Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tämähän ei muuta sitä että ojitusalueiden metsänhoitoa tulee muuttaa – peitteisen ja matalampien vedenpintojen suuntaan, parantaa vesiensuojelun rakenteita ja ennallistaa. Vielä on paljon tekemistä.
Metsäsertifiointi on saanut kritiikkiä että säännöt ovat lepsut eivätkä osoita että kaikki on kunnossa. Tämä on ymmärrrettävä prosessina eikä päämääränä eli jatkuvana parantamisena. Lisäksi viestinnän välineenä: tämä on tilanne ja näin metsiä todennetusti hoidetaan.
Ollaan metsänomistajat samassa veneessä yhtiöiden kanssa: sieltä tulee arvo metsille eikä luonnon arvojen markkinoilta, ainakaan vielä. Sinällään puhtaiden vesien ja kauniiden maisemienkin arvon voisi olettaa kasvavan. Matkailu on iso palveluala. Tänne voi tulla myös sähköautolla, laivalla ja junalla, ei vain lentämällä.
Into ei ole Jovain hiipunut, päin vastoin: jos lehtien kommentteja ja luontojärjestöjen viestintää seuraa, niin peitteinen on pop ja korjaa lähes kaikki metsänhoidon ongelmat.
Kiitos Kurki, tuo on se kokonaiskuva joka pitää huomioida. Turvemaiden kuorma kai sisältyy metsätalousmaihin 44600 tn? Silloin metsätalouden osuus typestä olisi noin 10 prosenttia. Mutta typpeä tulee ja typpeä menee ja metsän hoito ei muuta tilannetta luontaiseen typen kuormaan verrattuna. Jos näin voi tulkita.
Aiemmin jo mainitsinkin että ei ravinteet ole ongelma, vaan kiintoaineet ja orgaaninen hiili. Näissä pitää huomioida maatalous. Maankäytön syntitaakka on näissä suhteellisesti suurempi kuin ravinteiden osalta, joissa yhdyskunnat ovat myös tärkeitä ja luonnonhuuhtoumat.
Puu- ja muita kustannuksia pitää verrata kilpailijamaihin. Joku arveli Hesarin possujen kastraatiokeskustelussa että esimerkiksi sianlihaa kannattaa viedä. Tällä hetkellä Kiinaan menee tuotannosta jopa neljännes, koska maksavat siellä enemmän kuin mitä suomalainen jalostaja haluaa maksaa. Maataloustuki on osa yhtälöä ja se on sianlihan osalta osin siis vientitukea.
Saab 900 V6 cabriolet nähty tänään Espoossa.
Tää on kumma ikiliikkuja tää ketju. Mitään uutta ei ole tainnut olla vuosiin vai muistatteko jotain?
Tuo on jännä havainto että humus hajoaa vedessä. Johtuuko tummuminen siis siitä että humuksen syöte on suurempi kuin hajotus? Jos hajotusta tapahtuu, vesistöt kirkastuvat jos syöte pienenee?
puusto lisäksi on niin heikkolaatuista, että se olisi pitänyt määrätä hakkuukieltoon No missä näin huonosti on käynyt?
loputkin suot kannattaa ojittaa
Ei ole taloudellisesti kannattavaa eikä suoluontoa sitten jäisi lainkaan.
Kiintoaineeksi kutsutaan kai lähinnä epäorgaanista osiota siitä mitä ojien mukana tulee. Lisäksi tulee kiinteitä (paljaalla silmällä erotettavia) ja veteen liuenneita (ei silmällä erottuvia) humuspartikkeleita. Mönjä on varmaan näiden yhdistelmä? Ei ole ravinteetonta, ja voi sisältää myös metalli-ioneja kuten rautaa, joka osaltaan tummentaa vesiä.
Typen kuorma Itämereen: maatalousmaat 26000 + hoidetut ja hoitamattomat metsät ja suot 44600 eli kaikkiaan 70600 tn, josta metsätalouden osuus 7300 ts. 10 %. Miten metsätalouden osuus on laskettu, onko metsäalueelle tuleva typpilaskeuma vähennetty pois?
Aivot ovat nyt sen verran helteen pehmentämät että ei jaksa ajatella, pelkästään kysellä…