Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
jättävät esim hakkuutähteiden nieluvaikutuksen huomiotta
Onhan se maaperän hiilinielu aikasarjassa mukana, se on vain kutistunut hyvin pieneksi. Syöte maaperään on kasvanut (luonnonpoistuma ja hakkuutähteet), mutta hajotus on ilmeisesti kasvanut samana aikana vielä nopeammin. Vähän samantyyppinen tapaus kuin puutuotteiden hiilinielu: paljon tuotetaan kyllä Suomessa, mutta suurin osa viedään ulkomaille ja meille jää varastoon hyvin vähän.
Minä kuulun samaan heimoon Nostokoukun siskon kanssa: mökillä ei saisi kuulua eikä näkyä naapureita, paitsi vesiä pitkin saavat ohi ajella.
Lintukato voi olla ihmisten lisäksi joskus minkkienkin tekosia. 100 metriä on aika kapea hajurako ihmisiin – toki riippuen lintulajista. Ainakaan naurulokkia ei hätkäytä pesiä mökkirannassa. Niitä oli meidän mökiltä katsoen salmen takana vastarannalla noin 300 metrin päässä mökin pihassa isolla kivellä rääkymässä iso yhdyskunta. En tiedä häätikö ne pois mökkiläinen vai minkki vai mikä, mutta viime kesänä niitä ei enää näkynyt.
Suorilla maastomittauksilla ja laskelmilla Hiket-hankkeen tapaan eli ymppäämällä kokonaisuuteen vielä satelliittihavainnot voidaan testata onko khk-metodi ajan tasalla. On esitetty että nykyinen yliarvioi turvemaiden päästöjä ts. ei huomioi tarpeeksi mm. karikekertymää eikä uudelleen soistumista.
Kannot ovat tietenkin hitaita hajoamaan joten ne eivät ole mukana tuossa em. julkaisun hakkuutähteiden päästöissä. En tiedä miten ne käsitellään khk-inventaariossa, luultavasti jotenkin samoin kuin puutuotteiden hiilinielut eli tase on syöte – poistuma vuosittain. Metaani ja typpioksiduuli joudutaan käsittelemään niin kuin ohjeissa määrätään jotta maat ovat keskenään vertailukelpoiset.
Keksisikö Pena fiksuna ihmisenä miksi typpioksiduuli riehaantuu avohakkuun jälkeen? Tuleeko sitä karikkeen hajoamisen vapauttamasta typestä?
Mitäs 4 hakkuukerran jälkeen on käsillä: epätasainen taimikko jossa on osa metsiköstä juuri taimettunut, osa on ensiharvennusiässä. Talous riippuu siltä miten tuo luontaisesti uudistettu metsä tuotti 40 vuoden aikana verrattuna avohakkuuseen ja konekylvöön samana aikana. Lisäksi oli mahdollista sijoittaa vuonna 0 suurempi tulo avohakkuista metsän ulkopuolelle. Se ei vaikuta metsän tuottoon, mutta omistajan kokonaistalouteen kyllä.
Iso osa mökeistä on tosiaan kesälläkin tyhjillään vähintään osan ajasta ja silloin rannat ovat täysin eläinten käytössä. Ainakin tikat, peipposet, tiaiset, västäräkit ja vesilinnut tulevat tontille ja rannoille myös silloin kun itse olemme mökillämme. Vesistöjen osalta kiireellisin ongelma lienee veden laadun heikkeneminen ja siihen mökkiläiset vaikuttavat paljon pienemmällä osuudella kuin maa- ja metsätalous tai yleinen rehevöityminen (kaukokulkeumien tuoma ilmalaskeuma ja luonnonhuuhtouma). Vesilintujen osalta varmaan lisäksi tärkeitä ongelmat muuttomatkalla ja talvehtimisalueilla sekä vieraspedot minkki ja supikoira.
Päästöjä tarvitsee laskea että voimme raportoida ne, ja jotta voimme muuttaa metsien käsittelyä vaikuttavimmista kohdista, jos päästöjä halutaan alentaa.
Korkiakoski 2019. Aika kiva ja havainnollinen tutkimus, paitsi lämmön haihtumisen merkitys kokonaisuudessa jäi epäselväksi.
Fig 8. Avohakkuun jälkeen turvemaaperän (ff) hiilidioksidipäästö alenee, kun veden pinta nousee ja vähemmän turvetta on hapellisena. Toisaalta metaanin ja typpioksiduulin päästöt kasvavat. Miksi typpioksiduulia tulee noin paljon, on mysteeri. Maaperä on silti edelleen kokonaisuutena päästö kuten ennen avohakkuutakin.
Fig 9. Avohakkuun jälkeen hakkuutähteiden osuus (harmaa osuus pylväästä) on aluksi noin puolet ekosysteemin kokonaishengityksestä (Reco), mutta sen osuus alenee kun aikaa kuluu.
Ekosysteemi on kokonaisuutena avohakkuun jälkeen päästö (Table 2, Figure 7), koska yhteytys eli hiilidioksidin sidonta eli nielu GPP on pienempi kuin hengitys. GPP olisi havainnollisempi esittää miinusmerkkisenä eli nieluna myös Taulukossa 2 kuten kuvassa 7.
Kun aikaa kuluu muutamia vuosia, pintakasvillisuuden ja taimien nielu kääntyy suuremmaksi kuin on turvemaaperän ja hakkuutähteiden yhteenlaskettu päästö. Sama kivennäismailla, mutta siellä maaperän osuus on pienempi kokonaisuudessa. Jatkuvassa kasvatuksessa ja harvennushakkuissakin käy samat, mutta ekosysteemi ei todennäköisesti heilahda päästön puolelle, ellei pahoja tuhoja puustolle tule. Ei tästä kannata repiä pelihousuja, vaan tase kiertoajan mittaisena aikana ratkaisee.
Nyyttonilla on oppilaita, siis hypnologeja tai hypnoterapeutteja (myös Suomessa), enkä ole huomannut että kukaan olisi kiistänyt havaintoja. En ole tosin tutkinut asiaa, sen voisikin tehdä seuraavaksi. Mutta miten osoittaa sielunvaellusteoria vääräksi? Vaikea keksiä miksi kukaan vain lämpimikseen puhuisi noin levottomia juttuja. Mainetta saa, mutta mielenvikaisen leima lätkähtää helposti. Itse odotan suurella mielenkiinnolla mitä on tulossa ns. rajan takana.
