Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Eikös se ole tuottoa että suojelulla ja ennallistamisella saadaan pidettyä markkinaosuudet, kun osoitetaan että parannetaan metsätalouden ekologista kestävyyttä ja pienennetään vesistöhaittoja. Ilmastopäästöt ovat kimurantimpi juttu soilla.
Noista kulttuuri-ihmisistä aika kiinnostava ilmiö on urkujen supertähti Anna Lapwood. Kävi juuri Lapissa lomalla, mutta ei konsertoinut Suomessa vaan on maailman kiertueella. Minun Facebookiin tulee aina välillä video jossa hän soittaa. Ei ihan perinteisiä urkuteoksia, vaan uusia sovituksia melkein mistä tahansa, esim. Interstellar-elokuvan musiikkia.
”Soiden ala on viimeisen 10 vuoden aikana kasvanut noin 400 000 hehtaaria.” https://www.luke.fi/fi/uutiset/metsavarat-2025-puuston-kasvun-aleneminen-pysahtynyt
Uudelleen soistumistakin tapahtuu siis rivakkaa tahtia. Ehkä alueita, joilla puun kasvu ei elpynyt kunnolla ojitettaessa ja ennallistuvat nyt takaisin suoksi.
Ymmärtääkseni kokonaistilavuus ja kasvu arvioidaan hiukan eri menetelmin – siksi halusin tarkentaa. Luke sanoo muistaakseni omilla sivuillaan, että yhden vuoden runkopuun lisäystä ei ole mahdollista arvioida. Kasvun arvio perustuu kai viiden vuoden välein mitattujen puumäärien erotukseen koealoilla. Tilavuusarvio perustuu ehkä isompaan määrään koealoja kuin kasvu? Jotenkin näin, toivottavasti ei kovin pieleen mennyt… Lisää aiheesta VMI:n sivuilla netissä.
Ja hakkuusäästö on tietenkin viimeisin kasvun arvio miinus tilastoidut markkinahakkuut miinus kotitarvekäyttöön hakattu puu. Tästä vielä pois luonnonpoistuma niin saadaan hiilinielu.
En osaa ottaa kantaa suojelukohteisiin muuten kuin että ymmärtääkseni suojeluarvoja parantavat poimintahakkuut voivat olla joskus sallittuja. Ojitus on hankalampi juttu.
Joissakin tapauksissa ehkä pystyisi vanhoja ojitusalueita avittamaan tekemällä vanhojen sarkojen keskelle uudet mutta ei liian syvät ojat? Sopiva syvyys riippuu kohteesta ja vaatii ammattitaitoa.
Luken lausunnosta kannattaa lukea huolella myös monimuotoisuusosio. Listaan voisi lisätä maininnan, että myös nuorten luonnontilaisten tai sen kaltaisten metsien suojelua tarvitaan lisää. Näitä saadaan kyllä lisää nopeasti myös ennallistamalla.
”Lisäsuojelu ja tehostettu luonnonhoito tulisi kohdentaa metsämaan rehevämpiin luontotyyppeihin ja maan eteläosiin uhanalaisten lajien esiintymisen perusteella.”
https://www.luke.fi/fi/uutiset/luonnonvarakeskuksen-vastauksia-kokoomuksen-lausuntopyyntoon
Luken ajatuksia ilmastopolitiikasta 13.1.2026.
https://www.luke.fi/fi/uutiset/luonnonvarakeskuksen-vastauksia-kokoomuksen-lausuntopyyntoon
”Olennaista on ohjata sopivilla keinoilla kasvatustiheyksiä ja kiertoaikoja ylöspäin sen sijaan, että hakkuumääriä rajoitettaisiin mekaanisesti. Elävän puuston pitäminen pysyvästi hiilinieluna ei ole mahdollista, koska pitkällä aikavälillä (yli 30 vuotta) puuston kasvu alkaa mukautua käytetyn metsänhoidon määräämälle hakkuu- ja luonnonpoistuman tasolle (Vauhkonen ym. 2024, metsatiedepaneeli.fi). KEITO-raportin (cris.vtt.fi) 30 vuoden skenaarioissa metsien hiilinielu on kuitenkin sitä suurempi, mitä alhaisempana hakkuutaso pysyy.
Alempi hakkuutason johtaa kuitenkin pitkällä aikajänteellä puuston kasvun taantumiseen. Tähän voi kuitenkin mennä vuosikymmeniä. Tästä syystä se voi olla lyhyellä aikavälillä, teknisten hiilinielujen vielä kehittyessä, varteenotettava keino hiilinielujen kasvattamiseen.”
