Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Luonnonmetsissä ja suojelualueilla ei yleensä tavata niin laajoja kirjanpainajatuhoja kuin talousmetsissä. Siellä on per hehtaari vähemmän kuusiporalle sopivia lisääntymispuita kuin tasapäistetyssä jaksollisen mallin varttuneessa kuusikossa. Monimuotoisessa metsämaisemassa on todennäköisesti myös valmiina saalistajia ja loisia, jotka estävät osaltaan kuoriaisten kannan nousua.
Selvitys: Metsiä tuhoavat pikkuötökät eivät juuri leviä suojelualueilta talousmetsiin
Markus Melin, Niko Kulha, Tiina Ylioja, Juha Honkaniemi, Matti Koivula. (2022). Kirjanpainajatuhojen riskeistä erilaisissa metsissä ja niille altistavista tekijöistä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2022 artikkeli 10722.
Tuulivoiman vastustajat järjestäytyvät E-K:n kansallispuiston ympäristössä.
Selain on aina auki ja samoin on Metsälehden ikkuna Macin Safari-selaimen yhdellä välilehdellä.
Lisäksi kirjoittajille henkilökohtainen kiintiö jota enempää ei saa julkaista per päivä!
Voisiko palstalle kirjautumista muuttaa niin että riittäisi kun kirjautuu sisään yhden kerran päivässä, esimerkiksi? Monesti käy niin että kirjoittaa kommentin, joka sitten häviää bittiavaruuteen kun järjestelmä oli välillä heittänyt ulos. Nyt se vaatii uudelleenkirjautumisen sisään monta kertaa päivässä.
Leväkukinnoissa fosfori minimitekijä? Anteeksi, olen paha ilonpillooja!
Suomen ympäristö 10:
<p class=”p1″>”Metsätalouden aiheuttama vesistökuormitus on merkityksellistä latvavesistöissä eli pienissä puroissa, lammissa ja järvissä, joihin ei kohdistu muuta ihmistoiminnan aiheuttamaa kuormitusta.” No ilmalaskeuma kohdistuu kaikkialle kuten olemme oppineet, mutta muuten varmasti noin.</p>Kysyin että mikä edustaa fosforissa 90 ja typellä 60 prosenttia. MetsäVesi-raportin sivulla 66 siis luonnonhuuhtouma; tuo sana puuttuu, joten viesti jää sangen epäselväksi jos ei ole ajatustenlukija.
Hakkaamisesta liian harvoiksi puhuvat Nostokoukku ja Jovain. Liian harvaksi voi lipsahtaa jatkuvan kasvatuksen metsä, jos tekijä on kokematon tai jos painotetaan uudistumista, mutta silloin harvuus on tarkoituskin. Useimmiten kuitenkin kohde on liian tiheänä kasvanut ensiharvennuskuvio (runkoluku on riittävä mutta pohjapinta-ala ei)?
Puhutaan myös uudistushakkaamisesta liian aikaisin. Tekeekö tätä kaikki vai vain Metsähallitus?
Liian tiheänä kasvattaminen nuorena syö tulevan tukkipuun kasvun. Kannattaa keskittää tuotos pienempään määrään runkoja eikä maksimoida biomassaa. Ellei ole energiapuun kasvattaja.
Luonnonhuuhtouma siis?
Siinä on Kehveli se huono puoli että ensinnäkin tekoäly ei aina löydä oikeaa tietoa ja toiseksi se ei löydä kaikkea asiaan vaikuttavaa tietoa. Jos on aiheen asiantuntija, sen huomaa kyllä, mutta jos ei ole niin ei huomaa. Tehostaa toki tiedon keruuta mutta ei yksinään riitä.