Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ei parhaat menetelmät voi tulla käytäntöön jos niistä ei kukaan tiedä. Tämä lienee selvä asia.
HS on tuossa pohtinut oikein hyvin metsäteollisuuden ongelmia (ml. työllistävyyttä, kansantalousvaikutuksia, aluetaloutta) ja huomannut senkin että meillä alenevat hakkuut siirtyisivät sitten muualle. HS ei kuitenkaan yleensä mieti ilmastopolitiikan onnistumisen mahdollisuuksia ja järkevyyttä alkutuotantopäässä, vaan syyttelee yleensä vain puuttuvista hiilinieluista ja välillä myös riittämättömistä monimuotoisuustoimista. Sitä ei mainita että molempia saadaan lisää maksamalla niistä.
Miten tuo sinun väittelykaveri voi hyväksyä valkohäntäpeura surmaamisen jos ei suden ?
Hyvä kysymys johon varmaan vastaus on että vhp on vieraslaji.
Susia pitäisi TA:n mielestä olla vähintään se tuhatkunta kappaletta. Siitä myös väittelimme, vähenevätkö taimituhot jos susia on paljon. Itse en usko että pienet määrät susia riittäisivät juoksuttamaan hirviä. Ainakaan vielä ei näytä Metsäkeskuksen hirvivahinkoilmoitusten kartta siltä, että vaikka vahvan susikannan alue Satakunta tai Varsinais-Suomi olisi taimituhoista vapaata aluetta.
Sen sijaan että media raportoi vain siitä mikä metsätaloudessa on huonosti, se voisi kertoa myös siitä, miksi asioita tehdään niin kuin tehdään ja mitä tehdään asioiden korjaamiseksi. Jos siis vaikka halutaan, että asioiden korjaamiseksi tarvittavat käytännöt leviävät ja tulevat käyttöön. Vai kuinka?
Oletko siis eri mieltä Husku? Sanavalinta on kieltämättä kärkevä, mutta kun selkeästi metsätalousmyönteiset jutut loistavat poissaolollaan. Joitakin neutraaleja artikkeleita on ollut kuten esimerkiksi se jossa Juha Siitonen kaiveli toukkia lahopuista vähän aikaa sitten YLE:n uutisissa. Juhani Wiio myös tutki asiaa YLE:n osalta Metsämiesten Säätiön rahoituksella.
Minulla sellainen kokemus että Hesarin ja YLE:n valtakunnallinen toimitettu materiaali on metsätalousvastaista, mutta sen sijaan kommenttikentässä sallitaan aika vapaa mielipiteen ilmaisu. Ehkä olen vain oppinut kirjoittamaan sensuurin ohittavalla tyylillä jos sellaista on. Tyyli on siis kuivakkaan asiallinen.
Kiitos Metsälehdelle videosta. Pekka Lehmonen selitti toimenpiteitä hyvin ja häntä olisi kuunnellut pitempäänkin. Hyvin sanottu Karilta: se ei ole ikuista se jatkuva kasvatus.
Tasaharvennusta ei määritelty; onko se hybridi ala- ja yläharvennuksesta? Miksi tarvitaan uusi termi, eikö laatuharvennus ole aika lailla sama asia?
Väittelin TA:n kanssa kohtalaisen kohteliaasti Hesarissa (jutussa Aura-Paimiosta) metsäpeurasta ja suden kaatoluvista. Siitä oltiin yhtä mieltä että valkohäntäpeuran kantaa joutaisi edelleen vähentää reippaasti. Tällä saataisiin susitihentymää lounaassa ehkä lievennettyä ja susi levittäytymään tasaisemmin Etelä-Suomessa.
Metsäpeuran osalta ei päästy konsensukseen, vaan TA pitää edelleen sutta uhanalaisempana. Vaikka suden populaatio maapallolla on noin 100000 yksilöä ja metsäpeuran ehkä korkeintaan 5000. Esitin että susi ja karhu voivat aiheuttaa metsäpeuralle ekologisen pullonkaulan, josta sen hitaasti lisääntyvä populaatio ei pääse kasvamaan – vielä kun muut riskitekijät vaivaavat myös.
