Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Erittäin hyvä resepti. Vain männyn tiheys tuntuu alhaiselta – ainakin rehevämmän pään männikköön jättäisin ehkä sen 2000 oksien karsiutumisen varmistamiseksi (ellei karsita). En tiedä mitä mh-suositus nykyään kehottaa jättämään. Koivun alle syntyy yleisimmin kuusta, ei mäntyä, paitsi jos koivikko on hyvin harva?
Kivennäismaan päällä on kangashumus, erotukseksi turvemaan orgaanisesta aineesta. Kyllä sekin värjää läpi menevää sadetta, mikä näkyy alempana ns. rikastumiskerroksessa. Kaikki ryönä ei siis valu vesiin.
Voisiko ajatella että eri mielipiteet johtuvat siitä että tilanteet vaihtelevat paljon? Osassa alueita ojituksista lähtevä aines on ongelma ja osassa ei.
Maitokahvin väri eli sameus voi johtua humuksen lisäksi kiintoaineesta joka voi olla myös hienojakoisia kivennäisiä eli savea ja hiesua tms. (epäorgaanista). Esimerkiksi vesi lätäköissä tiellä.
Aha, suorittava löysi ja ihan dokumentoidun tapauksen. Uskon kyllä että tuo on mahdollista. Itselläkin on yksi rehevä lehtomainen kuvio, joka raivattiin ainakin kahteen kertaan ellei kolmeen, kuvio jäi liian tiheäksi ja päädyttiin energiapuuhakkuuseen. Jäljelle jääneiden puiden latvukset ehtivät ottaa siipeensä.
Hyvä kysymys mehtäukko. Ilmeisesti molemmat elinkeinot ovat nyt tukevasti tappiolla. Näistä porotalous on hyödyllinen, koska matkailuyritykset tarvitsevat sitä.
http://www.luke.fi/fi/uutiset/porotalouden-kannattavuus-parani-koko-poronhoitoalueella
http://www.animaliamedia.fi/turkisalan-tilastot-paljastavat-ala-jatkaa-romahdustaan/
Hyviä kysymyksiä ja näkökohtia esitätte.
Esimerkiksi turpeen nosto, käyttö ja vienti kasvu- ja ympäristöturpeeksi voisi kai jatkua ja jopa laajentua, vaikka polttoa kotimaassa rajoitetaan. Tietystä suosta ei kyllä ihan kaikki kelpaa em. käyttöihin, joten energiaturpeen ja muiden jakeiden tuotannot tukisivat toisiaan.
Turkistarhaus on aika heikosti kannattavaa, joten sen kansantalousvaikutus ei ole suuri. Työllisyysvaikutus kaikkiaan noin 1000 henkilötyövuotta.
Itsekin vähän oudoksun 50 metrin suojakaistoja, mutta varmasti ovat riittävät. Raakkujen elinympäristövaatimuksista ei tunnu olevan kovin vankkaa tutkimustietoa, mutta sitä on onneksi tulossa. Elvytystoimet: jokien kunnostuksia, valuma-alueen ojitusalueiden osittaista ennallistamista ja lisääntyvien kalakantojen palauttamista.
Asiaa raakuista ja kaloista. Ilmeisesti glokidiat kokevat kalojen kiduksissa muodonmuutoksen nuoriksi simpukoiksi.
Todennäköisyyttä vaalitappioon lisää entisestään, jos sitoutuu turkistarhauksen lopettamiseen. Ruotsi ja Bulgaria ovat kyenneet siihen, Suomi ei. Itse tekisin saman mitä Ruotsi, eli tarjoaisin tarhureille luopumiskorvauksia ja muuta tukea. Pohjanmaan suunnalle pitäisi räätälöidä oma elpymispaketti, kun sinne osuu nyt myös turvetuotannon alasajo. Mahdollisesti tulossa on myös turvemaan maa- ja metsätalouden päästötoimia. Töitä olisi tarjolla esimerkiksi turvemaiden ennallistamisessa.
