Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 651 - 660 (kaikkiaan 29,658)
  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Harvoin kai noin käy että seuraava kiertoaika tuottaisi vähemmän euroja per hehtaari ja vuosi kuin kuluva kiertoaika.

    Päätehakkuun ajankohta riippuu kantohinnoista, rahan tarpeesta, muista sijoituskohteista ja arvokasvusta. Jos pystyssä on vaikka 30000 euron arvoinen kuusikko, 400 euroa olisi 1,3 prosenttia tuottoa pääomalle. Omaisuusriski tuossa puustossa on jo huomattava, ja sitä vaanii myrsky, tyvilaho ja kaarnakuoriainen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aakalan artikkelissa on esitetty pohjoisten havumetsien uudistumisdynamiikat, joista rehevien kasvupaikkojen kuusivaltaisten metsien pienaukkodynamiikka eli yksittäisten puiden tai puuryhmien kuoleminen sopii aika hyvin yhteen jk:n poimintahakkuun tai pienaukon kanssa. Karuilla kuivilla paikoilla vallitsee kohorttidynamiikka, jossa männikköön syntyy kerralla laajemmalle alueelle samanikäisten taimien joukko. Tämä voisi sopia kaistalehakkuisiin tai siemenpuuhakkuisiin. Kolmas dynamiikka on suurten tuhojen dynamiikka, joka vastaa jossain määrin avohakkuuta lopputuloksensa puolesta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kurki katso Seurantaverkko-esitys em. linkistä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 2025. Viestissä 19:09. Meinaan että jos Luken Luonnonvaratieto-palvelusta voisi katsella vesistökohtaisia mittaustietoja?

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Syntyy pääomatulolajin tappio, joka huomioidaan muissa veroissa. Eli tappiollinen tulos kannattaa ilmoittaa, jos on tuloja joista tehdä vähennyksiä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eiköpä he Grönlannissa saa paljon enemmän, kun mineraaleja aletaan hyödyntää…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    On näistä olemassa tutkimushankkeiden mittauksia. Tuloksia voisi löytyä ymparistöhallinnon sivustoilta. Lisäksi Vesitalous-lehdestä ja monet seminaarit ja webinaarit. Esimerkiksi tässä on kiinnostava Seurantaverkko-tietoisku, jossa kerrotaan mittauksista ja niiden avoimuudesta.

    https://tapio.fi/tapahtumat/metsatalouden-vesiensuojelupaivat-2025/?utm_source=kutsu_1080825_vesiensuojelupaivat25&utm_medium=email&utm_campaign=tapio

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    luonto on harrastanut jatkuvaa kasvatusta tuhansia vuosia

    Miten luonto itse uudistaa metsää? Lue Tuomas Aakalan artikkelista ”Metsien luontainen rakenne, kehitys ja haasteet monimuotoisuuden turvaamiselle talousmetsissä” Metsätieteen Aikakauskirjassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuten Kurki todisti, niin jos vesi kulkee alamäkeen kohti vesistöjä, vesien ohjaaminen riittää. Itse ajatellut että pintavalutuskenttä syntyy tällaiseen kohteeseen yksinkertaisesti tukkimalla ojat riittävän pitkältä matkalta. Toinen tehokkaana pidetty vesiensuojelukeino ovat riittävän leveät suojakaistat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vastaan Kanada.

    Putkista ei tule EU:hun Venäjän kaasua enää entiseen malliin mutta laivoilla tulee edelleen, ja Britanniaan myös. Nämä reitit pitää saada tukkoon. Samoin voisi hiukan hillitä temutusta ja muuta kaman ostoa Kiinasta, joka tekee Venäjän kanssa sotilasyhteistyötä arktisella alueella. EU alkaa olla aika lailla yksin, liittolaisia ei paljon ole. Intia pysyttelee vielä kohtalaisen puolueettomana? Nyt on alettu puhua jo Pohjoismaiden yhteisestä ydinaseesta. Oi aikoja.

    https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/5d1db91f-bd85-4d2f-8aa4-ed030044730c

Esillä 10 vastausta, 651 - 660 (kaikkiaan 29,658)