Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Perko voisi koettaa pysyä asiallisena. Asiassa ei tarvitse aina pysyä vaan huumoriakin saa olla.
Ei oo aina helppoa muodostaa näkökantoja kun asiat eivät ole mustavalkoisia. Miksi esim. Iranilla ei saa olla ydinaseita, mutta Pakistanilla ja Intialla saa? Koska islamilaiset ovat terroristeja vai koska se uhkaa Israelia?
Huolettaa kyllä lentojen päästöt, mutta matkailu on niin iso työllistäjä että sitä ei haluta rajoittaa. Ratkaisu tulee uudistuvista lentopolttoaineista joissa Neste on yksi kehittäjä.
Eikö ollut hyvä että suomalaisia kävi Afganistanin operaatiossa hankkimassa kokemusta. Vaikka hyöty jäi lopulta vastaanottavalle maalle heikoksi, niin oli muutaman vuoden ajan vapaamielisempi yhteiskunta.
Sture Fjäderin artikkelin kommenteissa väite, että raha syntyy velanotosta, jolloin ilman velkaa ei ole talouskasvua. Aika suppea näkemys taloudesta sanoisin.
Kiitos Jovain selkeästä vastauksesta. Vahvistaa käsitystä että avohakkuut ovat edelleen hyvin tarpeen.
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen:
Tekoäly poimii ja muokkaa vastauksia verkkosivuilta, mutta sivuilla voi olla virheellisiä tietoja, kontekstistaan irrotetut tiedot voivat antaa väärän vaikutelman ja kielimalli voi muokata tietoja harhaanjohtavasti. Esimerkiksi jos siltä kysyy, miten Googlen tekoäly-yhteenvedon saa pois päältä, se antaa ohjeita, jotka eivät välttämättä toimi ollenkaan. Se ei tunne edes omaa toimintaansa”, Toivonen havainnollistaa.
Mitä erikoisempia ja harvinaisempia asioita tekoälyltä kysytään, sitä huonommin se toimii, Toivonen sanoo. Hän kertoo luottavansa enemmän perinteiseen hakuun. Silloin on vähemmän tekoälyn armoilla ja saa tiedon sen alkuperäisestä lähteestä. ”Verkkosivulla tiedon näkee omassa asiayhteydessään ja oppii ymmärtämään asiaa vähän laajemmin. Tekoäly-yhteenvedot voivat johtaa siihen, että asiat ymmärretään hyvin pinnallisesti.”
http://www.hs.fi/suomi/art-2000011369326.html
*
Tekoälyn käyttö voi kymmenkertaistaa yhden haun sähkönkulutuksen. Googlen haussa tekoälyn tekemä yhteenveto tulee automaattisesti, joten kannattaa käyttää muita hakukoneita kuten Duckduckgo. Samalla lisää omaa yksityisyyttään eli vähentää seurantaa ja kohdennettua mainontaa.
On havaintoja siitä että tekoälyä käyttävä ihminen ajattelee vähemmän eli tavallaan tyhmistyy. Metsäalalta esimerkin hakien: jos etsii tietoja vaikka Metsäkeskuksen tai Tapion sivuilta, saa parempaa tietoa kuin jos etsii sitä Googlen tekoälyllä. Tietenkin voi käyttää molempia, mutta pelkän tekoälyn varaan ei kannata heittäytyä.
Onko pakko olla toisen puolella, eikö voi olla puolueeton? Mitään merkitystä yhden suomalaisen tai edes Suomen valtion kannanotoilla Lähi-Idän kehitykseen ei ole. Konflikti on jatkunut jo kymmeniä vuosia ja siihen on syytä molemmilla puolilla. Suomen kannalta on nyt tärkeintä, että ei estetä aseiden hankintoja Israelista. Elämme poikkeusaikoja.
Rauhoittuuko alue vaikka kaikki palestiinalaiset tapetaan tai siirretään pois Länsirannalta ja Gazasta? Luultavasti ei, koska sopassa ovat mukana monet arabimaat ja niiden alueella vaikuttavat terroristiryhmät. Ainut tapa lopettaa konflikti on antaa Israelille turvatakuut ja tarjota myös palestiinalaisille jokin siedettävä ratkaisu. Tarvitaan pitävä rauhansopimus jossa ovat mukana Israelia ympäröivät maat ja lisäksi Iran joka ei ole rajanaapuri.
Jovain: On käsittämätöntä suositusten ja lain laatijalta uudistaa jk metsää paljaaseen maahan ja vajaatuottoisen metsän tunnuslukuja hyväksi käyttäen?
Miten jk-metsää tulee uudistaa? Vapauttaa tietenkin valmiita taimistoja, mutta jos niitä ei alueella ole, mitä sitten tehdään – yhden puun aukko, pienaukko vai iso aukko?
Meni sivuun otsikosta tämä keskustelu. Ne ovat edelleen suo-ojitukset jotka ovat päästöjen varsinainen syyllinen, eikä rikki joka vain säätelee hajoamisen vauhtia. Samoin kuin Itämerellä on varsinainen syyllinen pitkäaikainen fosforin kuormitus, jossa Suomellakin on osansa.
Rikin yhteyden ilmastonmuutokseen voisi käsitellä ilmastonmuutoksen omassa ketjussa. 67 % kuulostaa kyllä suurelta luvulta maallikosta… olikohan kaikki oletukset malleissa kohdallaan?
Rikkipäästöitä tehtiin syyllinen Suomen 1980-luvun Lapin metsäkuolemiin, vaikka syy oli vuoden 1996 kylmä kesä. Routa ei sulanut paikoin koko kesänä Lapissa.
Tässä oli puita tappamassa myös versosurmaepidemia, tai kaikki kolme tekijää yhdessä?