Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Europeans support Greenland -facebook ryhmästä.
Trump, his DJ Vance og the gang makes fun of our Sirius patrol, but forgets that our sledge patrols will be able to defeat Pituffik in one night because – they and their fellow Greenlanders know the terrain, the nature, the animals and not least the crevasses. Greenland is a nation of hunters where 40% of the population has a ’bear rifle’. They are experts in using it, because that is what has put meat on the table for centuries. The Sirius patrol are elite combat soldiers who can fight in 40° cold 24/7/365, so don’t make fun out of them. Ask your own Afghanistan veterans. Danish elite combat soldiers have saved many American buttocks from Camp Bastion in Helmand.
Millaisia pakollisia varusteita autoissa nykyään on, esimerkiksi onko ylinopeudesta huomauttaminen pakollinen? Osa apujärjestelmistä sekoilee välillä. Esimerkiksi automaattinen liikennemerkkien tunnistus joka ottaa vakionopeuden säätimeen nopeuden voi olla välillä yllättävä. Oma autoni on jo 5 vuotta vanha, ei tunnista liikennemerkkejä ja siitä saa pysyvästi pois kaistavahdin. Start-stop -ominaisuudenkin laitan napista pois. Skodan pysäköintitutka ei piipitä hädissään pesulaitteessa kuten Seatissa.
Ajelehan Visakallo sitten muitakin, vaikka epäilemättä Suzuki on kelpo peli.
Tykkään eVitaran muotoilusta sekä sisältä että ulkoa, paitsi nuo tarjotut vanteet ovat hölmön näköiset. Ilmanvaihdon säätönapit puuttuvat keskikonsolista. Takapenkissä on pituussäätö, mahtaako olla myös takaistuinten selkänojien kallistussäätö. Se on mukava ominaisuus takamatkustajille (ainakin Skoda Yetistä löytyy). Hyvää: maavara ja akun esilämmitys. Sähäkästi kiihtyy; tottumaton joutuu tuossa jo vähän varomaan kaasupolkimen kanssa. Nimimerkillä kokemusta on, kun T-birdissäni oli 200 hv 1990-luvulla.
Siinä samassa tuoreessa Metsälehdessä oli suotutkijoiden haasteluita jotka kannattaa lukea.
Kyllä Inka on siinä mielessä oikeassa että metsätalouden pitää olla myös itsessään kestävää, ei se korvausvaikutus vielä riitä. Esimerkkinä meidän talousmetsät. Kestävyyden määrittely on haasteellista kun siinä on vastakkain lyhyt ja pitkä aikaväli sekä paikalliset ja globaalit vaikutukset. Näistä osa on vieläpä varmoja ja osa epävarmoja.
Moderni tutkimus (esim. Luonnonvarakeskus) osoittaa, että oikein hoidettuna jatkuvan kasvatuksen taloudellinen tuotto on parempi kuin jaksollisen kasvatuksen, kun lasketaan mukaan korkotekijät ja uudistamiskulut.
Kuka ja missä? Ovatko nämä tutkijat riippumattomia vai saavatko tuloja alan konsultoinnista?
Myönteinen yllätys autorintamalta: Pösön uudet nelivetoiset sähköautot.
Onko Visakallolla montakin vaihtoehtoa koeajettavana tulevaksi sähköautoksi ja mitkä ne ovat (tämän hetken tilanne)? Osunko lähes oikeaan jos arvaan että merkin tulee olla Suzuki, Mazda tai Toyota?
Itse ainakin tiputtaisin pois listalta kaikki joissa ei ole mekaanisia säätimiä vaan pelkkä kosketusnäyttö ja sellaiset joissa auto jatkuvasti huomauttelee kuskin puutteista tai ärsyttäviä lisävarusteita ei saa pois päältä pysyvästi.
Joo naalista aika lailla samaa mieltä että mukava hanke mutta ei poista naalin ongelmia pitkällä tähtäimellä. Yksi on suupetojen puuttuminen Lapista ja haaskojen vähyys (joiden avulla se eläisi talvisin). Tärkein on kuitenkin ilmastonmuutos joka lopulta häätää naalin pois, kun se ei ole metsäisten alueiden asukki. Mutta meneehän tähän toki aikaa vuosikymmeniä.
Tässä Ranelle katseltavaa: metsätieteilijöiden lintuseminaarin esitykset ole hyvä!
https://metsatiede.org/klubit/metsabiologian-kerho/klubit-metsabiologian-kerho-ajankohtaista/
Tässä viimeisimmässä HS-kommentissa on Rane tarkemmin eritelty vaikutuksia. Vaikutusta ilmastoon ei voida varmaankaan arvioida, eli sen voisi lisätä sinne epävarmojen vaikutusten luetteloon. Logiikka menee kai niin että kun olemme maana ja maanosana laskennallisesti hiilineutraaleja, emme pahenna ilmastonmuutosta omalta osaltamme. Kulutamme edelleen enemmän kuin on meidän reilu osuus, mutta se on eri asia.
AJ:
”Suomen omien hakkuutasojen muuttelun vaikutus muualla maailmalla jää hyvin epävarmaksi. Joudumme siis vertaamaan hakkuiden rajoittamisen varmoja vaikutuksia (hiilineutraaliuden saavuttaminen, monimuotoisuuden koheneminen ja taloutemme heikkeneminen) epävarmoihin vaikutuksiin: mihin meiltä tekemättä jäävät hakkuut siirtyisivät? Jos muistan oikein, Maarit Kallion ym. tutkimusten mukaan merkittävä osa siirtyisi Yhdysvaltojen kaakkoisosan ja Etelä-Amerikan viljelymetsiin, mutta jonkin verran siirtyisi myös trooppisiin luonnonmetsiin. Myös esimerkiksi Kiina on onnistunut lisäämään viljelymetsiä ja niihin pohjaavaa sellun tuotantoa.
On siis hyvin vaikea arvioida, olisiko meidän hakkuiden alennuksen kokonaisvaikutus globaalisti eli maapallon ilmastolle tai ekologialle negatiivinen vai positiivinen. Ehkä siksi EU:ssakin laskeskellaan vain maittaisia ja maanosakohtaisia vaikutuksia. Se ainakin on varmaa, että EU:ssa kannattaa pyrkiä oikeisiin kehityssuuntiin, eli päästöjen alentamiseen ja metsien pinta-alan ja kasvun lisäämiseen, samalla huolehtien luontokadon hillinnästä. Kuinka nopeasti pyritään, se on poliittinen valinta.”
Joo totta töriset PP. Lisäksi Intia-suhteet ja on muitakin väkirikkaita maita etelän suunnassa. Kaikkiin suuntiin pitäisi tähyillä: Global West, Global East ja Global South. Afrikassa on tulevina vuosikymmeninä kovin kasvu, jos pääsevät alkuun ja keskinäistä sotimistaan ja huonoa hallintoaan vähennettyä.
Kanadan strateginen kumppanuus Kiinan kanssa tuntuu äkkiseltään erikoiselta, kun Kiinalla on vastaava sopimus Venäjän kanssa. Kanada joutuu pelaamaan herkkää peliä kun silläkin on karhu naapurina kuten meillä. Meidän pc:seen ammuttu karhu ärhentelee nyt Ukrainassa ja Kanadan naapuri etelän mailla, mutta suunta voi kääntyä. Vai onko kääntynyt jo, kun huomioidaan Grönlanti.
Euroopan liikkumavara on hyvin rajallinen niin kauan kuin olemme puolustuksessa USA:sta riippuvaisia. Jos kaikki EU:ssa olisivat varustautuneet kuin Suomi, kokonaistilanne olisi nyt erilainen.
Aina välillä mainitaan suuret laiduntajanisäkkäät kuten mammutit joita oli jääkauden jälkeisenä aikana. Visentti etelämpänä Euroopassa. Nämä on hävitetty tai hävinneet meillä sukupuuttoon. Niiden ajatellaan voineen ylläpitää niittyjä ja muita avoimia elinympäristöjä. Ehkä elomme visenttien ja mammuttien kanssa olisi vähän hankalaa. Kai maisemakuvamme on luonnostaan nykyään pääosin metsäinen, eivätkä avoimet alueet ole kovin laajasti luontainen luontotyyppi. On esim. maankohoamisrannikoilla Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa sekä metsärajalla ja sen yläpuolella.
