Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Hesarissa keskustelua mielipiteessä otsikolla: Aidosti luonnontilaiset metsät eivät olleet erityisen vanhoja
AJ:
Metsien luontaisista piirteistä kannattaa keskustella, koska niiden puute on suurin syy metsälajien uhanalaistumiseen. Metsälajisto köyhtyy liittyen ennen kaikkea lahopuun, vanhojen metsien, palovaikutteisen puun sekä luontaisten nuorten sukkessiovaiheiden vähenemiseen.
Meidän ekosysteemeissä malli, jossa kuusikot palavat harvoin mutta voimakkaasti, ja männiköt usein mutta matalalla intensiteetillä, on linjassa paleoekologisen tutkimuksen kanssa. Maisematasolla tämä voisi tarkoittaa sitä, että sekä mänty että kuusi säilyvät metsämaisemassamme eivätkä lehtipuut pääse valtalajeiksi kuin melko harvoin – suuren metsätuhon eli voimakkaan metsäpalon tai isot puut kaatavan myrskyn jälkeen.
Luontaisesti lahopuumäärä saavuttaa maksiminsa suuren metsätuhon jälkeen syntyvissä nuorissa sukkessiovaiheissa. Tästä seuraa, että lahopuusta riippuvaisia eliölajeja voidaan auttaa tehokkaasti lisäämällä lahopuuta nuoriin metsiin, ts. tähän tarkoitukseen ei tarvita aina vanhaa metsää. Palovaikutteisen puun ja vanhan järeän lehtipuun lisääminen on myös tärkeää.
Vanhoissa metsissä meillä ja osittain Venäjän puolella tehdyissä tutkimuksissa on päätelty, että luontaisesti kehittyneissä metsämaisemissa vanhat metsät ovat vallitseva maisematason rakennepiirre. Luonnonmetsien rakenteelle kaksi oleellista tekijää ovat myös yhtäältä häiriöiden vaihtelevuuden aikaansaama rakenteellinen vaihtelu ja toisaalta monien hitaasti syntyvien rakenteiden pitkäikäisyys.
Lähde: Aakala T. (2021). Metsien luontainen rakenne, kehitys ja haasteet monimuotoisuuden turvaamiselle talousmetsissä. Metsätieteen aikakauskirja.
Päästöjä tulee siitäkin kun me ulkoistamme tavaratuotannon Kiinaan. Ja olemme sitten muka hiilineutraaleja. Mutta astetta köyhempiä. Pitäisikö globalisaation ottaa pari askelta takaisin, ja eurooppalaisten alkaa suosia omassa maanosassa tuotettua, ja myös matkailla pääosin täällä.
Trumpille kannattaa kertoa hyvin selvästi mitä mielihalujen tyydyttämisestä seuraa Grönlannin osalta. Risto EJ Penttilä ilmaisi asian niin että Yhdysvaltain tavoitteet arktisella alueella ovat paremmin saavutettavissa yhteistyössä eurooppalaisten kanssa kuin ilman meitä.
Muistelen mainituista tutkijoista Mielikäisen ja Valkosen esittäneen myös kriittisiä arvioita jk:sta. Esimerkiksi se Lähteen, Pukkalan (uusi blogi) ja Perkon väite että kyllä se pyörii ja kyllä se kasvaa (kiertoajalla jopa enemmän kuin jaksollinen) on mielestäni edelleen epävarma ja hyvin tapauskohtainen. Tuhoriskit ja uudistumisriskit eivät häviä toistamalla vaan soveltamalla menetelmää taiten ja oikeissa kohteissa.
alueen kaavoittaminen pellolle pitää kompensoida raivaamalla metsästä uutta peltoa?
Nämä taitaa olla kaksi aivan eri prosessia, jotka eivät liity toisiinsa. Peltoa raivaavat tuotantoaan laajentavat viljelijät ja toisaalla käytöstä poistunutta viljelyalaa metsitetään tai ennallistetaan suoksi. Rakentaminen on taajamien laajenemista ja muuta infrarakentamisesta.
Perkon kysymystä en oikein ymmärrä joten en osaa vastata.
Kuten olen aiemminkin kertonut, en tee varsinaisia kannattavuuslaskelmia numeroin, vaan noudatan pääpiirteissään Tapion ohjeita jaksollisesta kasvatuksesta. Tarkoitin omassa päässä ennusteen tekemisellä että tunnistetaan päätöksentekotilanne ja mitä suositukset ja oma kokemus ehdottavat siinä tehtäväksi.
Juuri näin, eli grönlantilaiset voivat rikastua kuwaitilaisten tasolle tekemällä fiksuja kaivannaissopimuksia.
Radiosta kuultua. Teräsjään kantavuus on: jään paksuus x jään paksuus x 5. Eli 5 cm paksu jää kantaa 5x5x5=125 kg. 4 cm paksu 4x4x5=80 kg. Lumen sekainen kohvajää kantaa vähemmän. Tottumattomalle jään ”lukijalle” 10 cm on melko varma lukema, ellei ole keväisellä jo puikkoontuneella jäällä. Pilkkimiehille riittää vähempi. Jos on hyvät varusteet, voi ottaa vähän enemmän riskejä.
Mitä öljyä laittaisitte auton ja talon lukkoihin?
https://www.ikh.fi/fi/kemikaalit-voiteluaineet/tekniset-kemikaalit/voitelevat
