Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Asiaa edunvalvontavaltuutuksesta: sisältö kannattaa miettiä tarkkaan jotta valtuutettu saa tehdä tarvittavat toimet ja saa tarvittavat tiedot.
Lisäksi kannattaa muistaa testamentti: sillä voi halutessaan rajata lasten aviopuolisoilta avio-oikeuden perittävään omaisuuteen.
Sattui käteen Maaseudun Tulevaisuus 25.6.2025, joka on jaettu ilmaiseksi mhy-jäsenille. Ennallistamistyötä pohtivasta teemaryhmästä Tuuli Orasmaa (pj, MMM) ja Eija Hagelberg (jäsen, YM) kirjoittavat asiaa turvepelloista ja ennallistamisen joustoista otsikolla ”Turvepeltojen ennallistamiseen haetaan järkiratkaisuja”.
Mittareina maatalousmailla tultanee käyttämään mm. peltolintuja, pölyttäjiä, perhosia ja maiseman ominaispiirteitä. Näitä voi alkaa rakennella vaikka lisäämällä maatalousmaisemaan leveämpiä vesistöjen suojakaistoja ja hoitamattomia puu- ja pensasvyöhykkeitä?
Joustot tarkoittavat sitä, että osa turvepeltojen vettämistavoitteesta voidaan kattaa ennallistamalla ojitettuja soita ja entisiä turvetuotantoalueita tai kesannoimalla. Myös viljelystä poistuneet turvemaalohkot sopivat tähän tarkoitukseen, mutta niiden löytäminen on hankalaa. Jos ennallistaminen on maanomistajalle kannattavaaa, riittävä pinta-ala löytynee. Ennallistaminen pyritään toteuttamaan vapaaehtoisin toimin ja niin että ruokahuolto maassa ei vaarannu.
Rahoitusta on ajateltu kerättävän paitsi valtion laihasta rahapussista, myös nykyisestä maataloustuesta, luonnonarvokaupasta ja EU:lta haettavasta tuesta.
Koetahan Kalle hillitä ulosantiasi. Taas piti laittaa penalttia.
Kotirintamalta tarinaa 2 ms ajalta: kirja ”Kirjansitoja”.
Korjaus Luken tilaston tulkintaan ja kommentti HS (ei ole julkaistu).
”Luke, Metsäteollisuuden ulkomaankauppa -tilasto: Puutuoteteollisuuden vientitulot ylittivät 3,0 miljardia euroa. Kun lasketaan yhteen sahatavara ja muut tuotteet, saadaan 3,037 mrd euroa, joka oli koko viennistä 26 prosenttia (3,037 per 11,485 mrd). Ilmeisesti ”muut tuotteet” ovat siis vaneria, lastulevyä ja vastaavia.
Tukin osuus hakkuista on vajaat puolet, mutta vientituloista ne tuovat huomattavasti pienemmän osuuden. Kun huomioidaan tukista maksettu korkeampi kantohinta metsänomistajalle, havaitaan että kuitupuolen tuottama arvonlisä on suurempi myös per hakattu puukuutiometri.
Puutuotepuolelta ei kasvun eväitä varmaan löydy. Maailmalta kun löytyy suuri joukko samaa tuotetta tekeviä alemman kustannustason maita. Suomessa soisi rakennettavan enemmän puusta, mutta uudisrakennuksiin kuluisi melko vähän puuta vuotuiseen hakkuiden määrään verrattuna. Kasvun eväitä löytyy todennäköisemmin uusista innovaatioista esimerkiksi pakkausteollisuudessa ja hiilen varastoinnissa (tekniset hiilinielut).
Ne himoitut tiukkasyiset puutavarajakeet ovat erään tiedon mukaan puutavaraliikkeissä olemassa ja löydettävissä, mutta ne pitää itse lajitella joukosta, jos sellaisille tarvetta on. Vientiin lajitellaan ja myydään korkeammalla hinnalla erikseen huippulaatu. Kun suomalainen kun ei sellaisesta suostu maksamaan, sitä ei erikoistuotteena tällä hetkellä liikkeistä löydy.”
Tämä julkaistiin:
”Tukin hinta on viime vuosina noussut reippaastikin, koska ostajat maailman markkinoilla ovat hyväksyneet korkeammat hinnat havusahatavaralle. Ei kovin vaikuta siltä että laatu olisi ongelma muille kuin puusepille. He löytävät tarpeisiinsa materiaalit puutavaraliikkeestä, suoraan pieneltä sahalta tai metsänomistajalta.
Talousmetsät eivät varmaan ole sen vaikeampia kulkea kuin luonnonmetsät. Jälkimmäisissä olisi myös taimikoita ja tiheiköitä. Niissä olisi paljon maalahopuuta, erityisesti rehevämmillä kasvuoaikoilla ja tuulenkaatojakaan ei korjattaisi.
Luonnonmetsissä tapahtuu myös metsätuhoja, kun luonnon kannalta tuho on uudistava tapahtuma. Kaarnakuoriaisten massaesiintymätkin ovat mahdollisia luonnonmetsissä sopivissa oloissa. Ilmaston muuttuessa kannattaa kuitenkin tähdätä monilajisiin sekametsiin, ja myös luonnonmetsälaikkuja ja niiden piirteitä sisältävään metsämosaiikkiin.”
Olen ihan etsimällä etsinyt Hesarista metsätalousmyönteisiä artikkeleita. Jos joku tietää sellaisen, voisi ilmiantaa tänne otsikon. Lehdessä on ilmeisesti tehty linjaus, jonka mukaan metsätalousmyönteisiä juttuja ei tehdä. Syynä ehkä metsätalouden ja teollisuuden joidenkin mielestä liian suuri painoarvo politiikassa tai jotain sinne päin?
Linjaus vinouttaa mielipiteet ja henkilökohtaisen päätöksenteon, kun osa tarvittavasta tiedosta jää saamatta käyttöön. Hesarinkin lukijoista varmaan on noin se sama kymmenys metsänomistajia itse tai perheen kautta kuin muistakin suomalaisista. Esimerkiksi se tieto että vain noin viidennes metsäteollisuuden vientituloista tulee mekaaniselta puolelta (sahatavara, vaneri, lastulevy) ja loput kuiduttavalta puolelta (sellu, kartonki, paperi).
Radiossa kerrottiin että työnantajat eivät enää halua laittaa työpaikkoja julkiseen hakuun. Syynä on työttömien työnhakuvelvoite, siis että työttömyysturvan saadakseen on haettava yksi työpaikka per viikko, vaikka sopivia paikkoja ei olisi.
Sanotaan että suomalainen ei halua tehdä halpatyötä. Mamu siis tyytyy täällä samalla elinkustannusten tasolla liian huonoon palkkaan jolla ei elä, mutta syntyperäinen suomalainen ei. Tämä ei ole kummankaan ryhmän yksilön tasolla hyvä tilanne. Osmo Soininvaara mielestäni esitti ratkaisuksi parempaa tuen ja palkkatyön yhteensovitusta. Tienatusta eurosta pitää aina jäädä vähintään puolet käteen – sen sijaan että tukien leikkaantuminen pois yhtäkkiä poistaa kannusteen työhön kun käteen jää työssä ollessa vähemmän. Korkein hyvätuloisten marginaalivero voisi asettua samaan kohtaan eli 50 prosenttiin.
Osa mamuista on täällä työluvalla ja joutuvat muuttamaan muualle, jos eivät löydä uutta työtä määräjassa. Se riittänee kannusteeksi heille.
HS kirjoittaa pihoihin myytävän kuntan noston vaikutuksista metsiin. Kunttaa nostetaan pohjoisen kunnista ja kärrätään etelään omakoti- ja mökkipihoille. Nosto pyritään kohdistamaan alueille, joihin on tulossa päätehakkuu ja maanmuokkaus, jonka jälkeen nostoalueita ei enää erota.
Yllättävää tässä on että metsätaloutta ei kritisoitu, vaikka asialla on ympäristötoimittaja.
Höttöpuu taitaa olla myytti. Kai sitä jostain innokkaimpien lannoittajien palstoilta voi tulla, mutta määrät eivät ole isoja?
TA kommentoi aika lailla kuten arvelinkin, painottaen pitkän aikavälin tavoitteita, kun itse yritän huomioida myös tämän hetken. Ranskassa kaatui jo hallitus säästöihin, seuraako Suomi perässä?
Kommentti tarjolle HS:
”Jos metsistä hakattaisiin enemmän tukkipuita ja pienet puut jätettäisiin vähemmälle, sellun ja kartongin tuotanto vähenisivät ja pienpuu ja sahausjätteet poltettaisiin energiaksi. Suurin osa metsäalan vientituloista jäisi saamatta: sahatavaran ja vanerin osuus koko vientipotista oli Luken mukaan suuruusluokkaa 2,5 mrd/12 mrd (vuoden 2024 ennakkotieto). Metsäteollisuuden osakkeenomistajilta ei tule paljon veroja, mutta heillä on vaikutusvaltaa siihen, mitä metsäteollisuus tekee. Sillä taas on valtaa siihen, mitä maamme päättäjät tekevät.
Metsien käytön monitavoiteoptimoinnin ongelmaan ei ole yhtä oikeaa ratkaisua, esimerkiksi yksilöt painottavat eri tavoin lyhyttä ja pitkää aikaväliä. Suomen pitkä taloustaantuma ja Ukrainan sota muuttivat pelin toisenlaiseksi verrattuna tilanteeseen, jossa EU:n ilmasto- ja luontokatopolitiikka on luotu. Yhteiskuntarauhamme voi olla koetuksella, kun kansa jakautuu niihin joilla on tulevaisuuden näkymiä ja toivoa, ja niihin joilla ei ole. Suomen ja EU:n hakkuutasojen rajoittamisen ja tiukkojen hiilinieluvelvoitteiden sijaan itse pyrkisin jatkamaan monimuotoisuustoimia ja lisäämään metsien kasvua.”
