Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
”Suomen yhteenlaskettu nieluvaje kaudelle 2021–2025 on parhaiden arvioiden mukaan 111 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia.”
Suomi ja Ruotsi ovat kerjuureissulla komissiossa, pyrkimässä pois hiilinieluvajeista.
Yksi kommentoija käyttää yksikköä etn, tarkoittaen hiilidioksidiekvivalenttitonneja.
Hesariin vielä viimeinen huomio, keskustelu alkaa olla kypsä.
”Vielä tärkeä lisäys. Vaikka pienistäkin puroista kertyy ajan myötä isoja puroja, hanskoja ei tarvitse lyödä tiskiin. Metsätalouden vesistöpäästöistä ravinteet ja kiintoaineet saadaan hyvin kuriin, ja keinot tähän tunnetaan. Ongelmalliseksi jää orgaaninen hiili, jota lähtee veden mukaan aina kun vettä kulkee erityisesti turvemaan maaperän läpi; sitä ei osata vielä pysäyttää ennen vesistöjä eikä poistaa niistä, mutta ihminen on tunnetusti kekseliäs…”
Pakahe, sillä perusteella kun metsätalouden aiheuttama lisäys N ja P vesistöpäästöihin arvioitiin olevan 16 % ja 25 % kokonaispäästöistä tällä hetkellä. Tuo on selvää että paikallisesti on käynyt pahaa tuhoa, kun suot on alunperin ojitettu: turpeet ovat hulahtaneet vesistöihin, todennäköisesti paljon ravinteita ja kiintoaineitakin.
Kommentti HS metsärauhaketjuun. Jäi pois mietintä siitä kuinka suuri osuus vesistöihin päätyvästä kiintoaine-, toc- tai ravinnekuormasta tulee mistäkin lähteestä. Toisaalta: tiedetäänkö siitä tarpeeksi? Eli kuinka paljon tai kuinka suuri osuus tulee rahkasammaleen ja sarojen ym. suokasvien hajoamisesta, puiden ja pintakasvillisuuden karikkeesta ja ojitetun turvemaan hajotuksesta? Kiintoainetta tulee vesiin ainakin pelloilta ja kunnostusojituksista, jonkin verran myös maanmuokkauksesta uudistusaloilla.
”Tonille ja Akille yhdistetty kommentti vesistöpäästöistä.
Tummumisen kiihtymisen ihmisperäisiä syitä ovat happaman laskeuman väheneminen ja ilmastonmuutos. Turvetta hajoaa enemmän pitempänä kasvukautena ja suurempi osuus sadannasta tulee vetenä. Vesistöjen tummuminen johtuu valumaveteen liuenneen orgaanisen hiilen valumisesta kaikilta soilta – riippumatta siitä, ovatko ne metsäojitettuja, turvepeltoja vai luonnontilaisia. En osaa sanoa mikä suhteellinen osuus tulee mistäkin maankäytöstä. Turvepeltoja ja metsäojitettua suota on eniten Pohjanmaalla.
Ravinteista voi katsoa julkaisut Metsätieteen Aikakauskirjan teemanumerosta ”Päätehakkuut ja vesistökuormitus” vuoden 2007 numerossa 3. Esimerkiksi Sirpa Piiraisen artikkeli ”Päätehakkuun ja maanmuokkauksen vaikutus metsän vesi- ja ravinnevirtoihin” on havainnollinen. Lisäksi vuodelta 2023 artikkeli ”Jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäismetsätalouden vaikutus metsäisten valuma-alueiden vesistökuormitukseen Suomessa”.
Vastauksena Akille, miksi pidän metsistä valumavesiin huuhtoutuvia ravinnemääriä pieninä: se on varmaan yhdistelmä ravinnekierrosta aiemmin opittua ja näitä uusimpia tutkimustuloksia. Ravinteet kiertävät metsässä maaperän ja puuston välillä, ja niiden sisältämiin ainemääriin verrattuna input ilmalaskeumasta ja output vesistöön ovat melko pieniä. Hiili kiertää myös samaan tapaan ilmasta puustoon ja maaperään sekä sieltä vesistöihin. Kuten on hiljattain opittu, tämä virta voi olla joskus yllättävän suuri verrattuna metsän kasvuun.
Metsätalouden vesiasioista on muodostunut kokonaiskuva, jonka mukaan metsätalouden toimenpiteet kyllä lisäävät vesistökuormitusta, mutta ne ovat yksi osuus kokonaiskuormituksesta muiden joukossa eikä yleensä suurin osuus. Hyvin pitkälle pärjätään jo näillä: viedään maa- ja metsätalouden vesiensuojelun ja vesienhallinnan suositukset käytäntöön, lisätään jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta ja ennallistetaan.”
Luulo ei tosiaan ole tiedon väärti. Etsin tietoja ravinnekierrosta ja löysin julkaisun (Silva Fennicassa) kunnostusojitusten vesistövaikutuksista. Vertailtiin siis ojitusalueita, eli mukana ei ollut luonnontilaisia kohteita.
Export of Suspended Solids and Dissolved Elements from Peatland Areas after Ditch Network Maintenance in South-Central Finland
”In the experiment, the export of SS increased significantly for the four year study period following the ditch network maintenance and Al export increased for one year. The export of N, P and Fe was not significantly changed and DOC and Mn export decreased after the ditch maintenance operation.”
Table 3 ja Figure 2. Kuvasta 2 voisi ajatella, että fosforin (P) päästö olisi noussut hiukan kunnostusojituksen jälkeen ja vastaavasti kiintoaineet (SS) ei olisi juurikaan noussut. Taulukon 3 tilastollisen tarkastelun mukaan P:n muutos ei ollut merkitsevä, mutta SS-muutos oli, samoin alumiini 1. vuonna.
Taulukko 2 näyttää konsentraatiot ojitusalueiden vesissä ennen kunnostusojituksia. Jos vertaa ojien kunnostuksen aiheuttamia muutoksia lähtötilanteeseen, ne ovat yllättävän pienet ja mahtuvat luontaiseen vaihteluun ennen käsittelyjä. Näitä lukuja voisi verrata luonnontilaisten soiden vesien laadun mittauksiin, jos tietoja jostain julkaisusta löytyy.
Kirjoittajien mukaan siis vain kiintoaineen ja alumiinin konsentraatio nousi merkitsevästi kunnostusojituksen jälkeen valumavesissä. Typpi (N), fosfori (P) ja rauta (Fe) eivät nousseet 4 vuoden seuranta-aikana. Liuennut hiili (DOC) ja mangaani (Mn) vähenivät. Tulos tukee sitä käsitystä, että kiintoaineet voivat heikentää veden laatua muutamana vuonna kunnostusojituksien jälkeen.
atelle kiitos kommentista. Olen osakkaana kolmessa tiekunnassa joista pienin on toiminut suunnilleen noin kuin kuvasit. Oma tili on ollut mutta ei vuotuisia tiemaksuja. Pankki vaatii meiltä nyt yritystilin perustamista, joten vaihtoehtoja mietitään. Yksi vaihtoehto on tuo että osakkaista yksi toimii pankkiirina. Toinen (joka luultavasti toteutuu) on että anotaan yhdistymistä seuraavaan isompaan tiehen.
Mallissa jota edellä hahmottelin, urakoitsijat eivät laskuttaisi osakkaita suoraan, vaan tieisännöitsijää. Isännöitsijä jakaisi laskut osakkaille. En vaan tiedä miten alvit mallissa järkevästi käsiteltäisiin, joten se siitä.
Louis Theroux vierailee Israelin kiistanalaisissa siirtokunnissa.
