Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä, mielellään lisää suomalaisia. Maahanmuuttajia voidaan kyllä pisteyttää. Jos on jo ammatti hankittuna ja työllistyy, elinkaari on parempi Suomen kannalta.
Moni muukin asia kuin valuutan arvo olisi nyt toisin, jos meillä olisi edelleen markka – varsinkin jos ei oltaisi myöskään EU:n jäsen. Itse en usko että asiat olisivat paremmin. Suomi on nyt erikoinen länsimainen laboratorio: talous ei kasva ja väestö vanhenee kovaa vauhtia. Joudutaanko pian muuttamaan suhtautuminen maahanmuuttoon myönteisemmäksi? Ymmärtääkseni Japanilla on ollut samantyyppisiä ongelmia, ja numeroidenkin mukaan siellä on edelleen hyvin hidasta kasvua, ja se taitaa olla meidän tapaan hieman haasteellinen yhteiskunta ulkomaalaisille.
Ymmärtääkseni J. Bäckman on viettänyt aikaa Donbasissa jossain vaiheessa, mutta herran nykyistä sijaintia en tiedä. Facebookissa aktiivinen: kahdelle tilille näkyy tulevan sisältöä (Johan Z Bäckman / Johan Bäckman).
Youtubessa oma kanava ”Pobeda-tv”, esim. video: Vuonna 2031 Natoa ja EU:ta ei enää ole”, sanoo Sakari Linden. ”EU häviää Ukrainan sodan ja hajoaa. Väyrysen entinen avustaja europarlamentista, EU- ja Nato-skeptikko.
Näistä syistä Paavo Väyrynen (ja muut Venäjää kohtaan myöntyväisyysmieliset) ovat väärässä.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cf838c3e-dda9-4649-b68c-416c9ecff63b
Tarkentava kyysmys: mikä ikä on tuo 60 vuotta, onko se kannosta laskettu? Jos on, niin suuntaa antavasti voi boniteettia haarukoida. Oletetaan Pekka Puuntuottajan blogissa olevan kuvan perusteella että rinnankorkeudelle pääsy vaati 10 vuotta.
Rinnankorkeusikä on siis noin 50 vuotta ja pituus noin 18 metriä. Näillä spekseillä päädytään männyllä 100 vuoden kohdalla 24 metriin joka on juuri tuoreen ja kuivahkon kankaan rajalla. Eli sekametsää voisi viritellä tai jatkaa männikön kasvatusta.
Lähteet: puuntuottaja.com, Tapion Taskukirja, kirja ”Metsänkasvatus” s. 20 näyttää pituusboniteetin vaihteluvälin lämpösummalla 1200 dd eri puulajeilla ja kasvupaikkatyypeillä.
Ainakin 15 vuotta sitten vielä hyväksyivät, kun tukkiprosentti nousi yli 50 pelastushakkuussa. Ei ole perästä kuulunut moitteita.
Uuden vuoden lupaus: vähemmän toistoa? 😊
Sijoitus metsään hajauttaa riskejä. Kohtuullinen panostus uudistamiseen ja hoitoon tuottaa loppupeleissä enemmän euroja. Myös riittävän kannattavasti, jos korko-odotus ei ole liian korkea. Sijoitathan sinäkin Perko metsääsi sen puustopääoman verran. Se on sijoitus siinä kuin uudistamiskulukin. Aukkohakkaajan tulosta jää hyvin sijoitettavaksi myös hyvinvointiin, omaan ja läheisten .
Voisiko joku tiivistää mitä metsäteollisuus vastasi Ouran perustajan kritiikkiin? Tai oliko kritiikissä uusia oivalluksia vai samaa kuin ennenkin? Alan ulkopuolelta ei ole helppoa antaa hyödyllistä kritiikkiä. Kuten on monesti nähty Hesarin palstoilla…
Kuulostaa siltä että voi tulla erirakenteinen jatkuvan kasvatuksen metsä. Samalla kuviolla on metsää eri kehitysvaiheissa.
Ehkä umpeenkasvaminen ei ole kaikin osin luonnollinen, jos me olemme estäneet harjuja ja paahderinteitä uudistavat metsäpalot ja lisänneet sadeveteen rehevöittävää typpeä.