Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Vaikeaksi menee jos ei voida käydä kauppaa epämiellyttävän politiikan maiden kanssa koska lista on pitkä: USA, Kiina, Israel tärkeimpinä kumppaneinamme.
Riistaväeltä toivoisin perusteluja miksi alle 3/1000 ha hirvikanta on liian pieni kuten ministeri Essayah kertoo (Metsäuutiset). Eikös Lapissa ole paljonkin pienempi ja edelleen elinvoimainen? Onko ongelman ydin enemmänkin lehmien tiinehtyminen? Sitä voitanee auttaa säästämällä vanhoja sonneja ja pienentämällä naarasosuutta kannassa?
En osaa vastata energiapuun kestävyyssääntelyyn. Olisiko Metsäteollisuus ry, Bioenergia ry tai Energiavirasto tiedottanut tästä asiasta?
Mistä Jean S on päätellyt että soilla ei enää saisi kasvattaa metsää? Kestävyyssäätely vai ennallistamisasetus? Eikö soiden osalta riitä että ennallistetaan uhanalaistuneita suotyyppejä ja suojataan samalla vesistöjä? Meidän noin 4 miljoonan ojitetun suohehtaarin ennallistamisessa ei oikein ole järkeä kun ne on saatu jo muuttumaan turvekankaiksi.
Kun rahat on irrotettu maasta, maan omistamiseen ei enää sisälly taloudellista riskiä.
Kun rahat ovat pääasiassa kasvavissa puissa, liian aikaisin hakkaamalla menetetään myös tuleva arvokasvu. Kaikkeen sijoittamiseen sisältyy riski. Hajauttamalla sitä voi pienentää, mutta ei poistaa kokonaan. Metsien osalta riskiä ulkoapäin lisääntyvään sääntelyyn voitanee pienentää siten, että metsäalalla kiinnitetään itse proaktiivisesti huomiota kestävään metsien hoitoon.
Lähetin YLE:n kyselyyn kommentin:
Iida Tikka julkaisi eilen pamfletin, joka on luettavissa Helsingin Sanomain säätiön sivuilta. Lainaus tiedotteesta: ”Tikan mielestä olennaista ei ole vain sananvapaus, vaan kansalaisten oikeus tarkistettuun tietoon.”
Seuraan uutisointia metsätaloudesta pääasiassa Hesarissa ja Metsälehdessä. Metsälehden lukijoiden mukaan YLE:n ja Hesarin artikkelien kommentteihin ei aina saa läpi metsätalouden harjoittajien näkökulmia. Toimitetut artikkelit painottavat metsien osalta luontokatoa ja ilmastokysymyksiä, ja metsätalouden taloudellinen puoli jää vähemmälle.
Kaikki – varsinkaan kaupungeissa asuvat – metsänomistajat eivät lue metsätalouden erikoislehtiä. Jos halutaan että metsätalouden käytännöt paranevat, ts. vaikkapa vesistövaikutuksia tai luontokatoa hillitään tehokkaasti, kannattaisi metsänomistajille jakaa tietoa. Toisin sanoen, toimitetuissa artikkeleissa voisi kertoa tutkitusti tehokkaista parhaista menetelmistä.
Hiilinielu-käsite tulee YK:n ilmastosopimuksesta ja EU:n harjoittamasta ilmastopoliitiikasta. Olisi hyvä käsitellä kriittisesti myös tämän politiikan haittoja ja kustannuksia. Ennallistaminen on seuraava iso EU:n politiikkakokonaisuus luonnonvarojen osalta.
Esimerkkinä ansiokkaasta toimitussisällöstä haluaisin mainita artikkelin, jossa haastateltiin Luken tutkija Juha Siitosta otsikolla: 50 vuoden päästä talousmetsämaisema on selvästi erinäköinen.
*
En ole tietoisesti pyrkinyt korvaamaan uusiutumattomia uusiutuvilla. Jos nyt suomalaiset alkaisivat laajemmin korvata, niin varmaan menisi jonkin verran aikaa ennen kuin meille tulisi pulaa mistään. Metsäteollisuuden tuotannosta kun menee valtaosa vientiin, niin aluksi kasvavaa kotimaan kulutusta korvaisi vähenevä vienti.
Valkohäntäpeuran haitoista vs. hyödyistä Minnesotassa: Voyageurs Wolf Project 2.1.2026.
Some more thoughts on wolves, deer, and vehicle collisions…
A few days ago, we shared our thoughts on whether we think wolves likely reduce deer-vehicle collisions and therefore benefit residents by protecting vehicles and human life. Our conclusions: we are skeptical for the reasons listed in our last post.
Unsurprisingly, how some felt about our assessment depended on one’s views of wolves. Some folks on the wolf advocacy side were not happy with our assessment because we put a wet blanket on a purportedly positive impact some think wolves have. As one commenter asked: “Do you get paid to sell out wolves?”
On the flip side, many on the pro-wolf management cheered our assessment because they think the notion that wolves help humanity by reducing car collisions is a contrived, ridiculous notion meant to make wolves look good and therefore limit the management of wolves (i.e., hunting/trapping).
Many commenters from this perspective simultaneously also went on to explain how wolves have decimated all of the deer and action must be taken to reduce wolf populations because of this.
Ironically, however, anyone who thinks wolves have dramatically decreased deer populations are unknowingly supporting the notion that wolves do indeed benefit residents considerably by reducing deer-vehicle collisions.
The number of deer-vehicle collisions are influenced by a variety of factors but one of the biggest and most substantial is deer density. The more deer on the landscape, the more accidents, and vice versa.
So if wolves are indeed decimating the deer population, then the only logical conclusion insofar as we can see it is that wolves are saving residents millions of dollars from collisions that would have otherwise happened, and almost certainly saving lives and reducing human suffering caused by deer collisions. This is especially true when you think of the economic and human cost of deer-vehicle collisions over longer time periods (e.g., a decade).
And if wolves’ impact on deer is as extreme as some purport, the positive financial impact for residents via the reduction of deer-vehicle collisions would far outweigh the negative financial impacts of having wolves on the landscape (wolf predation on livestock, pets, etc).
Further, the notion that wolves greatly reduce deer populations would be strong evidence as to why wolves would greatly benefit humanity if allowed to recolonize the rest of the United States where “2.1 million deer are killed annually [via collision]…injuring nearly 60,000 people with >400 human fatalities at a cost of >$10 billion”.
Per the National Deer Association, deer account for 96% of all wildlife-related deaths in the United States. And while not nearly as large of a number, there are numerous attacks and injuries to people from deer each year.
Not to mention that the cost for annual crop losses because of deer in the US are sizable, with estimates of $900 million per year in 2002 ($1.6 billion dollars in today’s costs), a number that has likely only increased over time given increases in deer populations.
In other words, there are very real and considerable negative impacts of having more deer on the landscape. And while deer do have a positive economic aspect via money generated by hunting, a recent assessment by researchers concluded “that economic costs of high deer populations are likely to greatly outweigh their benefits”.
And this does not even include the well-known and studied negative ecological impacts of overabundant deer which are having sizable impacts on many ecosystems across the United States. For instance, an assessment of 39 national parks in the eastern US concluded: “without intervention, the likely outcome, which we are already observing in some parks, is widespread forest loss”—this is, in large part, because of over-browsing from dense deer populations.
In other words, if wolves do have the power to “decimate” deer populations, then wolves would undoubtedly be lifesavers and money savers, a critical tool to combat overabundant deer populations that have been challenging to manage or control in much of the US.
But one cannot have their cake and eat it too: one cannot state wolves kill off all the deer and then conclude wolves do not positively benefit society in myriad ways by keeping deer populations low. Such a perspective simply defies basic logic.
However, we do not think wolves play this beneficial role for society because we have seen little evidence wolves impact deer population size in a meaningful way, a stance for which people scream at us routinely. This is based on our own work and that of many others including a recent assessment that concluded restoring wolf populations across the US would almost certainly have little-to-no impact on hyper-abundant deer populations.
Like much of the “wolf debate”, there is scientific information that provides credence to the values that are held by pro-wolf folks and pro-wolf management folks. However, the science DOES NOT support any particular perspective…it simply tells us how the natural world works and what impact our actions might have on it. Values are ultimately what matters when it comes to how wolves are conserved and managed.
Sources:
Blossey et al. 2024. Where have all the flowers gone? A call for federal leadership in deer management in the United Stated. Frontiers in Conservation Science.
Miller et al. 2023. Overabundant deer and invasive plants drive widespread regeneration debt in eastern United States national parks. Ecological Applications.
Blossey et al. 2022. Myths, wishful thinking, and accountability in predator conservation and management in the United Stated. Frontiers in Conservation Science.
Stern et al. 2023. Identifying deer vehicle collision concentrations in Minnesota. Final Report 2023-38. Minnesota Department of Transportation.
Ross. 2024. 3 reasons deer attack people. National Deer Association article.
Mitä Nostokoukku tarkoitat sotkulla? Metsänomistajat korjaavat jo jälkiään vesistöpäästöjen ja monimuotoisuuden osalta. Hiilinielujen puuttuminen ei ole sotku vaan poliittinen päätös, kun on päätetty pyrkiä hiilineutraaleiksi EU:ssa, vaikka muualla maailmalla ei.
*
MTK ottaa kantaa paneelien hakkuiden rajoittamisesityksiin: ”Paneelit sivuuttavat puutuotteiden pitkäaikaiset hiilivarastot, fossiilisten raaka-aineiden korvaamisen sekä sen, että ilman hakkuita metsien kasvu hiipuu.”
Näistä hiilivarastoja syntyy tuotteiden korkean vientiosuuden vuoksi pääasiassa ulkomaille. Fossiilisia energioita korvautuu kyllä Suomessakin paljon. Metsien kasvun hiipuminen olisi varma seuraus, jos hakkuiden himmailu jatkuisi pitkään, koska siitä seuraa ikärakenteen vanheneminen. Paneelit ovat laskeneet 50 vuoden ajalle; eiköhän siinä pitäisi jo alkaa näkyä seuraukset kokonaiskasvulle?
Nimetään riskeiksi hakkuuvuoto ja kansantalouden tappiot. Haitoista rahalliset tappiot ovat täysin varmat, mutta hakkuuvuodon vaikutukset epävarmat. Vaikutukset monimuotoisuuteen olisivat todennäköisesti positiiviset, kun metsien ikärakenne vanhenisi ja lahopuun määrä kasvaisi.
https://www.mtk.fi/-/paneelit-tiedote14126
Kuten huomattiin, bioenergian kestävyyssääntely ilmeisesti rajoittaa jo puun päätymistä energiakäyttöön ainakin turvemailta. Paneelien mielestä energiapuuta pitäisi tämän lisäksi verottaa, jos se kelpaisi myös jalostukseen. Kuitupuun ohjautuminen jalostukseen polton sijasta olisi tietysti järkevää, mutta markkinoiden pitäisi saada ohjata tätä eikä sääntelyn. Turvemailta korjatun puun energiakäytön rajoittaminen ei ole järkevää. (Muokattu 19.1.)
Olisiko kaikki uusiutumaton korvattavissa tai järkevä korvata puupohjaisilla tuotteilla? No ei, vaan esimerkiksi energian tuotannossa kasvavat muut uusiutuvat tavat enemmän kuin puun polttaminen.
Mitä tulee esimerkiksi pakkaamiseen tai tekstiileihin, siellä korvaaminen olisi hyvinkin järkevää, mutta kasvavaa kulutusta ei tarvitse tyydyttää Suomen metsistä. Kiinan esimerkki osoittaa nyt aika vakuuttavasti, että muuallakin voidaan kehittää kukoistavaa metsäteollisuutta.
Suomen metsien käyttö on puuntuotannollisesti kestävää, mutta ekologisella puolella on vielä tekemistä. Talouspuolella tulee olemaan myös haasteita.
