Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Harvoin kai noin käy että seuraava kiertoaika tuottaisi vähemmän euroja per hehtaari ja vuosi kuin kuluva kiertoaika.
Päätehakkuun ajankohta riippuu kantohinnoista, rahan tarpeesta, muista sijoituskohteista ja arvokasvusta. Jos pystyssä on vaikka 30000 euron arvoinen kuusikko, 400 euroa olisi 1,3 prosenttia tuottoa pääomalle. Omaisuusriski tuossa puustossa on jo huomattava, ja sitä vaanii myrsky, tyvilaho ja kaarnakuoriainen.
Aakalan artikkelissa on esitetty pohjoisten havumetsien uudistumisdynamiikat, joista rehevien kasvupaikkojen kuusivaltaisten metsien pienaukkodynamiikka eli yksittäisten puiden tai puuryhmien kuoleminen sopii aika hyvin yhteen jk:n poimintahakkuun tai pienaukon kanssa. Karuilla kuivilla paikoilla vallitsee kohorttidynamiikka, jossa männikköön syntyy kerralla laajemmalle alueelle samanikäisten taimien joukko. Tämä voisi sopia kaistalehakkuisiin tai siemenpuuhakkuisiin. Kolmas dynamiikka on suurten tuhojen dynamiikka, joka vastaa jossain määrin avohakkuuta lopputuloksensa puolesta.
Kurki katso Seurantaverkko-esitys em. linkistä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 2025. Viestissä 19:09. Meinaan että jos Luken Luonnonvaratieto-palvelusta voisi katsella vesistökohtaisia mittaustietoja?
Tässä oli hyviä näkökohtia ja suunnittelua käytännössä.
Syntyy pääomatulolajin tappio, joka huomioidaan muissa veroissa. Eli tappiollinen tulos kannattaa ilmoittaa, jos on tuloja joista tehdä vähennyksiä.
Eiköpä he Grönlannissa saa paljon enemmän, kun mineraaleja aletaan hyödyntää…
On näistä olemassa tutkimushankkeiden mittauksia. Tuloksia voisi löytyä ymparistöhallinnon sivustoilta. Lisäksi Vesitalous-lehdestä ja monet seminaarit ja webinaarit. Esimerkiksi tässä on kiinnostava Seurantaverkko-tietoisku, jossa kerrotaan mittauksista ja niiden avoimuudesta.
luonto on harrastanut jatkuvaa kasvatusta tuhansia vuosia
Miten luonto itse uudistaa metsää? Lue Tuomas Aakalan artikkelista ”Metsien luontainen rakenne, kehitys ja haasteet monimuotoisuuden turvaamiselle talousmetsissä” Metsätieteen Aikakauskirjassa.
Kuten Kurki todisti, niin jos vesi kulkee alamäkeen kohti vesistöjä, vesien ohjaaminen riittää. Itse ajatellut että pintavalutuskenttä syntyy tällaiseen kohteeseen yksinkertaisesti tukkimalla ojat riittävän pitkältä matkalta. Toinen tehokkaana pidetty vesiensuojelukeino ovat riittävän leveät suojakaistat.
Vastaan Kanada.
Putkista ei tule EU:hun Venäjän kaasua enää entiseen malliin mutta laivoilla tulee edelleen, ja Britanniaan myös. Nämä reitit pitää saada tukkoon. Samoin voisi hiukan hillitä temutusta ja muuta kaman ostoa Kiinasta, joka tekee Venäjän kanssa sotilasyhteistyötä arktisella alueella. EU alkaa olla aika lailla yksin, liittolaisia ei paljon ole. Intia pysyttelee vielä kohtalaisen puolueettomana? Nyt on alettu puhua jo Pohjoismaiden yhteisestä ydinaseesta. Oi aikoja.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/5d1db91f-bd85-4d2f-8aa4-ed030044730c