Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Höttöpuu taitaa olla myytti. Kai sitä jostain innokkaimpien lannoittajien palstoilta voi tulla, mutta määrät eivät ole isoja?
TA kommentoi aika lailla kuten arvelinkin, painottaen pitkän aikavälin tavoitteita, kun itse yritän huomioida myös tämän hetken. Ranskassa kaatui jo hallitus säästöihin, seuraako Suomi perässä?
Kommentti tarjolle HS:
”Jos metsistä hakattaisiin enemmän tukkipuita ja pienet puut jätettäisiin vähemmälle, sellun ja kartongin tuotanto vähenisivät ja pienpuu ja sahausjätteet poltettaisiin energiaksi. Suurin osa metsäalan vientituloista jäisi saamatta: sahatavaran ja vanerin osuus koko vientipotista oli Luken mukaan suuruusluokkaa 2,5 mrd/12 mrd (vuoden 2024 ennakkotieto). Metsäteollisuuden osakkeenomistajilta ei tule paljon veroja, mutta heillä on vaikutusvaltaa siihen, mitä metsäteollisuus tekee. Sillä taas on valtaa siihen, mitä maamme päättäjät tekevät.
Metsien käytön monitavoiteoptimoinnin ongelmaan ei ole yhtä oikeaa ratkaisua, esimerkiksi yksilöt painottavat eri tavoin lyhyttä ja pitkää aikaväliä. Suomen pitkä taloustaantuma ja Ukrainan sota muuttivat pelin toisenlaiseksi verrattuna tilanteeseen, jossa EU:n ilmasto- ja luontokatopolitiikka on luotu. Yhteiskuntarauhamme voi olla koetuksella, kun kansa jakautuu niihin joilla on tulevaisuuden näkymiä ja toivoa, ja niihin joilla ei ole. Suomen ja EU:n hakkuutasojen rajoittamisen ja tiukkojen hiilinieluvelvoitteiden sijaan itse pyrkisin jatkamaan monimuotoisuustoimia ja lisäämään metsien kasvua.”
Mistä metsäteollisuuden tulot tulevat? Tilastot kertovat.
Ennenaikaista laskea ennallistamisen kuluja kun ei ole suunnitelmaa. Arviot perustunevat nyt EU:n tavoitteisiin, mutta jäsenmaat tekevät suunnitelmansa itse. Tehdään kiireellisimmästä ja vaikuttavimmasta päästä aloittaen, sen verran mihin on määrärahoja. Sama kuin metsien suojelussa; toteuma rahoituksen mukaan.
Kommentti HS uutiseen Metsähallituksen mahdollisista hakkuiden lisäyksistä. Mitähän TA keksii vastata…
”Hyvä kysymys, tarvitseeko metsäteollisuus tukia. Olisiko näistä jostain saatavilla kootusti lisätietoa eli kohteet ja summat?
Näitä voidaan pitää ns. säilyttävinä yritystukina, kun tuet pitäisi mieluummin suunnata uuden luomiseen. Näitä löytyy maastamme muitakin, esimerkiksi tappiollisten elinkeinojen tuet, kuten porotalouden petokorvaukset ja turkistarhojen suojaaminen lintuinfluenssalta.
Metsäteollisuus on meillä edelleen kohtalaisen tärkeä nettoviennin osio. Nykyisessä talous- ja turvallisuustilanteessa ei kannattaisi tehdä verotuloja alentavia päätöksiä. Siksi voisi olla viisasta lykätä Suomen ja EU:n ilmastotavoitteita muutamalla vuodella. Luontokatotoimia kuten ennallistamista kannattaa jatkaa, koska ne tuottavat tulosta hitaasti.
Hakkuita supistavia toimia on vaikea muutenkaan panna toimeen, kun metsäteollisuuden osakkeenomistajat vaativat tuottoa investoinneille. Metsähallituksen eduskunta kyllä voi määrätä vähentämään hakkuita, tai kiristää metsälakia kiertoaikojen pidentämiseksi, mutta nämäkään eivät välttämättä auta, jos teollisuus korvaa vajeen puun tuonnilla.”
MetsäVesi-hankkeen vesinäytteiden toc-pitoisuuden aineistossa osa metsätalousalueista oli samalla tasolla kuin luonnontilaiset suot. Pitoisuutta selitti hyvin lämpösumma eli mitä eteläisempi sijainti Suomessa, sitä enemmän toc (nousu 5 > 20 mg/l). Lisäksi suoprosentti eli kuinka suuri osuus valuma-alueesta oli suota: 50 % suota nosti tasoa vajaat 10 mg. Metsätalous nosti näihin verrattuna toc-pitoisuutta vähemmän, eli noin 5 mg, sitä enemmän mitä etelämpänä oltiin (suurempi lämpösumma). (Lähde: MetsäVesi-raportti, kuva 7).
3000 tai jopa enemmän männyn taimia vain sorkkaeläinten tihentymä- tai talvilaidunalueilla, muuten selvästi vähemmän. Tiheys pudotetaan hirviriskin mentyä ohi sinne 2000 paikkeille viimeisessä taimikonhoidossa tai tehdään hiukan myöhemmin energiahakkuu vastaavaan tiheyteen. Mutta tällaista metsänhoito on: monella eri reseptillä voidaan päätyä riittävän hyvään lopputulokseen.
Erittäin hyvä resepti. Vain männyn tiheys tuntuu alhaiselta – ainakin rehevämmän pään männikköön jättäisin ehkä sen 2000 oksien karsiutumisen varmistamiseksi (ellei karsita). En tiedä mitä mh-suositus nykyään kehottaa jättämään. Koivun alle syntyy yleisimmin kuusta, ei mäntyä, paitsi jos koivikko on hyvin harva?
Kivennäismaan päällä on kangashumus, erotukseksi turvemaan orgaanisesta aineesta. Kyllä sekin värjää läpi menevää sadetta, mikä näkyy alempana ns. rikastumiskerroksessa. Kaikki ryönä ei siis valu vesiin.
Voisiko ajatella että eri mielipiteet johtuvat siitä että tilanteet vaihtelevat paljon? Osassa alueita ojituksista lähtevä aines on ongelma ja osassa ei.
Maitokahvin väri eli sameus voi johtua humuksen lisäksi kiintoaineesta joka voi olla myös hienojakoisia kivennäisiä eli savea ja hiesua tms. (epäorgaanista). Esimerkiksi vesi lätäköissä tiellä.
