Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Laskeskelin tässä ketjussa aiemmin Visakallon esimerkkimetsän tuottoja korkoa korolle -laskurilla, ja kyllä siinä päästiin ihan todellisilla kuluilla ilman omaa työtä 4-6 prosentin tuottoihin 60 vuoden kiertoajalla. Enskan kohdalla ei vielä oltu plussalla, mutta toiseen harvennukseen mennessä ja siitä eteenpäin. Uudistaminen ja taimikoiden hoidot arvioitiin muistaakseni 2000 euron arvoisiksi. Tätä luokkaa voisi panostus rehevällä kuusen kasvupaikalla olla, kun otetaan tuet ja verovähennykset päältä pois. Ja ilman omaa työpanosta.
Stubb Davosissa eilen. Venäjästä olisi voinut mainita kansainvälisen vaikutusvallan menetykset, eli sen muutamat kumppanimaat jotka ovat ainakin jonkin verran huonossa hapessa (Syyria, Venezuela, Iran).
Kommentti Junnilan mielipiteeseen viestinnästä ja maaperän hiilestä tarjolle:
Alustavia tuloksia saatetaan tiedottaa, jos voidaan olettaa, että tulokset eivät enää kovin paljon muutu. Esimerkiksi Maarit Kallion tutkimuksen pohjalta tehdyn artikkelin sttinfo julkaisi 25.2.2025. Artikkeli on silloin ollut jo lähes valmis tai vertaisarvioitavana, kun se julkaistiin puoli vuotta myöhemmin. Toinen tilanne voisi olla että tutkimus on monivuotinen ja myöhemmät mittaukset varmistavat ensimmäisiä tai mittaustiedotkin ovat jo kiinnostavia. Tästä esimerkkinä vaikka MetsäVesi-hanke, jonka ensimmäisiä mittauksia uutisoitiin Vesitalous-lehdessä jo vuonna 2016, mutta loppuraportti taisi valmistua vasta vuonna 2020.
Viestinnässä pitää olla tarkkana siinä mitä lukee: tutkijan itsensä laatimaa tiedotetta vai toimittajan laatimaa versiota siitä. Kuten sanoin aiemmin, rahoittajien viestintä käyttää joskus tutkijoiden tiedotteita sellaisenaan, kuten Metsämiesten Säätiön sivuston osio ”Apurahahankkeet tiedottavat”. Esimerkiksi Eva- Maria Rothin väitöstutkimuksen tiedotteen Helsingin yliopiston viestintä otsikoi: Avohakkuut ja jaksollinen metsänkasvatus voivat olla riski maaperän hiilivarastoille, vaikka itse tutkimuksessa eri tavoin käsiteltyjen metsälaikkujen välillä ei havaittu eroja maaperän hiilivaraston koossa.
Luultavasti ei olla vielä selvillä siitä, mikä on eri metsänkasvatusmenetelmien merkitys maaperän hiilivarojen kannalta. Kun vielä huomioidaan, että jatkuvassa mallissa hiiltä ilmakehästä imevä yhteytyspumppu on keskimäärin heikompi kuin jaksollisessa mallissa. Tämä periaate vaikuttaisi pätevän myös turvemailla. Luonnonmetsissä biomassan poistumat systeemistä ovat yleensä paljon pienemmät (ellei voimakkaita metsäpaloja tapahdu), mikä johtaa suurempaan maaperän hiilivarastoon kuin talousmetsissä.
Metsänkasvatuksen tavoite ei ole varastoida hiiltä metsiin vaan kasvattaa puuraaka-ainetta teollisuudelle. Jos metsiin halutaankin sen sijaan suuria hiilivarastoja, niitä saadaan kyllä maksamalla niistä joko hiilivuokrana tai suojelualueena.
Tieto lisää tuskaa, valitettavasti. Tässä pari muuta joita voi joutessaan vilkuilla.
1. Impacts of Clear-Cutting of a Boreal Forest on Carbon Dioxide, Methane and Nitrous Oxide Fluxes
Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa on mittailtu kaasuja kivennäismaalla avohakkuun jälkeen. Häkellyttävää huomata, että pohjaveden pinta saattoi olla metrin syvemmällä ennen avohakkuuta. Puuston määrä vaikuttaa siihen näköjään paljon.
2. Soil Carbon Dynamics During Stand Rotation in Boreal Forests
Tässä on mallitettu (!) avohakkuun pitkäaikaisvaikutuksia maaperän hiileen verrattuna käsittelemättömään alueeseen. Ennuste kertoo että hiilen määrä jää hakatuissa kohteissa alhaisemmaksi ja aina hakkuun kohdalla tulee piikki eli syöte maaperän hiileen. Tulos on looginen kun muistaa kuinka paljon hiiltä lähtee ekosysteemistä hakkuupoistumana. Jää miettimään sitä olisiko jatkuva kasvatus maaperän hiilen kannalta parempi vai huonompi. Kun huomioidaan että jk:ssa puiden kasvun hiilipumppu eli se mekanismi, joka imee hiiltä ilmasta systeemiin, on vaikka puolet tehottomampi.
Ehdotuksia talouden sopeutukseen IMF:ltä.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/1f009426-017f-46c8-836b-6dd813d82510
Kiitos pakahe. Hyvä että joku jaksaa ajatella. Itse olen sen verran stressaantunut Hesarin lukijoiden kanssa puljaamisesta etten jaksanut. Hiukan kyllä säikähdin ensin kun luin että tarkistuta aina ensin AJ:llä!
Jossain luki että rahkasammalenkin bruttosidonnasta suurin osa kuluu elintoimintoihin ja vain murto-osa jää varastoon turpeeseen. Hajotustoiminta on suossa muutenkin vilkasta, mistä johtuu suovesien ruskea väri. Eli sammal kasvaa yläpäästä ja hajoaa alapäästä. Yksinkertaistaen.
