Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Emeritusprofessori Matti Pohjola kertoo kasvun eväistä Hesarissa. Ensin hän vertaa Suomen kehitystä muihin Pohjoismaihin ja päättelee sitten, että meillä on verrokkimaita vähemmän kasvavia yrityksiä.
”Tieto- ja viestintäpalvelut, korkean teknologian teollisuus, ammatilliset, tieteelliset ja tekniset palvelut, energiantuotanto sekä yritysten tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat luoneet eniten kasvua.
… Hitaasti kasvaneita aloja ovat olleet muu kuin korkean teknologian teollisuus, rakentaminen, kuljetus- ja varastointipalvelut sekä kauppa. Teollisista aloista erityisesti metsäteollisuus ja öljytuotteiden valmistus ovat olleet vaikeuksissa.… Jatkuva talouskasvu voi perustua vain kokonaistuottavuuden kehitykselle. Se kasvaa innovaatioista: uusista korkeamman arvonlisän tuotteista tai tehokkaammista tavoista valmistaa jo tunnettuja tuotteita. Julkinen valta voi parhaiten edistää kasvua varmistamalla koulutetun työvoiman riittävän saatavuuden, tukemalla tutkimusta ja kehittämistä, edistämällä digitalisaatiota ja tekoälyn hyödyntämistä sekä karsimalla niitä yritystukia, jotka hidastavat tuotantopanosten siirtymistä kasvaville aloille.”
Metsähallituksen tuloutusta eli hakkuita pitäisi alentaa, kuten Ollikainen ilmeisesti ehdottaa, eikä nostaa, kuten hallitus ehdottaa. Saataisiin lisää hiilinieluja, ja niin että jokainen kansalainen osallistuu, ei vain yksityiset metsänomistajat. Saataisiin myös lisää suojelualueita, jos suunnittelulla suojeltujen valtion maiden tila muutettaisiin tiukasti suojelluiksi.
Suomen metsät eivät ole kokonaisuudessaan nuoria vaan keski-ikäisiä, siis ovat juuri nyt nopeimman kasvun vaiheessa. Tästä tulee kaikenlaista haittaa jatkossa, kun ikärakenne väistämättä vanhenee ja kasvu alkaa hiipua. Siksi olen ajatellut, että talousmetsiä ei pitäisi metsäpolitiikan keinoin kovin paljon vanhentaa. Kiertoaikojen jatkamisen ja mahdollisten uudistushakkuiden ikä/lpm-rajojen asettamisen vaikutus riippuu siitä mihin rajat asetetaan. Jos ne laitetaan kohtaan, jossa hehtaarin kasvu maksimoituu kiertoajalla, suurta haittaa ei ehkä syntyisi? Erään mielipiteen mukaan hiilinielukorvausta pitää alkaa maksaa jos metsänomistajat pakotetaan lakiteitse pidentämään kiertoaikoja suurimman taloudellisen kiertoajan yli.
Metsäuutisissa vihreiden Pitko väittää, että jatkuva kasvatus lisää hiilen sidontaa. Argh. Määrittelee sidonnan sitten kasvuna tai varastona, kumpikaan ei kasva. Joitakin turvemaan poikkeuskohteita mahdollisesti lukuun ottamatta. Jos halutaan estää maiseman tai hiilivaraston ajallisia vaihteluita, siihen jk tietenkin auttaa.
Erittäin kovaa sähkönkulutuksen kasvua ennusteessa. Datakeskuksilta pitäisi periä vähintään sen verran sähköveroa, että Fingridin verkkoinvestoinnit katettaisiin.
”Datakeskukset takaavat sähkön saantinsa tekemällä energiayhtiöiden kanssa monivuotisia sopimuksia, joissa hinta on lyöty lukkoon. Ne myös vaativat energiansa tuulettominakin päivinä, jolloin sähköstä voi tulla pulaa.”
Datakeskus on sen sijaintikunnalle samanlainen tulonlähde kuin on tuulivoimalahanke. Paikallinen hyöty vastaan valtakunnallinen haitta, mikäli näistä tulee – kuten nyt näyttää – erittäin suuri sähkönkuluttaja maassamme.
CSC pohtii hyötyjä EU:n teknologiakehityksen näkökulmalta. Data nähdään tässä kai raaka-aineena, vähän samaan tapaan kuin puu. Avoin ja jaettu data poikii yrityksille mahdollisuuksia kehittää uusia tuotteita ja palveluja.
https://csc.fi/blogi/tuottavatko-datakeskukset-arvoa-vai-jatetta-eun-pitaa-paattaa/
