Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tricologi tai Tri Trico tai Tricodrone. Kyllä tässä voisi olla markkinarako, riippuen tietenkin dronen kustannuksista. Sitä ei tarvitse koko ajan lennättää vaan sille voi antaa alueen koordinaatit ja se lentää itsenäisesti.
Kehvelille tiedoksi että ei jk lisää metaanin päästöä, koska juurille jätetään aina vähintään 30 sentin kuiva ja hapekas kerros. Metaania voi tulla pieniä määriä ojista jos niissä on vapaata vesipintaa.
Mistä Kurki saanut päähänsä että jk:ssa tukitaan ojia? Sitähän tehdään ennallistettaessa joka on aivan eri asia.
Koetetaan pitää katse pallossa, joka on kiintoaine ja humus. Niiden lähtöä liikkeelle veden mukaan kannattaa yrittää estää ja siepata niitä ennen kuin pääsevät vesistöön. Mm. veden kulun hidastaminen auttaa.
Ei ole yhteisymmmärrystä vielä kaikista asioista.
Orgaanisen hiilen pitoisuusyhtälö yksinkertaistettuna:
Orgaaninen hiili, mg L = Ojitus-% + Vuosi + Lämpösumma + Suo-%.
Lähde: MetsäVesi 2020 -raportti s. 26. Samalla sivulla myös typen ja fosforin yhtälöt ja niissä selittäjät ovat samat. Eli mitä enemmän valuma-alueella on suota ja mitä enemmän siitä on ojitettua, sitä suuremmat päästöt. Suurimmat osuudet molemmissa ovat Pohjanmaan rannikkoalueella, mistä johtuu että Perämeren osalta metsätalouden kuormitus on suhteellisen suuri, mutta myös maatalouden.
Mika Niemisen mukaan vesistöpäästöihin vaikuttavat ojitus, avohakkuut ja kunnostusojitukset. Nyt jos suovaltaisilla valuma-alueilla nostetaan vedenpinnan tasoa, tehdään enemmän peitteistä metsänkasvatusta, vältetään avohakkuuta ja kunnostusojituksia, voidaan olettaa että valuma-alueen veden laatu paranee.
Tietenkin avot ja kaistaleet tulee olla käytössä jos tarvitaan mutta kuten todettu: jk voi käyttää siellä miss se toimii sen aikaa kuin se toimii. Nythän on havaintoja että turvemaat taimettuvat usein kustannustehokkaasti pelkällä muokkauksella, joskus jopa ilman sitä jos tehdään hakkuu kesällä. Tässä kohtaa tietämys lisääntyy kun kokemuksia alkaa kertyä: turvekankaita on tulossa uudistamisikään. Voisi kuvitella että jos avot taimettuvat hyvin, myös jk monesti mahdollinen.
Miksi vedenpinnan nousu on haitta jk:ssa mutta etu avohakkuulla? Se on selvä että vesipinnan hallinta on avainkysymys, mutta onnistuu myös padoilla. Myös puuston määrän ja laadun säätelyllä, väittävät suometsätieteilijät.
Ojien perkaamista pitäisi välttää.
Miksi orgaanisen hiilen kulkua vesistöön ei tarvitse rajoittaa?
Kyllä hiilen varastointia ja monimuotoisuuden tuotantoa voidaan myydä. Mutta nuo alueet ovat sitten hoidon ulkopuolella. On ennustettavissa, että jos näitä alueita on paljon ja pitkään (saati pysyvästi) käytössä, metsien kasvu hiljalleen hiipuu ja luonnonpoistuma (itseharveneminen ja metsätuhot ) kasvavat.
Siksi pysyvään suojeluun vain sen verran alueita kuin on aivan välttämätöntä laittaa. Ellei esimerkiksi turismi vaadi nimenomaan niitä, kuten vaikka joillakin matkailun ydinalueilla Lapissa. Silloin metsänomistaja voi saada matkailuyrittäjiltä kompensaatiota.
On toinen hiilinielujen laji joka on haitattomampi eli ”lisäinen” hiilinielu jota saadaan mm. tuhkalannoituksella ja metsittämisellä. Nämä eivät poista aluetta metsänhoidon piiristä.
Tämähän ei muuta sitä että ojitusalueiden metsänhoitoa tulee muuttaa – peitteisen ja matalampien vedenpintojen suuntaan, parantaa vesiensuojelun rakenteita ja ennallistaa. Vielä on paljon tekemistä.
Metsäsertifiointi on saanut kritiikkiä että säännöt ovat lepsut eivätkä osoita että kaikki on kunnossa. Tämä on ymmärrrettävä prosessina eikä päämääränä eli jatkuvana parantamisena. Lisäksi viestinnän välineenä: tämä on tilanne ja näin metsiä todennetusti hoidetaan.
