Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ainakin yksi vetytehdas tiettävästi pyörii jo – Harjavallassa.
Kiintoainetta kai tulee myös vanhojen ojien eroosiosta. Mutta kaiken kaikkiaan suurempi urakka saattaisi olla edessä maatalousmailla. Riippuen tietenkin siitä paljonko kunnostusojituksia vielä metsäpuolella tarvitaan. Ilman vesiensuojelun rakenteita on varmaan vielä iso osa vanhoista ojista.
Edelleen hyviä kysymyksiä Kurki. Seuraava kpl korjattu.
Metsätalouden osuus saatiin mukaan ojitusprosentilla. Eli sekä MetsäVesi- että Vemala laskevat ilmeisesti metsätaloudelle lisäisiä päästöjä. (Kuten JMa vihjaa seuraavassa viestissä.) Voin varmistaa nämä jossain vaiheessa Leena Finériltä, kunhan saan hankeraporttini tekstin valmiimmaksi.
Kts. MetsäVesi-raportin:
Sivu 65 ja Taulukko 9 sivu 66. Arvioitu luonnonhuuhtouman osuus, joka on suuri kuten tiedetään.
Sivu 57. ”Metsätalousalueilla kokonaistypen pitoisuuksien keskiarvo oli 1,5-kertainen ja orgaanisen hiilen pitoisuuksien keskiarvo 1,1-kertainen verrattuna luonnontilaisiin kohteisiin. Kokonaisfosforin pitoisuuksissa oli suurempi tasoero kuin kokonaistypen pitoisuuksissa: metsätalousalueilla keskipitoisuus oli lähes kolminkertainen verrattuna luonnontilaisten alueiden keskiarvoon.”
Sivu 52 Kuva 19, orgaaninen hiili. Vuosina 1978 – 1990 aleneva trendi. Oliko alussa jo hapan laskeuma? Nyt ollaan jo ohitettu 1970-1980 -lukujen vaihteen taso, mutta korkeaa kuormitusta olisi siis ollut tuon mukaan aiemminkin. Vrt. kuva 17 sivu 48.
Kuva 13 sivu 41. Tässä on laskettu lisäisiä kuormia. Typen ja fosforin kuormaa ojitus lisää selkeästi. Orgaaninen kuormitus ojitusalueilta noin 125, luonnontilaisilta soilta noin 110 ja kankailta noin 60 kg/ha vuodessa. Hiilipäästöön ojitus vaikuttaa maltillisemmin kuin ravinnepäästöön.
Laitanpa itsekin kysymyksen: 78000 tn joka on metsätalouden orgaanisen aineksen kuormitus on siis lisäpäästöä verrattuna luonnontilaiseen suohon? Silloin se käy järkeen. Varsinkin kun vertaa tuohon kuvan 13c pieneen eroon. Esimerkiksi 15 kg/ha vuodessa tekisi kerrottuna 4 milj. ha yhteensä 60000 tn. Suuruusluokka on oikea.
Luonnonsuot tuuttaavat vesistöön suuret hiilipäästöt ja metsätalous lisää niitä vain melko vähän. Tähän pitää suhteuttaa lisäksi maatalouden turvepellot mukaan. Lopuksi miettiä mille kannattaa tehdä jotain ja mitä.
Puuntuottaja ja moni kaupunkilaistunut metsänomistaja haluaisi ylpeillä hyvin hoidetuilla taimikoilla ja suurella metsänkasvulla. Joku toinen voi kuitenkin päätöksellään tehdä toiveen tyhjäksi. Tässä kohtaa jatkuva kasvattaja on paremmassa asemassa, vai käykö hirvi pienaukoissa ja alikasvoksissa murkinalla?
Mitä enemmän näitä lukuja kahlaa, sitä enemmän sekaisin menee. Kuitenkin tuo on selvä että 7300/44600 on 16 %. 44600 on metsistä ja soilta tuleva kokonaiskuormitus ja metsätalouden osuus on tuo 7300 tn. Metsissä ja soissa ovat mukana luonnontilaiset alueet, mutta ei kai vesistöihin suoraan tulevaa osuutta.
Muokattu.
