Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Hyvä että faktantarkistajia on useampia niin pysyy taso hyvänä. 👀
The Economist on laatinut listan maailman rikkaimmista maista (Facebookissa). Ensiksi oli listattu BKT per pää (GDP per person), seuraavaksi huomioitu hinnat ja kolmanneksi tehdyt työtunnit. Lopullinen lista, rikkain ensin: Norja, Qatar, Tanska, Belgia, Sveitsi, USA, Alankomaat, Singapore.
Sen verran täsmennän, että ravinteita tulee vanhoistakin ojista ellei ole suojaavia rakenteita ennen vesistöä, mikä johtuu siitä että turve hajoaa edelleen. Kiintoaineita enemmälti vasta jos tehdään kunnostusojitus. Tosin tuo kiintoaine riippuu varmaan paljon paikasta, eli juurikin Kurjen mainistsemasta ojien kasvittuneisuudesta sekä turpeen maatuneisuudesta ja maalajista. Toc tulee kai sekä turpeen hajotuksesta että ojien uudelleen mylläyksestä?
Aika hyvä artikkeli metsäkanalinnuista vuodelta 2018. Huomionarvioista on se mitä lajia ei lainkaan mainita uhkaksi metsäkanalinnuille eli mäyrää. Sanailin Facebookissa ryhmässä Vilda djurens skydd mäyrästä; eräs ruotsalainen kommentoija oli sitä mieltä, että se ”imuroi” suihinsa erityisesti maassa pesivien lintujen munia.
Metsästys ei ole suurin uhka metsäkanalinnuille, muu ihmisen toiminta on – luonnon muuttaminen ja ilmastonmuutos koituu yhä useamman linnun kohtaloksi
Pitkän aikavälin metsäkanalintujen kannan kehitys on ollut murheellinen, mutta viime vuosina teeren ja pyyn osalta toiveikas.
Kysymetsastajalta.fi/metsakanalinnut-historia-ja-kantojen-kehitys/
Sadan vuoden mittainen kehitys on vielä murheellisempi. Hae artikkeli otsikolla: Metsäkanalintujen viimeaikaisista runsaudenmuutoksista Suomessa.
Mäyrien määrää ei tiedetä. Mainitsin FB-ryhmässä perusteena sen pienelle vaikutukselle sen, että niitä metsästetään Suomessa vain noin 10000 kappaletta vuosittain. Vertasin lukua supikoiran metsästysmäärään, joka on ollut jo pitkään yli kymmenkertainen.
Suomen Luonto: Mäyrän mysteeri.
Kyllä toc eli liuennut ja partikkelimuotoinen orgaaninen aines kasveista ja erityisesti suokasveista on ennenkin tummentanut vesistöjä. Meillähän osa järvistä ja joista on ollut luontaisesti tummavetisiä eli humuspitoisia. Tummuminen on nyt kiihtynyt, koska lämpimässä ilmastossa ojitettu turvemaaperä ja karikkeet hajoavat entistä nopeammin – kuten kasvihuonekaasujen inventaarion laskelmatkin osoittavat. Talvi on myös entistä lyhyempi, hajotustoimintaa tapahtuu vuoden kierrossa pitempi aika ja sadanta tulee enemmän vetenä.
