Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Eikös oman metsän bruttotuoton saa jo karkeasti metsaan.fi-järjestelmästä? Eli metsäpalstan tämänhetkinen kasvu vuodessa euroina per metsätilan arvo. Netto riippuu sitten myyntien onnistumisesta ja oman työn osuudesta ym. seikoista.
Sahateollisuus puolustaa biotaloutta ja kertoo markkinoiden haasteista Hesarissa.
Esimerkiksi Kanada saa vähemmän vientiä aikaiseksi USA:n, joten se tähyää Aasiaan ja Eurooppaan ja kilpailee siis entistä enemmän Suomen kanssa samoilla markkinoilla. Yhdysvallat kasvattaa kotimaisia hakkuita kymmenillä miljoonilla kuutiometreillä.
”Japani ei ole lähtenyt mukaan eurooppalaiseen Venäjän-vastaiseen pakoterintamaan. Arvokkaita puutuotteita virtaa Venäjältä Japaniin ikään kuin Ukrainan sotaa ei olisikaan.”
Aika tikkuista kommenttia sielläkin…
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000011751516.html
AJ kommentti tarjolle kirjoittajalle, joka ehdottaa mm. avohakkuiden ja ojitusten lopettamista:
Olen samaa mieltä siitä, että luontokadon torjunta ja ilmastokysymykset pitää myös huomioida puuntuotannon rinnalla, mutta tässä tarjottu resepti on myrkkypilleri puuntuotannolle. Tilanteet vaihtelevat käytännössä niin paljon, että kaikki menetelmät pitää olla mukana repertuaarissa. Näin varmistetaan että metsämme ovat tulevaisuudessakin hyvin kasvavia, elinvoimaisia, monimuotoisia ja ilmastonmuutosta kestäviä.
Liian suuria hakkuutasoja on pidetty ongelmana. Ne ovat määräytyneet markkinoilla sen mukaan mikä tuote on käynyt kaupaksi. Näin kannattaisi jatkaa, eikä lähteä säätelemään sitä, mihin puuta saa käyttää ja kuinka paljon. Hiilineutraalius saavutetaan kyllä aikanaan, kunhan kehityssuunnat ovat oikeat ja tarkka vuosi ei ole siinä oleellisin asia.
Hakkuiden tasot alenevat meillä hiljalleen jo sitä kautta, että metsätalouden käytössä oleva pinta-ala pienenee kun metsämaata siirtyy suojeluun ja rakennetuksi maaksi kuten voimalinjoiksi. Erään arvion mukaan jo lähes neljännes metsämaaksi luettavasta eli puuta hyvin kasvavasta alueesta on vähintään osittain hakkuiden ulkopuolella. Biodiversiteettistrategia tähtää 30 prosenttiin tiukka suojelu ja osittainen yhteen laskien. Luultavasti ennallistaminen tulee olemaan sen verran laajaa, että sen ja suojelualueiden laajentamisen avulla tämä tavoite jo saavutetaan. Lisäksi tarvitaan luonnonhoitoa ja hyvää Tapion metsänhoidon suositusten noudattamista ml. vesiensuojelu kaikessa metsien käsittelyssä.
Ilmastopaneeli halusi rajoittaa kuitupuun käyttöä energiaksi. Kommentoin HS mielipiteeseen paneelista (jos julkaisevat):
Onhan avohakkuu tietenkin hiilen nettopäästö, kun puubiomassasta on noin puolet hiiltä ja hakkuut lasketaan päästöksi sinä vuonna kuin ne tehdään. Liikaa ei kannata kuitenkaan tuijottaa sen yhden hehtaarin päästöihin, vaan Suomen metsät kokonaisuutena ratkaisevat. Niiden kannalta on tarpeen, että kasvussaan jo heikkenevä vanha metsä uudistetaan ja perustetaan taimikko tilalle.
Turvemaiden päästöistä kiinnostuneiden kannattaa vilkuilla Korkiakoski ym. tutkimukset, joissa on mitattu (ei mallitettu) päästöjä suolta avohakkuun ja harvennuksen jälkeen. Näistä ei pidä päätellä että avohakkuut turvemailla pitäisi kieltää, vaan että niiden ilmastopäästöjä pitää hillitä. Greenhouse gas and energy fluxes in a boreal peatland forest after clearcutting. Partial cutting of a boreal nutrient-rich peatland forest causes radically less short-term on-site CO2 emissions than clear-cutting.
Energiapuun korjuuta turvemailta on jo rajoitettu EU-säännöissä, mikä pudottaa merkittävän energiaresurssin pois pelistä. Olisi parempi jos puumarkkinoita ei lähdettäisi tämän enempää sotkemaan ts. suosimaan kuitupuuta energiapuun sijaan. Pienpuun korjuun kustannus on niin korkea, että käytännössä vasta kuitupuun mitat täyttävä runko on taloudellisesti korjattavissa. Pohjois-Suomessa on paljon nuoria metsiä, jotka pitää harventaa ajoissa, jotta niistä saadaan tulevaisuudessa haluttua tukkia.
Metsälehdessä on energiapuusta hyvä artikkeli luettavissa 2.2. saakka ilmaiseksi: Pakkaset kirittävät energiapuun kysyntää. Polton hierarkiasta kertoo siinä Tampereen Energian tuotannosta ja jakelusta vastaava johtaja Paavo Knaapi:
”Metsäenergiaa käyttävät laitokset käyvät käytännössä täysillä jo normaaleilla talvikeleillä, eli silloin, kun pakkasta on muutamia asteita. Tampereen Energialla lisäenergian tarve pyritään kovilla pakkasilla kattamaan sähkökattiloilla ja lämpövarastoilla sekä huippupakkaskeleillä isoimmat kysyntäpiikit maakaasulla”
Uudet – erityisesti nuoret – kirjoittajat ovat hyvin tervetulleita. Yleisillä somesäännöillä pärjää ja ne voi kerrata tuolta sivun alareunasta. Samoin uudet aloitukset tervetulleita keneltä tahansa, myös toisten arvosteluun keskittyneiltä tarkkailijajäseniltä!
Tämä palsta on kuin leirinuotio tai Esson baari. Vähän tietoakin voi kokeneemmilta noviiseille siirtyä, kun vain uskaltaa kysyä. En usko että tämä viljelypalsta pilaantuu yhdestä tai tarvitsee yhtä. Jokainen vastaa omista sepustuksistaan. Eikä kaiken ulosannin kai tarvitse olla painavaa ja viimeisen päälle harkittua.
Ettei pilata enempää Suomen talous nousuun -ketjua vastaan tässä kysymykseen Visakallon ansioista, kun hän on ilmeisesti liian vaatimaton kehumaan itseään. Kelpaisiko nämä käytännön näytöiksi? Hän on kertonut, että hyvä puuntuotanto ei tarvitse vippaskonsteja, vaan ihan normaali hyvän metsänhoidon suositusten mukainen toiminta riittää. Tästä on myös numeroesimerkki olemassa. Hän on myös kertonut kokeilleensa jatkuvaa kasvatusta ja huonojen tulosten vuoksi luopunut siitä.
20 on yllensä ottaen liikaa – kyllä käänne tapahtuu aiemmin. Eikä sillä ole oikeastaan suurta merkitystä minä vuonna se tapahtuu yhdellä hehtaarilla päätehakkuun jälkeen. Enemmän on merkitystä kokonaisuudella: miten kaikki Suomen metsät sitovat hiiltä ja siellähän on maaperän päästöt huomioitu.
Mutta uusia kujeita on mietinnässä kuten ’kauppasinko’.
Neliveto on ihan hyvä missä tahansa Suomen talvessa. Suzuki on varmasti riittävän maastokelpoinen, jos ei hirmu huonoihin paikkoihin tunge. Ainut kysymysmerkki on onko miten kätevä tuo valikkopohjainen ilmanvaihdon säätö. Sähköauton range jää (jälleen radiosta kuultua) talvella 30-50 prosenttia lyhyemmäksi kuin kesällä. Kovalla pakkasella lämpöpumppu putoo pois ja akun varausta kuluu silloin enemmän auton sisätilojen lämmittämiseen.
