Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Eikö harvennuksissa ja poimintahakkuissa riitä näkemäraivaus eli ei kaikkea alikasvosta tarvitse poistaa? Tämä liika raivaaminen voi olla todellinen ongelma jk-menetelmän kannalta, joskaan tätä ei Silvan webinaarissa mielestäni mainittu.
Peter Seligson HS-haastattelussa.
Yhdysvallat on tehnyt kasvuloikkansa velalla. Yhdysvaltain julkinen velka on kasvanut selvästi nopeammin kuin maan talous. ”Olemme nähneet jo Yhdysvaltain huippuajat ja edessä on alamäki.”
Yhdysvaltain pörssiyhtiöt vastaavat nykyisellään kahta kolmasosaa koko maailman pörssiarvosta. Yhdysvaltain valtionlainat taas vastaavat lähemmäs puolta maailman valtionlainamarkkinasta. Näillä mittareilla Trump johtaa maailman ylivoimaista ykkösvaltiota.
Muilla mittareilla Yhdysvallat on paljon pienempi paikka. Maa vastaa vain noin neljännestä maailman bruttokansantuotteesta. Maailman väestöstä vain neljä prosenttia asuu Yhdysvalloissa. Tai toisinpäin, kolme neljäsosaa maailmantaloudesta ja 96 prosenttia maailman väestöstä on muualla kuin Yhdysvalloissa.
Seligsonin mukaan on itsestään selvää, että Yhdysvaltojen asema maailman ykkösenä tulee murenemaan. Talous kasvaa Aasiassa ja Afrikassa niin paljon nopeammin.
Trumpin suunnitelma: jos dollarin arvo romahtaa, Yhdysvallat voi kuitata jättimäisen velkataakkansa.
Haarahaukka oli varmaan jo esillä täällä, mutta laitetaan vielä varalta. Jos pesän sijainti olisi ollut tietokannassa, metsänkäyttöilmoitus olisi hälyttänyt ja hakkuu voitu suorittaa hallitusti.
Kanada: missä on metsää, on myös metsäpaloja.
Missä palaa nyt? Valitse oikean reunan Overlays-valikosta ”Active fires”. Olen näkevinäni tässä sellaista että siellä missä harjoitetaan metsätaloutta (Ontarion itä- ja eteläosa, Brittiläinen Kolumbia ja Quebec), palaa pikkasen vähemmän. Mutta tietoni ovat hatarat sen suhteen mihin hakkuut keskittyvät. Noilla alueilla on myös enemmän ihmisiä ja infrastruktuuria, joita tarvitaan palojen torjunnassa.
Kanadassa yritetään myös laskea kuinka paljon metsät ja suot päästelevät. Erikoista: palavat suoalueet. Jännää että palavat vaikka ei ole ojitettu. Mitenkähän hiilen sidonta toipuu palon jälkeen?
https://www.cbc.ca/news/science/new-model-to-estimate-emissions-from-canada-peatlands-1.7588803
Yleistä Kanadan hiililaskennasta ja soiden osuudesta siinä.
https://natural-resources.canada.ca/climate-change/forest-carbon/canadian-model-peatlands-camp
Kehvelille tiedoksi että ei jk lisää metaanin päästöä, koska juurille jätetään aina vähintään 30 sentin kuiva ja hapekas kerros. Metaania voi tulla pieniä määriä ojista jos niissä on vapaata vesipintaa.
Mistä Kurki saanut päähänsä että jk:ssa tukitaan ojia? Sitähän tehdään ennallistettaessa joka on aivan eri asia.
Koetetaan pitää katse pallossa, joka on kiintoaine ja humus. Niiden lähtöä liikkeelle veden mukaan kannattaa yrittää estää ja siepata niitä ennen kuin pääsevät vesistöön. Mm. veden kulun hidastaminen auttaa.
