelien koon eikä laadun mukaan, eli kiintoaines on se mikä erkanee siivilöimällä vedestä, kun taas liukoista humusta ei saada siivilöimällä pois.
Itseäni kiinnostaisi selvittää, mistä orgaaninen hiili vesiin tulee: onko se pääasiassa peräisin ojittamattomien alueiden suokasvien elintoiminnoista vai ojitusalueiden vanhan turvekerroksen hajoamisesta? Tämä jako vaikuttaa siihen, miten tehokkaita tummumisen torjuntatoimet voivat olla.
Vesistöön voinee jäädä myös pysyvästi hajoamattomia humuspartikkeleita kuten kangashumukseenkin (POC tai DOC).
