Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Pitäisi lisätä jakeluvelvoitetta, saadaan vielä nopeammin tuloksia ja useamman saavutettavissa. Romutuspalkkio on kyllä tulossa. Globaalisti sillä ei ole paljon merkitystä ajaako suomalainen metsänomistaja sähköautolla.
Tuollainen suo mitä Kurki tarkasteli olisi varmasti elvytettävissä kasvuun parantamalla ojitusta ja lannoittamalla tuhkalla. Vaihtoehtona aktiivinen ennallistaminen tai itsekseen ennallistuminen. Ratkaisuun vaikuttaa muun muassa pitkäaikaisten investointien kannattavuus ja turpeen paksuus: kuinka paljon turvetta jää hajoamatta jos alue jää metsätalouden ulkopuolelle.
Professorit kertovat hiilinieluista ja viesti on selkeä: metsien lisäääntyvä käyttö hiilivarastointiin olisi lyhytaikainen hyöty ja pitkäaikainen haitta. ”Metsäbiotalouden tiedepaneelin laskelmien mukaan puuston nielu puolittuu jo noin 50 vuoden aikana hakkuutasosta riippumatta, mikä johtuu metsien ikäluokkajakauman muutoksesta.” Tässä pitää muistaa että mitä pitemmälle ennustetaan, sen epävarmempi tulos, mutta ainakin ikäluokkarakenteen muutoksen vaikutus on kohtalaisen varma. (Artikkeli on yhteenveto aiemmista haastatteluista.)
Yhtäpitävää sen kanssa mitä aiemmin kirjoitin: nielua lisäävät toimet auttavat meitä vain hiukan. Nielun suuruus jollakin ajanhetkellä riippuu kasvusta ja hakkuutasoista kyseisenä vuonna. Jos näiden erotus (nielu) halutaan pitää vakiona, aleneva kasvu johtaa myös koko ajan aleneviin hakkuisiin. Yleisperiaate: nuorissa metsissä kannattaa hakata kasvua vähemmän ja vanhoissa kasvua enemmän.
Euroopassa on vähämetsäisiä maita ja alueita, joissa olisi mahdollisuuksia saada hiilinieluja metsittämällä. Esimerkiksi Iso-Britannian laajat nummet, ja vähätuottoisia laitumia on myös manner-Euroopassa.
Mjaa, voisi siinä mielessä täsmätäkin, että yksi selitys taimien menestymisen eroihin voi olla erot käsittelyssä taimitarhalla. Joko kasvatuksen, varastoinnin tai kuljetuksen aikana. Kuolleet taimet olivat siis kenties eri taimierää. Tämä ei istuttajaa lohduta ja on vaikea todistaa että vika oli tarhalla.
Gla ehtikin jo linkittää, hyvä.
Tehty historiakatsaus, mutta miksi juuri nyt? Liittyy opinnäytetyöhön: Frans-Anton Flander kirjoittaa väitöskirjaa metsärikoksista ja metsänomistajien oikeudellisesta ohjauksesta Suomessa itsenäisyyden ajan alkuvuosikymmeninä.
Lauri Vaaran haastattelu kiva nähdä.
Historiakatsaus mutta miksi juuri nyt?
Kiva nähdä Lauri Vaaran haastattelu. Tutustuin Lauriin ensin Ekometsätalouden liiton kaapelikäräjät -nettikeskustelussa, myöhemmin tavattiin joskus Metsätieteellisen Seuran tilaisuuksissa.
Ei tuossa edellä ole minun tulkintaa muuta kuin sana ”jäätävä” ja sen voi jokainen käydä itse kokeilemassa. YLEn jutun kuvituskuvaan on luotu kuvankäsittelyn avulla noin 300 metriä korkea voimala noin kilometrin päähän. Toisessa klipissä on 200 metrin voimala 800 metrin päässä. Näyttääkö hyvältä?
”Lakiluonnoksen mukaan minimietäisyyttä ei sovellettaisi alueilla, jotka on maakuntakaavassa osoitettu tuulivoimaloille. Siellä voimala voisi nousta lähellekin asutusta. Pohjois-Savon ELY-keskus kummastelee, miksi näiden voimaloiden lähialueella asuvat ihmiset ovat velvollisia sietämään muita suurempia tuulivoimalahaittoja.
– Lähialueen asutukselle aiheutuvien haittojen voimakkuus ei riipu siitä, millä kaavatasolla tuulivoimalat on osoitettu. Tuulivoimaloiden sijoittelun tulisi perustua haittoihin, kuten tähänkin saakka, ELY-keskus napauttaa.”
YLE uutiset. Tuulivoimaloiden vähimmäisetäisyys on vastatuulessa lausuntokierroksella: 87 % vastustaa. Sen sijaan halutaan tapauskohtaista säätelyä vaikutusarvion kautta. Silloin tulee minimissään 1 kilometrin etäisyyksiä ja maisemahaitta on kyllä jäätävä. Myös välkehaittaa syntyy silloin kun aurinko jää sopivasti voimalan taakse. Suomessa tuulivoimaloiden melulle on asetettu ohjearvoja, yleensä 45 dB päivällä ja 40 dB yöllä asuinrakennusten läheisyydessä. Tämä melutaso saavutetaan yleensä alle kilometrin etäisyydellä.
