Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Juu saman huomasin että vertailuissa oli jaksollisessa mallissa käytetty alaharvennuksia. Jos myös yläharvennus on mahdollinen, tilanne tasoittuu. Silti mielenkiintoisia tuloksia talousvertailuissa yksittäisten puiden kasvujen osalta. Myös tuo että hiilinielukin voisi korjaantua noin vaivattomasti eli pelkästään siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen. Käytännössä homma ei varmaan menisi yhtä hienosti kuin Timon hakkuilla ja simuloinneissa, vaan takaiskujakin tulisi ja lisäksi pulaa työvoimasta ja koneista.
Tuotoksesta ja taloudesta jatkuvassa kasvatuksessa.
”Kun markkinapuuta hakattiin 71,5 milj. m3 vuodessa, puuston määrä suureni reippaasti jatkuvassa kasvatuksessa mutta tasaikäismetsätaloudessa vain vähän. Kasvu parani puuston määrän suurentuessa – mitä enemmän kasvavaa biomassaa, sitä enemmän kasvua. Keskimääräinen 50 vuoden tilavuuskasvu oli jatkuvassa kasvatuksessa 7 % parempi.”
Timon laskelman mukaan siirtymällä jatkuvaan kasvatukseen hiilinielu voimistuisi noin 20 milj. tonnilla vuodessa, eikä Suomen nielutavoitteen saavuttaminen olisi ongelma. En tiedä riittäisikö koneita ja kuskeja sitten hakkuisiin, jos sama määrä markkinapuuta kerättäisiinkin poimintahakkuilla.
https://blogs.uef.fi/forest-issues/2025/10/23/vanhoja-totuuksia-jatkuvasta-kasvatuksesta/
Timo Pukkala kertoo aiemmin hakatusta männyn jatkuvan kasvatuksen kohteestaan Joensuun Ylämyllyllä.
Etsin tietoa vanhojen metsien hiilivarastoista ja luin uudelleen Hesarin juttua Vesijaon luonnonpuistosta. Haastateltavana Luken tutkija Juha Siitonen.
”50 tai 100 vuoden päästä ne [hoitamatta jätettävät alueet] saattavat sinänsä näyttää samalta kuin Vesijako nyt, mutta mistään niihin ei silti tule sellaista vanhan metsän lajistoa kuin Vesijaossa on. Vesijaon arvo on siinä, että se on saanut olla rauhassa satoja vuosia, eikä sen lajistoa ole ikinä hävitetty”, Siitonen painottaa.
Juuri runsas ja eri suuntiin verkottunut lajisto tekee vanhasta metsästä vanhan. Ja juuri tästä syntyy vanhojen luonnonmetsien arvo ja merkitys.
Vesijakoa ei oikeastaan ole kunnolla edes kartoitettu. Silti sieltä on koealoilta löytynyt 55 kääpälajia ja 242 kovakuoriaislajia. Vanhassa eli hakkuukypsässä talousmetsässä samoja lajeja voi vastaavalla alueella olla puolet tästä.
Vesijaolla on eristyksiin jääneitä harvinaisia lajeja, kuten lännenkarvapehkiäinen ja idänlahopoukko. Tai erittäin uhanalainen paksukuorikääpä.
”Melkein joka käynnillä täältä löytyy lisää lajeja, hämmästyttäviä löytöjä. Ja tämä on ihan tavallista tuoreen kankaan kuusikkoa. Tässä ei ole muuta erityistä kuin se, että tämä on säästynyt metsänkäsittelyltä”, Siitonen sanoo.
Eri tutkimuksissa on päädytty siihen, että luonnontilaisissa metsissä on keskimäärin 60–65 prosenttia enemmän lajeja kuin vanhaksi kasvaneessa talousmetsässä.
Myös häiriöiden arvo tunnustetaan. Kaatuneen puun avaamaan pienaukkoon on tullut kuusen taimia. Kuvateksti: ”Juurakon paljastamalla maalla lajeja voi olla kaksinkertainen määrä ympäristön tiiviiseen metsänpohjaan verrattuna.”
https://www.hs.fi/suomi/art-2000006285081.html
Öljystä pitäisi pyrkiä pois. Venezuelan rikkaudet pitäisi jättää maan sisään ja meren pohjaan poraamatta. USA:ssakin pitäisi kiireen vilkkaa pyrkiä pienentämään per capita öljytuotteiden kulutusta. Yksi YLE:n erikoislähetyksessä julki lausuttu jenkkien tavoite lienee että jäljellä olevat sosialistiset ja kommunistiset hallinnot pitää saada Amerikoissa eli heidän takapihallaan pois päiviltä.
Minäkin olen tarjoillut Hesarin lukijoille tuota ajatusta että EU:n hiilinielupolitiikka on pitemmällä aikavälillä mahdoton, itsensä tuhoava paradoksi. Tämä ei ilmeisesti mene jakeluun, kun minkäänlaista vastausta väitteeseen ei tule. Ei edes vastaväitteitä. Perusongelma on se että talousmetsien kasvua ei saada pidettyä maksimissaan jos hiilinielu ei ole nolla, eli kaikki syntynyt kasvu pitää hakata pois jollain aikavälillä.
IBFRA:n raportti kertoo miten on käynyt pohjoisella havumetsävyöhykkeellä.
”Suurvallat vievät tekoälyä vaaralliseen suuntaan, ja kurssin korjaamiseen tarvitaan Eurooppaa, arvioi taloustieteen nobelisti Daron Acemoğlu. Tässä haastattelussa hän ennustaa, millainen vuodesta 2026 on tulossa.”
Kommentoin:
BKT:n määrä eri maissa ja alueilla, sis. ennuste, Teknologiateollisuus 16.12.2025.
Yhdysvallat on taloudessa BKT:lla laskien selkeä ykkönen, kakkosena ovat Kiina ja yhteenlaskettu EU suht tasoissa. Sitten on pitkä väli ja seuraavana Japani ja Intia.
Tämä voi yllättää: Näin Venäjä sijoittuu maailman taloustilastossa. Verkkouutiset 28.6.2025.
Jos EU:ta ei huomioida kokonaisuutena vaan yksittäiset maat, tilastossa ovat samat kärkimaat 1. USA ja 2. Kiina. Niiden jälkeen tulevat 3. Saksa, 4. Intia, 5. Japani, 6. UK, 7. Ranska, 8. Italia, 9. Kanada, 10. Brasilia ja 11. Venäjä.
Viime mainittu on suurvalta lähinnä pinta-alansa ja asevoimiensa puolesta. EU:n ei tarvitse tuntea alemmuutta verrattuna suurvaltoihin. Tulevaisuuskin on hyvä, jos vain pystymme toimimaan yhteistyössä keskenämme ja pitämään sääntelyn järkevissä raameissa.
Älkää lukeko rivien väliin mielipiteitä joita siellä ei ole. En ole esimerkiksi kritisoinut susilakia, vaan siteerasin mitä SLL lausui siitä. Susien ja muiden suurpetojen ja hirvieläinten kannanhallinnan kysymykset eivät vielä tällä kaikki ratkea, mutta onhan yksi askel eteenpäin otettu.
Jossain somekeskustelussa arveltiin että susi oppivaisena eläimenä tulee nyt aremmaksi kun sitä metsästetään. Pitkällä aikavälillä myös rohkeiden yksilöiden poisto poikkeusluvilla voi lisätä arkuutta populaatiossa.
Metsästyksen sivutuotteena susilaumoja voi hajota jos alfapari tai toinen niistä tapetaan. Tuskin monta laumaa kuitenkaan.
