Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Siinä on Kehveli se huono puoli että ensinnäkin tekoäly ei aina löydä oikeaa tietoa ja toiseksi se ei löydä kaikkea asiaan vaikuttavaa tietoa. Jos on aiheen asiantuntija, sen huomaa kyllä, mutta jos ei ole niin ei huomaa. Tehostaa toki tiedon keruuta mutta ei yksinään riitä.
Tehtaiden suhteen kannattaa muistaa että metsäteollisuuden osakkeenomistajien pääosa on nykyisin ulkomailla. He katsovat vain mitä viivan alle jää, ei suomalaisen työläisen tai metsänomistajan asema siinä paljon paina. Raaka-aineen tuottajia syytetään liian ahneiksi kun puu on kallista ja alueita ei haluta suojeluun. Ahneus on kovin suhteellista kun puun hinta on jäänyt jälkeen esimerkiksi palkoista ja metsätalouden tuotto keskimäärin vain 2-4 prosenttia sijoitetulle puustopääomalle.
Kurki, muista taas aineiston koko suhteessa johtopäätöksiin. Yhden vuoden mittaus (2014) muutamalta MetsäVesi-koealalta ei edusta koko Suomea aina. Tuo on kuitenkin totta että metsätalouden osuutta vesistöpäästöissä on julkisuudessa paremman tiedon puutteessa liioiteltu. Sitä parempaa tietoa ei ole vielä saatu läpi, kuten seuraava esimerkki osoittaa.
*
Hesarissa keskustellaan levistä ja metsätalous mainitaan tietenkin kuormittajana. Se on aina mukana epäiltynä, oli luontoon liittyvä asia mikä hyvänsä. Itä-Suomen yliopiston ympäristöpolitiikan professori Rauno Sairinen on hieman hakoteillä lausunnoissaan:
”Mitä nopeammin sähköistämme autokantaamme, sitä vähemmän on typpipäästöjä. Nimenomaan typpipäästöt aiheuttavat myös vesistöjen rehevöitymistä”.
”Ja yhtä lailla luonnon ennallistamistoimilla, soiden ja metsien käsittelyllä, voidaan vähentää ravinnepäästöjä.”
Kari Hulkko:
Suomen liikenteen typpipäästöt eivät juuri vaikuta Itämeren rehevöitymiseen: HELCOMin mukaan ilmalaskeuma on Suomessa yksi pienimmistä typpikuormituksen lähteistä; ilmakehän kautta tuleva kuorma Suomessa on noin 5–10 % koko ravinnekuormituksesta.
Liikenteen typpipäästöjen osuus tästä ilmalaskeumasta on vielä vähäisempi, sillä suurin osa ilmapäästöistä tulee energiantuotannosta, teollisuudesta ja laivaliikenteestä — ei henkilöautoista. Henkilöautoliikenteen vaikutus rehevöitymiseen on lähes merkityksetön, vaikka kaikki typpipäästöt loppuisivat sähköautojen myötä.
AJ:
Suuruusluokat ja kuormittajat on tiedettävä, jotta osataan tehdä vaikuttavia ja kustannustehokkaita poliittisia päätöksiä. ”luonnon ennallistamistoimilla, soiden ja metsien käsittelyllä, voidaan vähentää ravinnepäästöjä”. Hyvin vähän, kun suurimmat typen ja fosforin päästäjät ovat Suomessa yhdyskunnat ja maatalous. Lisäksi merkittäviä ovat luonnonhuuhtouma ja ilmalaskeuma. Orgaanisen hiilen vesistöpäästöissä metsätalouden tuoma lisäys on MetsäVesi-hankkeen arvion mukaan 4 % luokkaa. Luonnonhuuhtouma on siinäkin suurin osio.
Turkissa. Inflaatio, joka oli huipussaan yli 75 prosenttia, on sittemmin laskenut 35 prosenttiin kesäkuussa 2025. Markkinat odottavat nyt sen laskevan noin 30 prosenttiin vuoden loppuun mennessä. Keskuspankki tavoittelee 24 prosenttia, vaikka harvat uskovat sen saavuttavan tämän rajan.
Suomessa. Vuonna 2025 Suomessa kuluttajahintojen vuosimuutos on ollut maltillinen, ja esimerkiksi toukokuussa se oli 0,5%. Kesäkuussa inflaatio oli 0,2%. Euroalueella inflaatio on ollut hieman korkeampi, helmikuussa 2,4%.
Tämä siis tekoälyn tuotos. Inflaatio ilmoitetaan vuosimuutoksena. Meneekö laskenta ehkä niin että esimerkiksi tämän vuoden kesäkuun hintoja verrataan vuoden takaiseen kesäkuuhun?
Hinnat eivät siis käytännössä nyt nouse Suomessa, asuntojen ja bensan hinnat jopa hieman laskevat. Turkissa hintojen vuosinousu on siis ollut nyt tuo 35 %, mutta hiljalleen aleneva suunta sielläkin.
Palaan vielä Juha Kauppisen järkälemäiseen (yli 450 sivua) Kertomus maasta -kirjaan.
Sellainen mielenkiintoinen havainto että monimuotoisempi metsä on parempi hiilivarasto, erityisesti maaperän osalta. Tätä on tutkittu Kanadan metsissä julkaisussa Chen, X. ym. 2023. Tree diversity increases decadal forest soil carbon and nitrogen accrual. Nature 618: 94-101.
Monimuotoisuuden väheneminen vähentää hiilen sitoutumista ekosysteemeihin. Ekosysteemien yksipuolistumisen vaikutuksen mahdollinen suuruusluokka voi olla että ilmakehään jää sen seurauksena jopa 100 Gt enemmän hiiltä. Weiskopf, S. R. 2024. Biodiversity loss reduces global terrestrial carbon storage. Nature Communications 15: 4354.
Johtopäätös: kun suojelemme monimuotoisia ekosysteemejä, pidämme hiiltä varastossa ja hillitsemme ilmastonmuutosta.
Merkittävä vaikutus saataisiin myös siirtymisellä kasvissyöntiin. Kasvillisuuden laaja palauttaminen ja maatalousmaista vapautuneen hiilen sitominen takaisin niihin hillitsisi lämpenemistä. Toisaalta nurmi ja laidunkin voi olla kohtalainen hiilivarasto, jos sitä viljellään uudistavalla tavalla ml. laiduntavaa karjaa hyödyntäen, kuten esimerkiksi Qvidjan kartanon hiiliviljelyhankkeessa tehdään.
Jo viime vuosisadan alkupuolella arvosteltiin harsintahakkuita, siis jo paljon ennen harsintajulkilausumaa. Arvid Borg antoi aiheesta ohjekirjeen.
Mm:lle. Kun maataloustukea kuitenkin maksetaan, sen avulla voidaan samalla ohjata kestäviin viljelykäytäntöihin. Eli viljelijöiden tarvitsemaa tukipottia kohdistetaan niin että se tuottaa halutut hyödyt: ekosysteemipalvelut ja ruuan.
Tämä kommentti lähinnä Kurjelle. Itse tulkitsen MetsäVesi-tuloksia ja ympäristö-portaalin rehevöitymisen aiheuttajien suhteellisia osuuksia koskevia tuloksia niin, että metsätalouden tilanne on parempi kuin mitä yleinen mielipide tietää. Jos metsäalan vesiensuojelun ajantasaiset ohjeet saadaan kattavasti käytäntöön ja lisäksi paksuturpeisille ojitetuille soille lisää jatkuvapeitteistä kasvatusta ja tuhkaa, juuri muuta ei tarvita. Näillä hoitunee vesiensuojelu metsätalouden osalta – siis tämänhetkisen tiedon mukaan. Ainakaan laajamittaisiin ennallistamisiin ei vaikuttaisi olevan tarvetta, mutta siihen saadaan asiantuntevampi kanta asiaa pohtivalta työryhmältä. Ennemminkin pienialaisia täsmäkosteikkoja ja pintavalutuskenttiä suurille valuma-alueille.
Ettei asiat olisi liian selkeitä, Tomppo & Laurén HS.fi:ssä: ””Viime vuosien vesien tummuminen liittyy maailmanlaajuiseen tummumisilmiöön, jota aiheuttavat rikkilaskeuman pienentyminen ja ilmastonmuutos. Vaikka kenttäkokeissa poimintahakatun metsän maaveden hiilipitoisuus on ollut hieman pienempi kuin avohakkuussa, on vaikea nähdä jatkuvaa kasvatusta vesistöt pelastavana ihmelääkkeenä.”
Miksi näin? Vaikka ojitusalueilta ei tule rahkasammaleen kasvussaan tuottamaa humuspäästöä, sieltä tulee turpeen hajoamisen humuspäästö. Tätä osiota saadaan hiukan pienennettyä jatkuvan kasvatuksen korkeamman vesipinnan avulla, jos säätö onnistuu. Jos ei onnistu, voi tulla ongelmia liian märkyyden kanssa; jaksollisessa mallissa puolestaan liian kuivuuden kanssa. Kunnostusojituksia tarvitaan vähemmän, joten vesistöön tulee vähemmän kiintoaineita. Kannanotto voi kuitenkin liittyä siihen, että metsätalouden osuus kaikesta vesistökuormituksesta on suhteellisen pieni? Vaikka se saataisiin nollaksi, vesistöt olisivat silti kuormituksen kohteena muista lähteistä.
