Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 27,664)
  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ihan hyvä olisi saada arvio siitä onko sinilevän typensidonta merkittävä erä.

    Kun Hesarin keskusteluja lukee, metsätalous on alakynnessä viestinnän kannalta. Sen verran yleinen on käsitys sen vesiä pilaavasta roolista. Sikäli ihan loogistakin, kun metsää on joka paikassa ja suuri osa soista ojitettu. Tutkimus on viisastuttanut meitä paljon ihan viime aikoina.

    Mutta tarkkana saa olla – itsekin tuli eilen kirjoitettua huolimattomasti – ja kommentteja ei Hesarissa saa edes korjattua muuten kuin kirjoittamalla oikaisun. Väärän tiedon korvaaminen toisella väärällä ei edistä asioita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Olisiko metsänhoidon reservi se kehityskelpoinen alikasvos?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei ne raakkukaistat ja HCV:t haittaisi, jos hakkuiden ulkopuolelle jäävät isot alueet korvattaisiin.

    Metsä Wood varautuu Punkaharjulla mahdolliseen tehtaan laajennustarpeeseen. Suunnitelma sisältää järven täyttämistä usean hehtaarin alueelta. Paikallisista osa puoltaa, osa vastustaa. Sinällään positiivinen uutinen, kun suunnitellaan myös tuotantoa, ei pelkästään säästöjä.

    http://www.hs.fi/alueet/art-2000011379262.html

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuo metsästysseuran raportointi onnistuu tehokkaasti, kun perustaa nettisivut joista vuokramiehet voivat lukea asioista. Muutamalla seuralla näitä onkin, ja vuosikertomuksista voi nähdä hienot historiikit ja saaliiden seurannat pitkältä ajalta. Lisäksi voisi olla vuosittain asiakastilaisuus eli jonkinlaiset peijaiset heille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    HS kirjoittaa että afrikkalaista sikaruttoa ASF on jälleen löydetty tuotantosioista. On varmaan Suomen etu että villisikojen kanta pysyy alhaisena jos sianlihaa halutaan viedä tai syödä. Lukija kommentoi että Slovakiassa on havaittu ASF:n olevan harvinaisempi villisioissa alueella jossa on susia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Turvelautta voi ajelehtia rannoistaan soistuneessa lammessa, mutta sillon se on yleensä kai elävää rahkaturvetta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Seuran tulee valvoa (siinä määrin kuin se on mahdollista) omien jäsenten metsästystä, että se pysyy vuokratuilla alueilla. Johdetussa tapahtumassa esimerkiksi tilanne, jossa koira ajaa hirveä vieraalla maalla. Silloin haetaan koira ja hirvi luvalliselle alueelle.

    Yksittäisiä metsästäjiä on mahdotonta valvoa, pitää vain luottaa että he toimivat kuten on sovittu. Hesarissa mielipidekirjoittaja epäilee, että vuokra-alueiden valvonta on heikkoa ja tilaisuus voi tehdä varkaan. Kaatolupien hakija kun itse valvoo omaa toimintaansa. Suomessa kyllä yleensä luotetaan, että metsästäjät toimivat vastuullisesti. Salametsästys on hiukan verottanut tätä luottamuspääomaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ovatko datakeskukset hyvä bisnes Suomelle? No parempi kuin ei mitään, mutta olisi hyvä keksiä sähkölle jotain arvokkaampaa käyttöä kuin ne? Meinaan kun sähköntuotannon ympäristöhaitat ovat massiiviset.

    Samoin puulle uusia käyttöjä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos lukee journalistin ohjeet niissä ei taida olla mukana ideologiaa. Toki tilaajien toiveet tulee huomioida – esimerkiksi Metsälehti kirjoittaa metsäasioista metsänomistajan näkökulmasta. Muut pienet ja erikoisjulkaisut vastaavalla tavalla oman lukijakunnan kiinnostuksesta (vrt. Metsästäjä ja Jahti) tai jos on vaikka jotain puoluetta lähellä. YLE:n tulisi palvella koko kansaa julkisrahoitteisena. HS on suunnattu pääkaupungin lukijoille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luonnonmetsissä ja suojelualueilla ei yleensä tavata niin laajoja kirjanpainajatuhoja kuin talousmetsissä. Siellä on per hehtaari vähemmän kuusiporalle sopivia lisääntymispuita kuin tasapäistetyssä jaksollisen mallin varttuneessa kuusikossa. Monimuotoisessa metsämaisemassa on todennäköisesti myös valmiina saalistajia ja loisia, jotka estävät osaltaan kuoriaisten kannan nousua.

    Selvitys: Metsiä tuhoavat pikkuötökät eivät juuri leviä suojelualueilta talousmetsiin

    https://yle.fi/a/74-20139830

    Markus Melin, Niko Kulha, Tiina Ylioja, Juha Honkaniemi, Matti Koivula. (2022). Kirjanpainajatuhojen riskeistä erilaisissa metsissä ja niille altistavista tekijöistä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10722.

    http://www.forest.fi/fi/artikkeli/luontaiset-viholliset-voivat-estaa-kirjanpainajatuhon-tutkija-kertoo-miten-se-tehdaan/

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 27,664)