Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Olen ehdottanut että katsotaan ensin paljonko metsämaata menee rakentamisen alle (esim. voimalinjat) ja pakolliseksi nähtyyn suojelun laajentamiseen. Lopulla metsämaalla tuotetaan puuta ja hakataan tehokkaasti ts. niin että kasvu pysyy suunnilleen ennallaan pitkällä aikavälillä. Käytännössä siis pidetään hakkuut riittävän suurina ettei ikärakenne vanhene. Lisäksi tehdään tehokkaita luonnonhoitotoimia.
Kaasujen vaihdannan mittausten tarkkuus kehittyy. Näissä ei ole kuitenkaan sama lopputulos kuin khk-inventaariolla, koska jälkimmäisessä raportoidaan vain ihmisen muuttamat alueet ja luonnontilassa olevia alueita ei (esim. tunturit ja ojittamattomat suot). Kaasujen mittaus ei osaa huomioida hakkuita eikä metsäteollisuuden vientiä.
Helsingin yliopistolla on kehitetty halpa aine, joka imee hiilidioksidia suoraan ilmasta.
Ensin pitäisi saada selville sovelletaanko tuota sahojen sivujakeisiin, kun siinähän puuraaka-ainetta ei ole korjattu energiaksi, vaan ohjataan jätejakeita polttoon. Hölmöä puusilmäistä säätelyä, mutta EU on. Mikä turvemaalla kasvaneesta puusta tekee niin huonoa, että silllä ei saisi korvata fossiilisia? Onko se turpeen hajoaminen; no se ei vähene jättämällä puut korjaamatta. Eikä lisäänny tukin tuotanto, jota tarvitaan pitkäikäisiin puutuotteisiin.
MMM:n palvelussa lukee:
”RED III:ssa riskiperusteiseen arviointi malliin lisättiin uusina vaatimuksina 6) että metsät, joista metsäbiomassa on hakattu, eivät ole niin sanottuja kiellettyjä alueita; ja 7) että metsäbiomassasta biopolttoaineita, bionesteitä tai biomassapolttoaineita tuottavat laitokset antavat tarkastuslausuman siitä, että metsäbiomassaa ei ole hakattu kielletyiltä alueilta.”
”Biomassan kasvatusta ja korjuuta koskevien kestävyyskriteerien lisäksi kestävän bioenergian pitää täyttää myös kasvihuonekaasujen päästösäästöjä koskeva kriteeri. Tällä tarkoitetaan, että bioenergian elinkaaren aikana pitää syntyä vähintään tietty kasvihuonekaasupäästöjen vähennys fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna.
Prosessiperäisistä jätteistä ja tähteistä, kuten esimerkiksi sahanpurusta ja kuorista tuotettavan energian tarvitsee täyttää ainoastaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennyskriteeri.”
Tulkitaanko tämä nyt sitten niin että sahauksen sivujakeisiin ei sovellettaisi kiellettyjä alueita mutta suoraan energiaksi korjattavaan metsähakkeeseen sovellettaisiin. Kantojen korjuuta ei saa myöskään tukea entiseen malliin.
Kiitos Jean S vinkistä, pitää osallistua. Kiinnostaisi tiedustella miten elinvoimainen hirvikanta määritellään.
Oli muitakin mielenkiintoisia webinaareja.
https://www.metsakeskus.fi/fi/ajankohtaista/koulutukset-ja-tapahtumat/webinaarit
*
Vastaan Glalle tässä oikeassa ketjussa. Samaa epäilin että todellinen syy korkeahkoon hirvikantatavoitteeseen on se (täällä monesti keskusteltu) ’metsästettävyys’ jolla ei ole varsinaisesti lajin elinvoiman kanssa tekemistä. Metsästettävyys tarkoittaa että jos hirvikanta putoaa liian alas, metsästäjiltä menee motivaatio ja halu ylläpitää koiria. Hirvityhjiöitä ei saisi olla. Raja-arvo liian alhaiselle hirvikannalle on jostain syystä erilainen maan eri osissa. Lounais-Suomessa se on jopa 3-4 yksilöä/1000 ha.
Kommentissani oli nyt jotain vikaa kun sitä ei YLE:llä julkaistu. Mielenkiintoista: pyydetään palautetta ja sitten valikoidaan sitä!
Mutta onni onnettomuudessa; siellä on nyt kommentti jonka sisältö on lähes sama kuin omani. Lainaan tähän alkuosan siitä:
Ylelele 12:22
”Kiitos Ylelle uutisista ja ajankohtaisohjelmista! Yllä on tullut jo paljon hyviä kommentteja. Vielä velvoittaisin aivan erikseen Yleä tekemään suuren asenteellisen muutoksen hyvien ja huonojen asioiden uutisoinnin suhteen. Konflikteista uutisoitaessa tilanne on tietysti omanlaisensa, mutta tarkoitan esimerkiksi uutisia ilmastonmuutoksen ja luontokadon ehkäisemiseksi tehdystä työstä. Tarvitsemme kaikki, mutta erityisesti nuoriso, hyviä uutisia siitä, miten näiden asioiden eteen tehdyt toimenpiteet ovat parantaneet maailmaa ja tulevaisuutta. Tällaisiakin uutisia siis on, mutta jos niistä ei kerrota tv:ssä ja radiossa lainkaan tai ohitetaan maininnalla, annetaan ymmärtää, että toivoa ei ole. Yle voisikin ottaa toivon ylläpidon yhdeksi ohjenuorakseen. Osoittakaa meille, että hyvien asioiden eteen kannattaa toimia, tulosta kyllä tulee.”
