Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
SLL: ”metsiä hakataan hiilinielujen ja monimuotoisuuden kannalta liian nuorina”.
Kiertoajat ovatkin lyhentyneet, mutta päätehakkuun järeys ei Metsäkeskuksen mukaan kovin paljon. Siitä en ole nähnyt analyysiä että päätehakkuuta tehtäisiin puuntuotoksen kannalta liian aikaisin, mutta on sanottu että se saatetaan tehdä taloudellisen tuloksen kannalta hivenen liian aikaisin.
Tapion mukaan kiertoajan jatkaminen ei auttaisi hirveästi monimuotoisuutta, koska puiden maksimi-iästä jäädään talousmetsissä joka tapauksessa kauas. Metsälaki (järeys ja ikä kriteereinä takaisin uudistamiseen) olisi metsänomistajan kannalta huono keino, kun kustannus yhteisestä hyvästä osuisi vain alkutuottajan kontolle.
Vaihtoehdoksi kävisi nykyinen ihan toimiva yhdistelmä, eli laajennetaan suojelualueita (mutta korvataan ne omistajille) ja lisätään maisemaan vanhoja ja palaneita puita ja lahopuuta.
Sitä pitäisi miettiä kannattaisiko lähteä jatkamaan kiertoaikoja hiilinielukaupan avulla; kiinnostuneita myyjiä varmaan sopivalla hinnalla olisi. Mutta johtaisiko tämä ojasta allikkoon eli puutuotannon kannalta liian pitkiin kiertoaikoihin?
Metsänhoidon huippuun ja ”toistakymmentä kuutiota kasvaa” -tulokseen kiertoajalla joka vuosi on kai kenen tahansa mahdollista päästä noudattamalla metsänhoidon suosituksia ainakin kuusella, lehtikuusella ja koivulla Etelä- ja Keski-Suomessa. Männylläkin kuivahkolla kankaalla, ainakin typellä lannoittamalla. Samoin rehevämmillä turvekankailla tuhkalla lannoittamalla. Palstan puuntuottajat voivat tarkentaa arviota.
Jk:n puumääriä en osaa suositella, hyvä että Jovain osaa.
Onhan vaaroilla toki soita esimerkiksi Kuusamossa, mutta eri asia kasvaako noin korkealla enää puu kunnolla, eli onko taloudellista toimintaa ojittaa ja viljellä siellä.
Ida Tikka puhuu livenä. Hänen mielestään konsensusta arvostetaan Suomessa liikaa; tarvittaisiin enemmän väittelytaitoja, erilaisia mielipiteitä ja niiden sietoa.
Idan uusi pamfletti on luettavissa Helsingin Sanomain säätiön sivulta.
Jos laskisi 2500 litralla, niin öljyn hinta olisi 260 e/kk. Mikäs siinä, mutta jotenkin tuntuu takaperoiselta, kun ilmastonmuutosta pitäisi torjua. Onko lämpöpumpputeknologiasta jotenkin huonoja kokemuksia, kun öljy kasvaa suosiossa?
Paljonko maksaa nykyisin keskikokoisen talon öljykeskuslämmitys per kk?
Radiosta kuultua, taisi olla Autoliiton kouluttaja: sähköautoissa ja kevythybrideissä voi kannattaa hyvin liukkaalla kelillä ottaa moottorijarrutuksen energian rekuperaatio pois päältä. Se kun joissakin autoissa jarruttaa enemmän takapyöriä kuin etupyöriä. Mielestäni luistoneston automatiikan pitäisi kyllä periaatteessa estää nämä ongelmat ennen kuin ovat haitoiksi.
Niin ja lisäksi oli käytössä paljasjuuriset taimet.
Ei se ihan 60 vuotta kestä se huonon tuoton kausi. Itsellänikin kuvioita joita itse ollut istuttamassa; toistakymmentä kuutiota kasvavat ja enskat näistä myös jo myyty. Ei kovin paljon euroissa vielä, mutta prosenteissa hyvät kasvut.
Iso kuva? Kasvihuonekaasujen inventaariossa turvemaan päästöt on arvioitu suuriksi. Ne aika pitkälle kumoavat samoille alueille jäävät hakkuiden jälkeiset hiilinielut, ja vain kivennäismaat ovat tuottaneet merkittäviä hiilinieluja. Jos tätä turpeen hajotusta saisi hillittyä, ilmastopäästöjen ohella pienenisivät samalla vesistöpäästöt. Jatkuva kasvatus ei ole tässä ainut keino, vaan myös avohakkuualueilla on mahdollista toimia vastuullisesti.