Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Wikipedia: Euroopanpyökki. Erittäin laaja levinneisyys. Löytyy muuten Etelä-Ruotsistakin.
Terveisiä Tonille HS:
”Metsäalan keskeisiä ongelmia ratkaista ovat: metsien riittävyys eri tarkoituksiin (teollisuus, hiilinielut, monimuotoisuus) ja arvonlisän kasvattaminen, eli pienemmästä puumäärästä pitää saada enemmän vientituloja. Teollisuuden puun saannissa tulee haasteita, kun talousmetsän pinta-ala pienenee; suojelua ja rakentamista lisätään ja hiilinieluja jätetään. Hakkuutasojen muuttumisen vaikutukset riippuvat siitä, minkälaisiin metsiin muutokset kohdistuvat ja miten ne muuttavat ikärakennetta ja yhteyttävän vihermassan määrää.
Metsäteollisuuden ulkomaankauppa -tilaston ennakkotieto vuodelle 2024: Puutuoteteollisuuden vientitulot ylittivät 3,0 miljardia euroa. Kun lasketaan yhteen sahatavara ja muut tuotteet, saadaan 3,037 mrd euroa, joka oli koko viennistä 26 prosenttia (3,037 per 11,485 mrd). Ilmeisesti ”muut tuotteet” ovat siis vaneria, lastulevyä ja vastaavia.
Tukin osuus teollisuuspuun hakkuista on vajaat puolet, mutta vientituloista se tuo paljon pienemmän osuuden kuin kuitupuusta tehdyt jalosteet. Kun tukista on maksettu korkeampi kantohinta metsänomistajalle, havaitaan että kuitupuolen tuottama arvonlisä on suurempi myös per hakattu puukuutiometri.
Puutuotepuolelta ei suuren mittakaavan kasvun eväitä varmaan löydy – maailmalta kun löytyy samoja tuotteita tekeviä alemman kustannustason maita. Kotimaassa rakennuksiin ja puurakenteisiin kuluu vähän puuta. Toiveita on kuitupuolen uusissa innovaatioissa. Selvittelyssä ovat muun muassa: ligniinin käyttö betonin notkisteena, hiiltä varastoiva julkisivutiili, puupohjaiset tekstiilit sekä uudentyyppiset pakkaukset, jotka tehdään puristamalla massaa.”
Aivan, hyvä kommentti isaskarilla edellä. Metsänkasvatusketjun optimointi pitäisi tehdä maksimoiden taloustulosta – ainakin vielä toistaiseksi, kun hiilensidonnan maksimoinnista ei saa tuloja.
Perko uskoo vakaasti jatkuvan kasvatuksen maksimoivan vihermassan. On periaatteessa mahdollista, että varjopuu kuusen ja jonkin valopuun sekametsä voi ylläpitää suurempaa vihermassaa kuin pelkkä kuusikko tai yhden valopuun metsikkö tasa- tai eri-ikäisenä. Kokonaiskasvussa jk vaikuttaa nykytiedon valossa kuitenkin jäävän jälkeen. Puuttuuko aineistoista sitten vielä hyvin optimoidut jk-metsät (Perkon ja Jovainin metsien kaltaiset)?
IKEAn hakkuut Venäjällä ilmeisesti loppuivat ja piti siirtyä Romaniaan Karpaateille.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/af29b341-3920-48f9-abbc-6b006b6f0759
Ihan sopivia merkkejä mietiskelee Visakallo, ja nuo autot ovat hyvin lähellä toisiaan ominaisuuksiltaan. Listaan lisään vielä Seatin, joka on ehkä kaikista kokeilemistani autoista paras kuskille. Etsin juttua jossa mekaanikot kertoivat mitä automerkkejä tai malleja eivät itse ostaisi. Muistaakseni siinä moitittiin Nissan Qashqaita. Lisäksi moitittiin ranskalaisia autoja, mm. että sähköjohdoista puuttuvat silikonitiivisteet joten ranskiksiin tulee vaikeasti paikannettavia sähkövikoja.
Vesa Heilala Vantaalta esittelee videolla avaruus-Unon.
https://www.is.fi/autot/art-2000011479962.html
Eipä näy tuo MT:n artikkeli mutta epäilemättä hyvä kannanotto. Hyvä tietää että en ole epäilyksissäni yksin. Hakkuiden vähentämisen vaikutukset riippuisivat siitä mihin ne kohdistuisivat alueellisesti ja mihin ikäluokkiin. Tietyssä kohtaa kiertoajan jatkaminen alkaa pienentää kiertoajan yli laskettua keskikasvua. Tärkeintä on maksimoida toimivan lehtivihreän määrä kiertoajan yli. En kyllä ole tällaista tutkimusta nähnyt, mutta teoriassa pitäisi mennä näin.
Poliitikkojen lausumat on tarkoitettu kotimaiseen kulutukseen, eli kansan ja sijoittajien rauhoittelemiseksi. Tosipaikan tullen meillä olisi todella tekemistä pitkän rajan hallinnassa, etenkin alussa heti rajaloukkauksen jälkeen. Drooni-iskuja olisi myös vaikea torjua. Vasta armeijan ensi heinäkuun saapumiserää aletaan kouluttaa lennokkipuolustukseen.
Venäjä (fasismin pesäke) on turhautunut, kun Suomen kansa ei ymmärrä parastaan.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/9c750152-7a24-404a-9824-08f553473d48
Häiriötä asutuksessa aiheuttavien yksilöiden poisto toimii ilmeisesti jollain lailla, jos susia on kaadettu se 49 kappaletta poronhoitoalueen ulkopuolella tänä vuonna.
Edistyykö sitten kannanhoidollinen metsästys yhtään ennen kuin suurpedoille saadaan määritettyä suotuisan suojelun tasot, ehkä ei.
Ilpo Kojola kommentoi jossain lehtiartikkeleissa että karhua pitäisi metsästää, muuten kanta nousee voimakkaasti ja vierailut taajamissa yleistyvät. Sama kannan kasvu koskee muitakin suurpetojamme.
