Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tuo on totta, että sekä demokratia että epädemokratia pystyvät tuottamaan taloudellista kehitystä. Se voi jättää hyvinkin pitkään varjoonsa puutteet muilla elämän alueilla, mistä Kiina ja USA ovat hyviä esimerkkejä. Kiinan lisäksi Vietnamissa ja Kuubassa on myös kokeiltu markkinataloutta ja kommunismia rinnakkain. Pohjois-Koreassa jaetaan kurjuutta ja menolippuja sotimaan. Venäjällä ei ole tarjota kansalaisilleen mitään muuta kuin status pinta-alaltaan maailman suurimman maan kansalaisina ja haikailua suurvallaksi.
Missäs oliko Hesarissa tämänpäiväisessä vertailussa Kreikkaan että teknologiapuolella on yritysaihioita kypsymässä ja niistä jopa kolmannes liittyy jotenkin Aalto-yliopistoon. Rahoitusta ja innovointia, kyllä se siitä!
Periaatteessa noin, mutta jos varastojen väliset muutokset ovat merkittävä osa tasetta, ne pitää IPCC:n sääntöjen mukaan raportoida. Siis ihmisvaikutteinen osa. Jos esim. Suomessa huomioitaisiin vain yhteytys elävään puustoon ja poistumat sen varastosta, mutta ei esim. turvemaaperän varaston päästöjä (pellot ja metsämaa), saataisiin liian optimistinen kuva vaikutuksestamme?
Unelmakoti-ohjelman juontaja Gert mietiskeli clt-omakotitaloa katsellessaan että kallis materiaali sopisi parhaiten puukerrostaloihin. Siinä ainakin olisi pätevä ja pysyvä hiilivarasto.
Nuo taulukot ja optimoinnit olettavat jotain metsän puiden keskinäisestä tilajärjestyksestä ja taimien synnystä. Hetkellisesti se voi pyöriä, mutta vain poikkeustapauksissa pysyvästi. Sellainen systeemi jossa tarvitsee huolehtia vain riittävästä lehtipinta-alasta ja suunnilleen saman kokoisten puiden riittävästä määrästä on yksinkertaisempi hallita.
Käsitteet ovat ihan selvät mutta niitä käytetään väärin. TA on keksinyt käsitteen hiilitase jota ei muka huomioida. Toinen väärin käytetty on hiilen sidonta jolla tarkoitetaan välillä nielua ja välillä varastoa. Nielu on yksiselitteisesti varaston muutos aikayksikössä, ja kun sen muistaa, raportit ja kaaviot ovat ihan selkeitä.
Perkolla on tuossa hyviä näkökohtia, mutta ainakin kaksi perusongelmaa jää. Ensimmäinen on se että hirvieläinten kannanhoidossa huomioidaan suurpedot, ts. mitä enemmän petoja, sitä suurempi osuus hirvieläinten tuotosta menee niille. Toinen on se että hirvieläinten metsästys hankaloituu kuk suurpetojen kanta kasvaa.
Kolmas on erilliskysymys metsäpeura. Silloin kun sen ja petojen rinnakkainen elo sujui, metsäpeuran populaatio oli moninkertainen eikä ollut nykyisessä määrin muita haittatekijöitä: suurporonhoito, rakentaminen, metsätalous.
Saapa nähdä miten suurvalloissa käy. Pahasti vaikuttaa siltä että mikään yhden puolueen järjestelmä ei voi olla pysyvä: ei natsijohtoinen Venäjä, ”isoveli valvoo” Kiina, ei kulttuurisotaa käyvä USA (yksi puolue kerrallaan vallassa). Entä muut johtavat taloudet: Intia, EU, Japani, Brasilia… omat ongelmansa jokaisessa. Euroopan monipuoluejärjestelmä poukkoilevasta ja lyhytnäköisestä luonteestaan huolimatta ehkä vähiten huono, kun äänestäjät saavat ainakin vaihdettua politiikan halutessaan.
Ongelmana on yksittäisten tutkimusten ja olosuhteiden suuri hajonta joka pitäisi saada kiinni malliin, jotta sillä voisi kuvata koko Suomen alueen kaikkien kiv. ja turvemaan kasvupaikkojen hajotusta. Jos kokonaisuus ei ole hallinnassa, tulee harhaa ja systemaattista virhettä. Puiden kasvun mittaaminen on helpommin hallittavissa oleva ongelma, kun siinä periaatteessa riittää, että tekee riittävän kattavat mittaukset ja niistä mallit. Karikkeen ja maaperän hiilen hajoamisen mittaaminen on paljon hankalampaa ja hitaampaa.
Mittaaminen ei olisi niin akuutti ongelma jos muutettaisiin tapaa jolla EU asettaa ilmastopolitiikan tavoitteensa. Tavoite voisi olla edelleen hiilineutraalius, vaikka se ei todellisuudessa toteudu, kun siinä ei huomioida kaikkea vientiä ja tuontia kattavasti. Jäsenmaiden sakoilla uhkailu kuitenkin pitää lopettaa.
