Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
– Yhdelläkään alueella ei poisteta kokonaista laumaa tällä lupamäärällä. Tässä on nyt annettu vääränlaista mielikuvaa tästä jahdista, että me poistamme kokonaisia laumoja. Emme me poista, Piiroinen painottaa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/aa8e6cfa-d35d-48b2-adfe-8de9723819fe
Miikka Virrasoja:
Vastaus kysymykseesi: Droneilla.
Toisekseen, on mielettömän ironista perustella susikannan teurastamista tarpeella taata kyky pitää hirvi- ja kauriskannat kurissa, kun sudet nimenomaan pitäisivät ko.kannat kurissa, jos susikannan annettaisiin kasvaa riittävän kokoiseksi.
*
AJ:
Susikannan tulisi olla suuruusluokkaa kymmenkertainen nykyiseen verrattuna, että siitä olisi apua hirvieläinkantojen hallinnassa. Ihmiset myös sietävät tällaisia määriä susia muissa Euroopan maissa.
Kyllä, lennokeista olisi apua. Tätä olen itsekin ehdottanut, että sallittaisiin ne lainsäädännössä metsästystapahtuman apuvälineeksi. Srva-toiminnassa drooni on jo nykyisin sallittu. Lämpökameralla varustettuna se olisi hyvä apu metsälläkin, vaikka ei ihan koiran veroinen peitteisessä metsässä.
Metsästys ei mahdollistu eivätkä liikenneonnettomuudet poistu ongelmia vähättelemällä. Hirven ja valkohäntäpeuran kanta määräytyvät tällä hetkellä niiden oman kannanhallinnan kautta. Suurpetojen vaikutus on tällä hetkellä hirvieläimiin neutraali: petojen tarvitsema ravinto huomioidaan hirven ja valkohäntäpeuran kaatolupia vähentävänä.
Korkea hirvikanta aiheuttaa välillisiä vaikutuksia metsänhoidossa, kun reheville maille ei voida viljellä koivua, vaan valituksi pääpuulajiksi tulee lähes aina kuusi. Kuusen tuhojen kuten kuivuuden, tyvilahon ja kaarnakuoriaisten on ennustettu yleistyvän ilmaston lämmetessä.
Voyageurs Wolf Project -hanke on seurannut pitkään susien ja valkohäntäpeurojen yhteiseloa Voyageurs National Park -kansallispuistossa Minnesotassa Yhdysvalloissa. Siellä ei ole havaittu susien vaikuttavan merkittävästi kauriiden käyttäytymiseen. Yellowstonessa vapitin populaatio pieneni ja niiden käyttämä elinympäristö supistui susien palattua puistoon. Vaikutus ei siis välttämättä toistu kaikilla alueilla ja kaikissa ekosysteemeissä samanlaisena.
Suomesta on havaintoja, joiden mukaan hirvieläinten vasatuotto vähenee susireviireillä ja metsästettävää on vähemmän. Susien kaatolupia onkin myönnetty metsäpeuran turvaksi. Sen sijaan havaintoja joiden mukaan hirvien tuhot taimikoille tai liikennevahingot olisivat vähentyneet susireviireillä on vähemmän.
No kiitos Gla! Vastausta ei varmaan tule, mutta ehkä jokunen ihminen lukee ja käy katsomassa myös ministeriön perustelut. Vastauksia kaksi.
Aki Keskinen:
Sudet nimenomaan hallitsevat hirvi- ja peurakantoja ja petojen olemassaolo pitää hirviä ja peuroja liikkeessä, jolloin metsätuhot vähenevät. Jos hirvikannan ja metsätuhojen hallinta siis on tavoite, sudet ovat hyödyllisiä.
Koko kannanhoito sanana on outo eikä perustu mihinkään ymmärrykseen luonnosta. Luonto hoitaa itse eri eläinten kannat, eläimiä on sen verran mitä on. Ihminen vain sekoittaa tilanteen talviruokinnoillaan ja ”kannanhoidolla”. Esimerkiksi Suomessa on ihmisen toiminnan takia luokkaa 100 000 valkohäntäpeuraa, kun niiden oikea lukumäärä Suomen luonnossa on tasan nolla. Niiden määrä ja esiintymisalueet korreloivat susien määrän ja esiintymisalueiden kanssa. Jos siis on huolissaan susista, pitäisi hävittää valkohäntäpeurat. Ilvesten suhteen on sama tilanne.
Asutuksiin pedot eivät kuulu, mutta jos on päättänyt asua landella tai harrastaa luontoon liittyviä asioita, niin pitäisi myös hyväksyä valintansa seuraukset eli luonto. Samoin kuin kaupungin keskustassa pitää hyväksyä liikenne, tapahtumat ja meteli.
*
Virpi Tervonen:
”Hirvikantaa on pakko hallita metsästämällä metsätaimivahinkojen ja liikennevahinkojen hillitsemiseksi.”
Höpö-höpö. Metsästäjien harjoittama hirvieläinten, kuten peurojen ruokinta tulisi lopettaa. Ruokintapaikat ovat pääsääntöisesti hyvien kulkuyhteyksien varrella, jolloin auton ja peuran kohtaamisille luodaan otolliset olosuhteet.
Olen kohdannut suden ja ilveksen ongelmitta. Pidän uutta lakia poliittisrsti vastuuttomana lainsäädätönä eduskunnalta. Lobbaus uppoaa näköjään otolliseen maaperään.
Autokantaa uudistetaan jälleen romutuspalkkiolla. https://yle.fi/a/74-20201879
Susikeskustelu käy kuumana somessa. Hesarissakin kaksi keskustelua: uutisartikkeli ja mielipide. Kommentoin mielipiteeseen.
AJ:
Luken kanta-arviot luultavasti lähenevät oikeaa susien määrää koko ajan. Jätöksistä kun voidaan määrittää laumojen kokoonpanot, sukulaisuussuhteet ja sijainnit tarkasti.
Kommentteja lukiessa tulee mielikuva, että susien kaatolupien perusteita ei joko tiedetä tai hyväksytä. Katso ministeriön sivuilta uutinen: Asetukset hyväksytty – suden metsästys alkaa 1.tammikuuta. Artikkelissa on lueteltu alueittain kaatolupien määrät ja perusteet. Löytyy myös linkki karttaan, josta näkyy lupien alueellinen jakauma.
Julki lausuttuna tavoitteena on kaataa kokonaisia laumoja eikä yksittäisiä susia kuten poikkeusluvalla tapahtuvassa metsästyksessä. Jos Luken kantaennuste kertoi, että susikanta kasvoi maaliskuusta 430 yksilöstä syksyyn 560 yksilöön eli 130 kappaletta, sadan yksilön poisto ei vielä yksinään katkaise kannan kasvua. Poikkeuslupametsästys mukaan lukien luultavasti hivenen alentaa kantaa, mutta ei missään tapauksessa romahduta.
Suden kannanhoidollista metsästystä vastustavilta olen koettanut kysellä: miten hoidetaan srva-toiminta ja kymmenien tuhansien hirvien löytäminen ja kaadot, jos koiraa ei enää voida susien pelossa käyttää metsästyksen apuna? Valkohäntäpeura ei ole samalla lailla ongelma, kun sitä saadaan kaadettua talviruokinnoilta. Talviruokintaa ei siis voida kokonaan lopettaa, kun sitä tarvitaan kauriiden houkutteluun ja lumisina talvina myös eläinten nälkiintymisen estämiseen.
Hirvikantaa on pakko hallita metsästämällä metsätaimivahinkojen ja liikennevahinkojen hillitsemiseksi. Ilman koiria metsästys on tehotonta eikä loukkaantuneita eläimiä löydy.
