Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kiitos Hanna. Tieto lisää tuskaa, mutta on silti parempi tietää.
Linkki: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/166336
Sivu 23:
”Kytökorpi ym. (2024) toteaa, että vuodesta 2011 vuoteen 2023 Näätämöjoen veden lämpötila on ollut usein yli 18 °C kesäkaudella. Mustonen (2021) ja Mustonen ja Feodoroff (2020) esittävät norjalaisen mittausaseman tilastoihin pohjautuen lämpimimmän jakson olleen 2018 kesä (ennen vuotta 2024). Tuolloin vedenlämpötila nousi yli 20 asteen.”
Sivu 25:
”Erityisenä riskinä voidaan pitää kylmää, hapekasta vettä tarvitsevien lajien, kuten nieriän, mateen, siian ja taimenen selviämistä. Nieriä on suurin häviäjä, sillä se sietää huonoiten korkeita veden lämpötiloja. Lajit, jotka hyötyvät vesien lämpenemisestä, kuten hauki, laajentavat vastaavasti reviirejään ja populaatioitaan (Pecl ym. 2017).”
Sivu 26-27:
”Vesistöjen muutoksen osalta voidaan aloittaa tarkastelu valuma-alueelta tulevasta kuormituksesta. Rakentaminen, kullanhuuhdonta, tie- ja siltatyöt ja erityisesti metsien hakkuut ovat aiheuttaneet kohonneita kiintoaines- ja humus- sekä muita huuhtoumia (Mustonen & Feodoroff 2020). Erityisesti Ivalojoella ja joillakin Inarijärven osavaluma-alueilla saamelaiset ovat havainneet merkittäviä vedenlaadun muutoksia (FAO 2021). Tämän lisäksi esimerkiksi jäte- ja hulevedet Saariselältä Ahkujoki–Ivalojoki–Inarijärvi-reitille ovat heikentämässä vedenlaatua. Myös kohollaan olevia elohopea-arvoja on saatu Ivalojokeen laskevista puroista, joiden yläpuoliset suoalueet on ojitettu (OSK Lumimuutos, julkaisematon työraportti 2024).
Hakkuiden ja muun maankäytön aiheuttamat valumat tummentavat pohjoisia vesistöjä (SYKE 2025). Tämä tekee ne alttiiksi nopeammalle lämpenemiselle kuin kirkas vesi. Lisääntyneen lämpöenergian ja vesien tummumisen seurauksena puolestaan rehevöityminen ja muu biologinen tuotanto lisääntyvät. Kuivuus (IPCC 2022; Rantanen ym. 2025) saattaa puolestaan aiheuttaa valuma-alueiden virtaamien heikentymistä, joka heijastuu jokien pääuomaan (Mustonen 2021). Näätämöjoen erityispiirteenä voidaan osana lämpenevää ilmastoa pitää ikiroutaisten palsasoiden sulamistrendiä (IPCC 2022).”
Sivu 28:
”Paatsjoen pääuoman ja Inarijärven pääaltaan sekä asutuskeskusten lähellä olevien seutujen sekä Ivalojoen osalta voidaan todeta, että ihmisen vaikutus on ollut merkittävää. Ohjauskeinoina tuolloin korostuvat ennallistamisen tarjoamat mahdollisuudet (Mustonen 2021) ja ulkoisen kuormituksen nopea vähentäminen (vesiensuojelu, soiden ennallistaminen, hule- ja jätevesien tehokkaampi käsittely).”
Ymmärtääkseni PTT tutkii hiljaisen suojelun määrää maassamme.
Vanhasen artikkeli on erikoinen poikkeus HS:ssa kun on metsätalousmyönteinen. Matti ei määrittele mitä hän tarkoittaa metsärauhalla. Jos se tarkoittaa parempaa eli vähemmän repivää metsäkeskustelua asiapohjalta, silloin se on tavoiteltava asia. Se ei voi tarkoittaa keskustelun loppumista, kun metsiä tarvitaan moneen tarkoitukseen. Jotta monitavoiteoptimoinnin tehtävään löytyy ratkaisu, on vain diskuteerattava riittävän kauan. Ratkaisun pitää olla kuitenkin joustavasti muutettavissa tilanteen muuttuessa.
Kemijokeen aiotaan lurauttaa lisää kaivosten jätevesiä, on huono tulevaisuus kaloilla siellä.
Erkki sähköisti talonsa Kian akun avulla, eli käy hakemassa kyliltä sähkön.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-ja-autot/628fa3a4-d57a-4138-94ad-b0ef01439191
Asuntolainaa ottaessa asunto on aiemmin usein riittänyt vakuudeksi. Nyt tilanne on siinäkin kohtaa tiukempi eli ostohinnasta hyväksyttänee entistä pienempi osuus vakuudeksi ja oma säästöosuus tulee olla suurempi.
Metsätilan ostossa on lisäkuluna varainsiirtovero 3 %. Puun hintakehitys on aika sumea tällä hetkellä; mennyt kehitys ei todellakaan ole tae tulevasta.
EU:n maatalouspolitiikka kaipaa joka tapauksessa uudistamista.
Apli on kyllä oikeassa, mutta jonkinlainen hybridimalli voisi toimia, eli osa arkipäivistä etänä ja osa lähiopetuksessa. Harrastuksissa ja kodin lähipiirissä tapaa myös muita lapsia, ei vain koulussa.
Väestöennuste näyttää lohduttomalta muiden kuin muutaman isoimman kaupungin osalta. Lisäksi väestö kasvaa paikoin Lapissa (matkailu & kaivokset), meren rannikoilla ja muutamassa etelän sisämaan kunnassa. Huonoimman väestökehityksen kunnat ovat samantapainen kartta kuin ovat metsäpeuran elinalueet!
Ihmeellinen poikkeus listassa on Luoto Pohjanmaalla Kokkolan seudulla: sille ennustettiin muista maaseudun kunnista poiketen nousevaa väestöä. Mikä on Luodon salaisuus? [Vaasa korjattu Kokkolaksi.]
Väestöennusteen kartta oli HS:n jutussa asuntomarkkinoiden eriytymisestä, mutta löytynee muualtakin helposti.
Linkin jutussa puhutaan kuntien taloustilanteesta. Ihan hyvä lisä nämä sähköinvestoinnit ovat kiinteistöverotuloineen kunnille, mutta eivät riitä alkuunkaan. Pakkoliitosten sijaan olisi tehtävä vapaaehtoisia kuntaliitoksia. Lisäksi olisi mietittävä uudelleen mitä velvoitetaan kuntien tehtäviksi. Esimerkiksi kouluverkostoa ei pystytä ylläpitämään pienten kuntien tuloilla.
Etäopetusta mietitään täydentäväksi opetusmuodoksi. Olisi kyllä peruskouluaikana parempi kuin vaihtoehdot: lapsia kuljetetaan pitkiä matkoja tai asutetaan muualle kouluviikon ajaksi. Lukion tai ammattikoulun voi jo suorittaa muualla asuen.
Mikä olisi Scientist ollut vaihtoehto, evätä Ukrainalta tuki vuonna 2014? Lopputuloksena mikä, Ukrainan jääminen Venäjän vaikutuspiiriin? Varmaan länsi antoi Ukrainalle katteettomia lupauksia puolustustuesta, mutta aika paljon apua on sittemmin myös annettu.
Medvedeviä voisi käydä melkein sääliksi, ellei hän olisi niin ilkeä.
Kiitos Huskulle päivystysavusta.
Voi olla että arvio metsätalouden suuresta vaikutuksesta vesilintuihin perustuu siihen, että metsätalous mielletään tärkeäksi rehevöittäjäksi. Ei liene niin tärkeä kosteikkojen osalta kuin on ajateltu, kun huomioidaan muut kuormittajat. Vesilintujen tilannetta voidaan jonkin verran parantaa ennallistamalla, mutta kaikkiin kuormitustekijöihin ei voida suoraan vaikuttaa.
Joidenkin lintujen kohdalla yhteys on melko selvä, eli valkoselkätikka ja muut kolopesijät tarvitsevat lahopuuta ja riekko avoimia suolämpäreitä.
Karhu arvioitiin olevan suotuisalla suojelun tasolla, joten sen kannanhoidollinen metsästys voitanee vihdoinkin aloittaa. Metsäpeura on raportissa myös suotuisalla tasolla, mutta susi ei, mitä ihmettelen. Susia esiintyy pitkin Eurooppaa hyvin runsaana ja metsäpeuraa vain kahdessa maassa harvinaisena!