Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
En minä vedätä vaan siteeraan palstan puuntuottajien raportoimia kasvulukuja.
Kommentti päivän hyviin uutisiin mielipiteeseen ”Euroopan pitää ymmärtää metsiensä taloudellinen merkitys”.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011751516.html
AJ:
PTT:n odotettu selvitys on julkaistu tänään: Hiljaisen suojelun piirissä yli miljoona hehtaaria metsätalousmaata. Eiköpä tämä ja suunniteltu ennallistaminen yhdessä täydennä ja täytä jo biodiversiteettistrategian tavoitteet maassamme.
Päivän toinen uutinen: YLE kertoo, että uusia kansallispuistoja on ehdotettu lisää 12 kpl. Puistoja saa mielellään tulla lisää, mutta painotus tulee olla Etelä-Suomessa. Kohteita kaivataan sekä virkistykseen, matkailuun että uhanalaisten eliöiden säilymis- ja leviämiskeskuksiksi.
Suomen metsien monitavoiteoptimoinnin ongelmaa ratkaistaessa on nähtävä vaikutukset ja suhteellistettava päätöstemme merkitys – sekä paikallisesti että globaalisti, lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tässä mielessä metsien käytön talousvaikutukset ovat helpoin tapaus: hakkuiden alentaminen tuo varmat negatiiviset talousvaikutukset vähintään lyhyellä aikavälillä. Hakkuiden alentamisen myönteiset monimuotoisuusvaikutukset ovat myös kohtalaisen varmat, mutta niissä tavoitteiden saavuttaminen edellyttää meiltä kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, mm. em. uutisissa mainittuja toimia eli suojelun tehostamista.
Hakkuiden alentamisen todellinen ilmastovaikutus on epävarma ennustettava, koska vähintään osa meillä tekemättä jättämistä hakkuista siirtyisi muualle ns. hakkuuvuotona. Siirtyminen koskisi kuitenkin kohtalaisen pientä puumäärää, esimerkiksi 10-15 prosentin vähennys tai 7 – 10 miljoonaa kuutiometriä. Tämä ei ole globaalisti merkittävä määrä, joten meidän ei kannata liioitella vaikutuksia muualla. Vaikutukset voivat olla jopa positiiviset, jos puun kysynnän vahvistuminen johtaa siihen, että metsävaroja hoidetaan paremmin ja perustetaan uusia viljelymetsiä.
PTT:n odotettu selvitys on julkaistu tänään (Metsäuutiset). Löytyy otsikolla: Hiljaisen suojelun piirissä yli miljoona hehtaaria metsätalousmaata. Eiköpä tämä ja suunniteltu ennallistaminen yhdessä täydennä ja täytä jo biodiversiteettistrategian tavoitteet maassamme.
Päivän toinen uutinen kertoo että uusia kansallispuistoja on ehdotettu lisää 12 kpl. Puistoja saa toki mielellään tulla lisää, mutta painotus tulee olla Etelä-Suomessa, jossa niitä kaivataan sekä virkistykseen, matkailuun että uhanalaisten eliöiden säilymis- ja leviämiskeskuksiksi.
JK-mallissa jätetty 100 m³ puusto on ”kone”, joka ei vaadi uutta pääomaa (istutusta)
Tämä on Perko sinulla se sokea piste, josta saat satikutia muilta. Tuottolaskelmasi menee pieleen kun ajattelet että metsään hakkaamatta jätetty puusto ei ole sijoitus. Jos olisit myynyt sen ja laittanut vaikka korkosijoitukseen, se tuottaisi rahaa heti ensimmäisestä päivästä. Nyt kun jätät puuston metsään, se tuottaa kasvamalla korkoa puuston arvolle. Samalla lailla tuottaa uudistamisinvestointikin metsän kasvuna korkoa. Het alussa 10 mottia vuodessa!
Jotkut näkevät uudistamisen hoitokuluna eikä investointina, mutta se ei merkitystä muuta. Metsän hoito- ja perusparannusmenoille on saatava vastinetta, tai muuten metsätalouden kannattavuus heikkenee. Saatetaan myös yli-investoida, eli uudistaa liian kalliilla menetelmällä tai vaikka kaivaa tarpeettomia ojia, mutta se lienee harvinaista.
Onko maapohjan 50 tonnissa elävä biomassa mukana? Tuo on aika loogista että maanpäällisen puubiomassan kasvaessa kasvaa myös maaperän hiilen määrä. Ellei hajotus kasva nopeammin kuin puusto, kuten viime vuosina on vaikuttanut käyneen – ainakin mallilaskelmien mukaan. Metsien kasvuhan on pysytellyt samalla tasolla jo jonkin aikaa.
