Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kallelle ilmoitettu taas penalttia.
Rippen halajama normimetsä voi olla kelpo sijoitus. Tasku ei aina ole, jos rahalle ei ole järkevää käyttöä. Käteisvarojakin kannattaa kuitenkin pitää puskurina yllätysten varalta.
Minun asiantuntemus ei riitä tuomitsemaan alaharvennuksia. Kannattaa muistaa että selluteollisuus toi arvon pienellekin puulle. Yläharvennus kuuluu myös repertuaariin ja jatkuva kasvatus.
Jaa, kiitos Rukopiikki, olin siis tässä hakoteillä: lämpimiä vesiä löytyy pohjoisestakin näemmä. Hesarin lukija oli sitä mieltä että lämpötila oli alhaisempi, 22 astetta, mutta päivämäärä oli 28.7.
Jäi nyt sitten hiukan epäselväksi, voiko pohjoisen joissa yleisesti olla raakuille ja kaloille lisääntymiseen liian korkeita lämpötiloja ja vaikuttavatko ylileveät suojakaistat asiaan myönteisesti. Ilmastonmuutos ei kyllä ainakaan helpota asiaa, jos lämpötila on jo nyt ongelmallinen.
Jatkokommentti.
Aika tuskaista tuntuu raakun lisääntymistouhu olevan, kun olosuhteiden pitää olla juuri oikeat – sekä sille että toukkien isäntänä toimiville kaloille.
Raportti ”Raakun mahdollisuudet Karjaanjoella” listaa veden laatutekijät raakulle ja kaloille (Taulukko 2, sivu 14). Ilmeisesti meillä ajatellaan, että molempien hyvinvoinnin kannalta alle 20 lämpötilat ovat parhaat, joka tapauksessa alle 25 asteen.
Mustionjoessa maatalousvaltaisella alueella veden lämpötila nousi juuri tuohon 20 asteeseen heinä- ja elokuussa. Oletettavasti vesistöjä varjostavaa puustoa ei juurikaan alueella ollut. Lienee siis epätodennäköistä, että lämpötila nousisi pohjoisen joissa yleisesti liian korkeaksi kesäisin – riippumatta joen varren hakkuista.
Raakun lisääntymistä voi rajoittaa myös sopivan ikäisten kalojen puute. ”Alle kolmivuotiaat lohikalat ovat sopivimpia isäntiä raakkujen glokidioille. Sitä vanhemmat yksilöt ovat yleensä tulleet resistenteiksi glokidioiden infektioille, jolloin glokidiot eivät pysty niihin kiinnittymään.”
Lähde: Raakun mahdollisuudet Karjaanjoella. Mustionjoen jokihelmisimpukan (Margaritifera margaritifera) kuormitustekijöiden moninäkökulmainen kestävyysarviointi. Freshabit Life IP -hanke. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 86/2021.
Timo Korhonen kommentoi veden lämpötilan merkitystä raakuille.
”Suomen kannoista ei ole tutkimusta, mutta esimerkiksi Tšekin Etelä-Böömissä tehdyn tutkimuksen (1) mukaan vesien lämpötilalla ei ollut yhteyttä raakkujen selviytymiseen, vaikka tutkimuksessa vettä lämmitettiin 29 asteen lämpötilaan saakka, mihin Hukkajoella ei varmasti päästä vaikka joen rannat kaluttaisiin tyhjiksi koko matkalla.
Tästä huolimatta veden lämpötila on ollut suojavyöhykkeiden varjostuksen takia keskustelussa. Toukat kyllä irroittautuvat lohikalojen kiduksista veden lämpötilan ollessa noin 15 astetta, mutta sen ajankohdalla ei tietääksemme ole väliä.
Nyt Hukkajoelle jätetyt varsin kapeat suojavyöhykkeet ovat antaneet jokeen kaiken varjon mikä ylipäätään on mahdollista antaa.
Raakkujen lisääntymiseen vaikuttavat eniten loisina eläville toukille isänniksi sopivat taimenet ja lohet, mutta sillä alueella ei metsäteollisuudella taida olla mahdollisuutta vaikuttaa.
—
1. Jaroslav Hruška. 1993. The freshwater pearl mussel in South Bohemia: Evaluation of the effect of temperature on reproduction, growth and age structure of the population”. </span><span class=”break-words”>Archiv für Hydrobiologie.</span>
Avohakkuut keksitty syylliseksi raakkujen huonoon vointiin. Kommentoin:
”Todennäköisesti raakkuvesien laadun kannalta kiireisin korjauskohde ei liity avohakkuisiin, vaan se olisi ojitetuilta soilta tulevien ravinteikkaiden ja tummien valumavesien suodattaminen ennen vesistöjä. Keväällä soilta tulee toisinaan myös happamia vesiä ja kunnostusojitusten jälkeen paljon kiintoaineita. Korjaustoimissa pitää muistaa, että vesien laatu määräytyy koko valuma-alueen maankäytön mukaan, ei pelkästään avohakkuun tai harvennushakkuun kohdalla olevan suojakaistan mukaan.”
Ehdotin aikoinaan (kuten muutamat muutkin), että hirvilaskennan pinta-alaksi otettaisiin vain metsät tai vain taimikot, mutta ehdotus ei ole ottanut tulta. Laidunnuspaine saataisiin kyllä sillä keinoin paremmin vertailukelpoiseksi eri ht-alueiden kesken.
Luke kehitti kyllä sittemmin hirvilaskurin, joka taitaa perustua tähän ideaan? Käyttääköhän sitä joku?
MetsäGroupin talousjohtaja Metsäuutisissa: ”Jos kapasiteetin käyttöaste on matala – 70, 60 tai 50 prosenttia – on selvää, että kannattavaa liiketoimintaa ei voida tehdä.” Tästäpä tulee dilemma, kun vain suhdanteen hyvässä vaiheessa saadaan tehtyä tulosta. Jos alennetaan hakkuita siihen malliin kuin Ilmastopaneeli ja Ollikainen ym. työryhmä ehdottivat, tulee muutama hyvin laiha vuosi metsäalalle. Tämä selittänee yritysten haluttomuuden himmailla hakkuitaan: osakkeenomistajat luultavasti vastustavat, erityisesti ulkomaiset.
Kyllä valtakunnallisessa organisaatiossa ilman aluerajoja olisi ideaa, mutta se on ehkä tyssännyt siihen, että MTK:ssa on myös maataloussiipi mukana.
Ryhmä koostuu siis alueellisista metsänhoitoyhdistyksistä (metsänomistajien palvelut), MTK:n metsäsiivestä (valtakunnallinen ja kansainvälinen edunvalvonta), Metsänomistajien palvelutoimistosta (pk-seudun asukkaat) ja Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:stä (palvelut ketjun hallinnolle).
Metsänomistajien Palvelutoimisto palvelee ajanvarauksella. Toimisto sijaitsee Helsingin keskustassa Maalaistentalossa. Metsävero- ja lakipalveluja on myös saatavilla. Toimisto järjestää myös tapahtumia.
Omaa metsää koskevissa yleisissä asioissa voi kysyä apua keskustoimistosta tai MTK:sta, mutta töiden tilaaminen käy parhaiten suoraan oman mhy:n kautta.
