Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset

Ripeitä jää pääosa srvokasvusta saamatta eli se vaihe kun kuitu muuntuu tukiksi. Että onko päätelmä kuidun päätehakkuun edullisuudesta oikea? Onko laskentakorko liian korkea jos sijoituksen joutuu realisoimaan pian. Kärsimätön sijoittaja saattaa olla paremmin kotonaan osakemarkkinoilla?

Toivotaan, että talous ja suuret yritykset (!) olisi se vastavoima, jota jopa tuulitukan on pakko totella. Suurin osa velasta on ilmeisesti kotimaan velkaa, mutta merkittäviä USA velkojia ovat Kiina, Japani, Britannia ja Kanada. (Ulkoa muistellen.)

Osa rep. edustajista on äänestänyt dem. kanssa viime päivinä, joten toivoa on vielä, että demokratia ei ole nitistynyt kokonaan. Sisällissotakaan ei ole mahdoton ajatus jos protesteja aletaan tukahduttaa asein.

Joku kirjoitti Hesarissa että Grönlannista voisi myydä pääosan, mutta en tiedä kelpaisiko tämä asukkaille vaihtoehdoksi.

HS Visio kirjoitti eilen digitaalisista riippuvuuksista: olemme jenkkien sovellusten ja pilvipalvelujen varassa. Siinä mielessä datakeskuksia kannattaisi rakentaa Suomeen ja ottaa käyttöön eurooppalaisia sovelluksia.

Se varmaan vaikuttaa hiilen jakaumaan, kun hakkuissa viedään pois nimenomaan maanpäällistä hiiltä, eli runkopuun osuus puista (vajaat 60 %) pois, ja loput eli latvus ja kannot ovat yleensä saaneet jäädä paikoilleen. Maaperään niistä kertyvä syöte ei ole 60 % puiden vuotuisesta kasvusta, vaan korkeintaan 40 %.

Pitänee lopettaa kun alkaa huoltokatko.

Joo, avohakkuumetsätalouden aikana on uudistettu paljon vajaatuottoisia metsiä ja metsät ovat tihentyneet. Eli talousmetsissä on hiilen määrä kasvanut.

Entä tänä päivänä, kun käsitellään periaatteessa täystiheitä metsiä? Sehän se ratkaisee, mikä on kokonaistase kasvun ja hajotuksen välillä jaksollisessa vs. jatkuvassa. Korvaako pienempi hajotus ja muu maanalainen aktiviteetti hieman tehottomamman puiden kasvun, ja jos korvaa niin milloin? Varovaisissa jk-hakkuissa a la Jovain?

Hiiltä kertyy talousmetsään nopeasti, mutta sitä poistuu systeemistä paljon. Olennaista olisi kai huolehtia puustojen elinvoimaisuudesta ja kasvusta, koettaa ehkäistä metsätuhoja ja minimoida maaperän hiilen hajoamista.

Karikesyötteen muutokset ovat ainakin itselleni vielä melko hämärät. Eräässä YLE:n artikkelissa mainittiin, että uudet biomassamallit lisäävät puiden biomassoja turvemailla, mutta samassa jutussa toisaalla kerrottiin että puiden latvukset ovat pienentyneet. Että mikähän näiden kokonaisvaikutus mahtaa olla?

Trump voisi haluta sulkea ihan kiusallaan amerikkalaiset palvelut Euroopassa kuten Googlen, Microsoftin, Facebookin ja Amazonin. Mutta suostuisivatko ne?

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/e2ca8b27-9972-49bd-b071-c919112369cd