Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Trump sekoilee, ja Kiina hyödyntää tilanteen täysimääräisesti.
”Elokuuhun mennessä Kiina oli vienyt Afrikkaan noin 128 miljardin euron arvosta tavaroita ja palveluita. Samaan aikaan se toi Afrikasta tavaraa ja palveluita noin 74 miljardin euron edestä. Kasvava kaupan epätasapaino johtuu siitä, että kiinalaisten akkujen, aurinkopaneelien, sähköautojen ja teollisuuslaitteiden vienti kasvaa.
Lisäksi Kiina on myynyt ennätysmäärän tavaroita Kaakkois-Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Tämä osoittaa kiinalaisten valmistajien kyvyn löytää uusia markkinoita tuotteilleen, joita tehtaat puskevat ulos valtavia määriä.
Kiina on jo pitkään ollut Afrikan alueen suurin kauppakumppani. Kiinalaisten tavaroiden virta ei ole kuitenkaan ollut koskaan yhtä tärkeä kuin nyt, kun kauppasota Yhdysvaltojen kanssa jatkuu ja Kiinan talouskasvu hidastuu. Elokuussa Kiinan vienti Yhdysvaltoihin romahti 33 prosenttia, kun taas Afrikkaan suuntautuva vienti kasvoi 26 prosenttia.”
Tummumista on tutkittu Evolla ja Lammilla.
On vesistöpäästöjen arvioista kerrottu jo aiemmin muissa keskusteluissa, mutta tarjottu tieto tuntuu valuvan yleisöltä kuin teflonpintaisen hanhen selästä, ei ole tarttumapintaa. Marko Rahikkala TA:lle: ”Pitäisikö sinun hankkia hieman ajantasaisempaa tietoutta?” 🙂
Kommentti TA:lle, ollaan edelleen Vanhasen esseessä. Lieneekö liikaakin jo oiottu, mutta on yritetty ainakin suhteuttaa suuruusluokkia. Myös Mika Nieminen on todennut, että suurin päästö tuli silloin kun ojat alun perin vedettiin. Muuten kuormittajien keskinäinen järjestys on omalla vastuullani.
”Käy vilkaisemassa ympäristö-sivustolta osio rehevöityminen. Itämereen tulevista ravinnepäästöistä suurin osa johtuu laskeumasta ja luonnonhuuhtoumasta. Metsätalouden osuus on merkittävä Perämerellä, jonka ympäristössä on paljon turvemaita. Samalla alueella on myös paljon turvepeltoja. Molemmilta tulee orgaanisen hiilen päästöjä.
Suurimmat vesistöpäästöt ovat syntyneet, kun pellot ja metsäalueet on aikoinaan uudisojitettu. Seuraavaksi suurimmat syntyvät peltojen muokkauksista ja lannoituksesta. Seuraavaksi metsäojien kunnostuksesta. Vasta näiden jälkeen tulevat normaalit metsäojat. Kaikkein pienimpänä osiona kivennäismaan metsien käsittelyt avohakkuilla ja muokkauksella. Tästä listasta voidaan miettiä mihin kohtaan maa- ja metsätalouden vesiensuojelun toimet kannattaa kohdistaa.”
Kannattaa perehtyä yhtymän veroasioihin vero.fi:stä ja Metsänomistajan verokirjasta. Se on jo hyvä alku kun ymmärtää että yhtymä on verotuksellinen yksikkö ja yhteisesti omistettu kiinteistö muodostaa yhtymän. Yhtymällä on tuloja, se tekee veroilmoituksen ja verottaja jakaa sitten laskennallisen pääomatulon tai tappion osakkaille. Se on sitten osakkaiden keskenään sovittavissa miten ylijäämä jaetaan, mutta osakkaiden on kohtuullista saada yhtymältä vähintään se summa rahaa mitä yhtymän osakkuus tuottaa heille lisää veroja.
Siirtyvät, maksun saannissa vain kestää pitkään.
Myöntövaltuus on tänä vuonna kaikkiaan 37 miljoonaa, josta on maksettu 23 miljoonaa. Osa menee teiden korjaamiseen ja osa terveyslannoituksiin mutta taimikonhoito saa suurimman potin.
Periaatteessa siis vuotuiselle avohakkuualalle riittäisi tukea jokaiselle hehtaarille, ja vanhemmasta päästä joka vuosi poistuu saman verran aluetta. Kun tukea maksetaan noin 5 vuoden välein, voisi olla mahdollista, että taimikonhoidon tukea riittää kaikille halukkaille, jos määrärahoja ei kovasti leikata. Olin siis varmaan väärässä, kun edellä arvelin että Metka-tuen taimikoiden hoitoa ohjaava vaikutus on laimea.
Ei tietenkään jaeta kaikkia tuloja pois yhtymästä vaan vain sen verran kuin voidaan turvallisesti tehdä. Kun toiminta vakiintuu, nähdään mihin tasoon yhtymän vuotuinen menojen määrä asettuu ja tuloutuksen määrää voidaan säätää sopivaksi. Ei siis kannata hakata kiveen tuloutusprosenttia etukäteen. Yhtymä voidaan käsittää yhteisesti omistettuna yrityksenä, joka jakaa osinkoja silloin kun varaa on ja välivuosina ei jaa.
Metsärauhan sijaan ehdotetaan luontorauhaa.
S. O-V:
”Jos nyt oikein ymmärsin, mielestäsi omistussuhteen vuoksi metsätaloutta saisi harjoittaa ilman rajoitteita laizzez faire -vapauden turvin ja luonnonsuojelu on pelkkää tyranniaa? Suomalainen metsätalous elää kuitenkin uskomattoman laajaspektristen tukien ja verokannustimien, mutta myös yhteiskunnan kustantaman infran varassa. Minunkin mielestäni olisi oikein, ettei yhteiskunta kustantaisi mitään laizzez faire -puunkasvattajille.
Metsä- tai luontokeskustelun ydin uhkaa aina karata kaikenlaisen whataboutismin ja myös omaisuudensuojapuheen alle: metsät ovat osa yhteistä luontoamme, joiden monimuotoisuus ja hiilivarastot vaikuttavat meihin kaikkiin.
Sitä paitsi jokainen suomalainen on metsänomistaja (valtio, kunnat, kirkko). Jokaisella suomalaisella on oikeus vaatia metsäluonnon, samalla soiden ja vesistöjen suojelutoimia. Se ei ole mitään mielivaltaista toimintaa tai tyranniaa.”
AJ:
”Yritetään jälleen suhteuttaa asioita. Metsätalouden tuet ovat vuosittain joitakin kymmeniä miljoonia euroja, esimerkiksi tänä vuonna Metka-tukien myöntövaltuus on 37 miljoonaa yhteensä. Tästä suurin osa kuluu taimikoiden hoitoon, pienempi osa tuhkalannoitukseen ja osa metsäteiden kunnostukseen. Uusien metsäteiden rakentamista ei enää tueta.
Verrataan tukia puuta myyvien metsänomistajien kantorahatuloihin, jotka ovat olleet luokkaa 3 mrd euroa viime vuosina. Havaitaan että metsätalous ei pyöri tukien varassa, vaan puun myynnin varassa. Siksi on tärkeää, että jos puun myyntiä halutaan rajoittaa, tilalle on tultava muita ansaintamalleja eli hiilikauppaa ja suojeluarvojen kauppaa.”
Rakennusten kulut ovatkin kimurantimpi juttu verotuksen kannalta, kun ne eivät ole suoraan metsänhoitoon liittyviä. Jos on toimiva maatila kulut kuuluvat yleensä sinne puolelle tai yksityistalouteen.
Työtä yhtymälle voi aivan hyvin tehdä yhtymän osakaskin, mikäli homma tehdään avoimesti ja niin että siltä jää kuitit kirjanpitoon. Talkoihin ei kuitenkaan osallistu kaikki, joten niistä voi tulla närää osakkaiden kesken vähänkään suuremmassa porukassa. Ei siinä mitään, olen itsekin nuorena raivannut ja siskon kanssa istuttanut yhtymän metsissä ilman palkkaa. Mutta yhtymässä oli osakkaina vain oman perheen jäsenet.
