Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Aina välillä mainitaan suuret laiduntajanisäkkäät kuten mammutit joita oli jääkauden jälkeisenä aikana. Visentti etelämpänä Euroopassa. Nämä on hävitetty tai hävinneet meillä sukupuuttoon. Niiden ajatellaan voineen ylläpitää niittyjä ja muita avoimia elinympäristöjä. Ehkä elomme visenttien ja mammuttien kanssa olisi vähän hankalaa. Kai maisemakuvamme on luonnostaan nykyään pääosin metsäinen, eivätkä avoimet alueet ole kovin laajasti luontainen luontotyyppi. On esim. maankohoamisrannikoilla Pohjanmaalla, Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa sekä metsärajalla ja sen yläpuolella.
Tie eteenpäin on mielestäni aika hyvin kartoitettu Luken muistiossa, mutta ajoitus eli kuinka nopeasti edetään on poliittinen valinta. Päätöksentekoa vaikeuttaa se että vaikutukset meillä Suomessa ovat varmoja, mutta meidän tekemättä jäävien hakkuiden vaikutukset muualla maailmalla epävarmoja. Lyhyen ja pitkän aikavälin lisäksi pitäisi ottaa huomioon paikalliset ja maapallonlaajuiset vaikutukset.
Yksi vaikutus tuli juuri mieleen: jos meillä hakataan vähemmän, taloudellista toimintaa siirtyy muualle. Mihin, mahdollisesti köyhille alueille, joilla ne tulot ovat todella tarpeen. Meillä varoitellaan ympäristövaikutuksista, mutta ilmiön toinen puoli eli taloudellinen kehitys unohtuu. Emmekö haluaisi sallia muille sitä minkä olemme itse tehneet: ”puilla parempiin päiviin”?
Luken muistio: Luonnonvarakeskuksen vastauksia kokoomuksen lausuntopyyntöön
HS keskustelu: Asiantuntijaraportti: Hakkuita vähennettävä – hallitus kieltäytyy
Luulisi että meidän tehopiikki on eri kohdassa kuin Espanjassa, jossa voidaan tarvita kesällä keskipäivällä paljon ilmastointilaitteita. Meillä tehopiikki on silloin kun tarvitaan talvipakkasilla sähkölämmitystä? Onko sähkö silloin halpaa vai kallista riippuu siitä tuuleeko ja toimiiko ydinvoima.
Timppa kritisoi Hesarin kommentoijia metsien kasvudynamiikan ymmärryksen puutteesta ja minä avohakkuiden vaikutusten huterasta ymmärryksestä. Mielestäni molemmat ihan ”totta törisemme”, mutta kritiikkiämme ei aina vastaanoteta hyvin. Toisaalta sain tänään kiitosta myös hyvästä argumentoinnista. No sitä on opeteltu jo noin neljännesvuosisata, että pitäisikin se jo jotenkin sujua!
Miten niin mahdoton? Täällä ovat oikeat puuntuotannon ammattilaiset kertoneet, että koivulla ja kuusella etelässä päästään aina yli 10 kuutiometrin vuotuiseen keskikasvuun kiertoajalla. Männylläkin ainakin kuivahkolla kankaalla. VMI-tulosten mukaiset keskikasvut näkee Luken raporteista, ja ne ovat metsämaalla yli 7 kaikkien kasvupaikkojen ja puulajien yli eteläisissä maakunnissa.
