Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Nyyttonilla on oppilaita, siis hypnologeja tai hypnoterapeutteja (myös Suomessa), enkä ole huomannut että kukaan olisi kiistänyt havaintoja. En ole tosin tutkinut asiaa, sen voisikin tehdä seuraavaksi. Mutta miten osoittaa sielunvaellusteoria vääräksi? Vaikea keksiä miksi kukaan vain lämpimikseen puhuisi noin levottomia juttuja. Mainetta saa, mutta mielenvikaisen leima lätkähtää helposti. Itse odotan suurella mielenkiinnolla mitä on tulossa ns. rajan takana.
Luin Michael Newtonin kirjan jossa väitettiin, että helvetti on vain maan päällä jos kelle huonot olot kohdalle sattuu. Se toinen eli parempi paikka lutviintuu ihan kaikille. Siellä ollaan ikään kuin koulun penkillä eli kehittymässä ja auttamassa muita sieluja. Toimitaan ryhmissä kuten maan päällä. Kirjan kertoma on aika korkealentoista, mutta sopii jollain tasolla yhteen Lähteen Ekin sielunvaellusta koskevien tarinoiden kanssa.
Jos tehdään kuten Timo P ehdotti että korjataan 70 milj. m3 jatkuvalla harvennuksella niin kuinka suuri pinta-ala pitää hakata vuosittain enemmän kuin nykyisellä systeemillä jossa noin neljännes tai kolmannes hakkuista on päätehakkuuta? Kertymä olisi noilla kohteilla alle puolet nykyisestä joten pinta-ala kaksinkertaistuisi? 150-200 tuhatta hehtaaria olisikin 300-400 tuhatta hehtaaria ja joka vuosi hakattaisiin harvennuksin melkein miljoona hehtaaria? Koko talousmetsäala 20 milj.ha käytäisiin läpi joka 20. vuosi. Kesähakkuita on arvosteltu ja niiden määrä kasvaisi myös.
Hakkuu vähentää hakkuupoistuman ja siirtää loput hakattujen puiden biomassasta elävästä puustosta kuolleeseen orgaaniseen varastoon. Puuston kasvu on mitattavissa, mutta biologiset hajotusprosessit joudutaan mallittamaan. Näihin on ilmeisesti tulossa parannuksia lähiaikoina, mikä ilmeisesti auttaa turvemaiden maaperän tasetta.
Varsinainen ongelma ei ole kuitenkaan tieteessä vaan politiikassa. Meillä EU:ssa näperrellään pikkuasioiden kanssa ja kuristetaan valmistava teollisuus sääntelyllä, kuten nyt juurikin meidän metsäteollisuus. Sen sijaan muualla ei tällaisia rajoitteita tunneta? Kiinassa tuotetaan koneet punaisina paperia ja kartonkia länsimarkkinoille keinotekoisen alhaisilla (Kiinan valtion tukemilla) hinnoilla. Ilman estoja kaivetaan Grönlannin (?) mineraalit ja nostetaan Venezuelan öljyt. Drill Baby Drill!
Päästö suon avohakkuulta riippuu paljon olosuhteista: jos vesipinta nousee haihduttavan puuston poistuttua, turvemaaperän hajoamispäästö voi jopa alentua verrattuna tilanteeseen ennen avohakkuuta. Päästöjen arvailusta ja kauhistelusta pitäisi päästä päästöjen hallintaan. Ennallistaminen tulee osaksi suometsien hoidon repertuaaria. EU:ssa on annettu suuntaviivat, että heikentyneet ekosysteemit pitää palauttaa johonkin parempaan tilaan, mutta me saamme itse määritellä mitkä ovat kiireellisimmät kohteet. Suuri osa ojitetuista soista on jo ennallistumassa itsekseen eikä vaadi välttämättömiä lisätoimia.
Kun Luken kelkka kääntyi -jutun kommenteissa pidetään mittaamista parempana kuin mallittamista päästöjen laskennassa eli että Ruotsin malli olisi maaperän osalta parempi kuin meidän tapa. Maaperän osalta olosuhteiden vaihtelu on kuitenkin niin suuri että mittauksiin pohjaava arviointi tulisi hyvin kalliiksi. Kun miettii että pitäisi saada kiinni maan etelä- ja pohjoisosa, erilaiset kasvupaikkatyypit ja puulajit, kivennäismaat ja suot erilaisine ojitustilanteineen niin tehtävä on varsin haasteellinen suorittaa pelkästään mittaamalla. Mittauspisteiden välialueille joutuu sitten kuitenkin interpoloimaan estimaatin maaperän hiilitaseelle. Parempaan tarkkuuteen luultavasti päästään, kun hahmotetaan ja mallitetaan miten maalaji, ojitustilanne, lämpösumma, sademäärä, puulaji ja karikesyöte vaikuttavat maaperässä.
Joo, nimenomaan euroilla. Suhteelliset kasvut näyttävät Pukkalan laskelmissa erittäin hyviltä. Mutta tuleeko sitä kasvua käytännössä, vai ovatko jäljelle jäävien juuret ja latvat niin heiveröiset, että pystyssä pysyminenkin on siinä ja siinä saati että vihreää massaa olisi yhtä paljon kuin alaharvennetussa metsässä.
HS kertoo että Koneen säätiö myönsi kirjailija Teemu Kaskiselle vuoden apurahan tietokirjan tekoon otsikolla: <span class=”article-em”>Harvennusharha – alaharvennuksen lyhyt historia. Kirjailijan mukaan metsäteollisuus höynäytti metsänomistajat alaharvennuksiin. Hän uhkailee edelleen puuttuvista hiilinieluista määrättävillä miljardisakoilla, joita ei näillä näkymin ole tulossa.</span>
Miksi Tolopainen?
Jos mielestäsi mäyrä on harmiton metsän eläin, kannata aloitetta:
Jätösten dna-analyysi on aika luotettava menetelmä, jonka ulkopuolelle jää vain vähän yksilöitä jos näytteitä vain toimitetaan ahkerasti?
Yli puolet susikiintiöstä on jo kaadettu. Tehokasta.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fb749c11-cee7-4e6f-abe2-95c78af2d2a2
