Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Mulla ajatukset meni samaa rataa eli sanonta tarkoittaisi pikkuseikkoihin takertumista. Ellei sanalla muru ole jotain ihan muuta merkitystä.
No tuhkassa on kai hivenravinteet mukana paitsi booria pitää lisätä. Rajallinen määrä tuhkaa mitä voimalaitoksista tulee voi kannattaa sijoittaa niille soille missä ei ole pulaa typestä eli keskireheville turvekankaille tai muuttumille. Typpilannoitus sitten kivennäismaan metsiin. ???
EU haluaa tuloksia ennallistamisasetuksensa toteutukseen, joten sen hyväksi voitanee uhrata ne heikkotuottoisimmat ojitukset. Se on vielä auki mistä rahat ojien tukkimiseen tulisivat. Ehkä suojelumyönteiset kansalaiset voisivat osallistua luonnonarvokauppaan?
Olikohan Tukesin vai mikä käyttöohje kun väitti, että vain istutuskesänä tarvitsee havupuun taimet suojata kun levittää glyfosaattia. Taimen tulee kuitenkin olla lopettanut kasvunsa jos sitä ei suojata, eli kasvain on puutunut ja siinä on latvasilmu. Ennen istutusta voi ruiskuttaa vapaammin.
Sanottiin myös että ankara kuivuus ennen ruiskutusta tai kova sade heti sen jälkeen voi heikentää tehoa. Mutta uskon tuon, että ilmaraot auki tehostaa imeytymistä kasviin. Sisään päästyään aine kulkeutuu nestevirtausten mukana.
Lahjasta ja perinnöstä menee veroa, mutta on ehdotettu että veron maksun määräaikoja pidennettäisiin, onko tästä lakiesitystä olemassa?Lahjaveron alaraja nousee ensi vuonna kai 30 tuhanteen.
Jos tekee kaupan, menee varainsiirtoveroa 3 prosenttia ja kauppasummalle voi saada myyjältä pitemmän maksuajan, ja silloin jk-puutkin ehtivät kypsyä toiseen hakkuuseen.
Tekoäly on tehokas tietojen käsittelijä, eli tekee vielä tehokkaammin sitä mitä tietokoneet ovat tehneet jo vuosikymmeniä. On viitteitä siitä että ne ihmiset jotka turvaavat paljon tekoälyyn, ajattelevat vähemmän. Tekoäly voi siis tyhmistää ihmiskunnan.
Jos sen ehdotuksien mukaan menee, jää turhaa haahuilua pois paljon, mutta myös satunnaisia löytöjä, joita haahuillessa tulee vastaan. Esimerkiksi voisin kysyä: mistä minun kannattaisi ostaa loma-asunto, jos siellä pitää olla talvella leuto ilmasto ja kesällä helposti vuokrattavissa.
Kurjen lajilitaniaan kommentti.
”Suomessa on uhanalaisia lajeja Punaisen kirjan 2019 mukaan 2667, mutta niistä 2352 lajia on jo hakkuiden ulkopuolella tai hakkuurajoitteissa tai suojelussa seuraavasti: perinneympäristöt 650 lajia, lehdot 377, harjumetsät 75, paahderinteet 58, paloalueet 25, suot 120, vedet 156, rannat 283, kalliot 298 ja tunturipaljakat 309. Loput 320 ovat sitten talousmetsien lajeja, joissa vanhat metsät voidaan korvata riittävällä lahopuumäärällä lajien oikeassa elinympäristöissä.”
Noiden 320 talousmetsälajin lisäksi metsien käsittelyt voivat auttaa tai haitata lajeja myös lehdoissa, harjumetsissä, paahderinteillä, paloalueilla, rannoilla, kallioilla ja puustoisilla soilla. Näissä elävät uhanalaiset yhteensä 1236, kaikki puustoisissa ympäristöissä elävät yhteensä 320 + 1236 eli 1556. Vaikka tuosta jättäisi pois puuttomat kalliot ja suot, huomataan että metsien käsittely voi vaikuttaa noin puoleen uhanalaisista lajeista.
