Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Sen verran täsmennän (vaikka en ymmärtäntkään) että Juuso halusi etupäässä tiedonvaihdon lisäämistä. Maksuista kansalaisaloitteessa ei puhuttu.
Metsäuutisissa: Ollikainen ym. selvitys Metsän puolella -hankkeessa Koneen Säätiön rahoittamana. Ollikainen ym. totesivat, että toimittaessa järkevästi teollisuudelle menevän puun määrä ei oleellisesti alenisi, mutta hiilinielut kasvaisivat luokkaa 20 milj. ekv-tn. Pukkala ja Honkatukia ovat laskeneet, että mh-suositusten mukaiset hakkuut lisäisivät kasvua. Metsänomistajat voisivat myös saada korvauksia hiilinieluista. Hiilidioksidin talteenotto olisi osa pakettia, mutta onko sen tekniikka tarpeeksi kustannustehokas 2035 mennessä? Ehkä jo sitä aikaisemmin voisi olla käytössä hiilitiili ja hiiltä sitova betoni.
Raportin esittelytilaisuus maanantaina 1.9.2025 klo 14.
Emeritusprofessori Markku Ollikainen esittelee raportin tulokset. Tilaisuutta voi seurata verkossa Koneen Säätiön YouTube-kanavalla (linkki alla ohjaa eteenpäin).
Voitaisiin siis olla hiilineutraali maa 2035, mikäli muut päästöt laskevat samanaikaisesti riittävästi. Sitten kaikki on viimeinkin hyvin, kuten aina Unelmahäät-ohjelman lopussa.
Semmoinen tappio josta ei itse tiedä ei ole tappio lainkaan. Se on selvä, että katkonnan tuloksen ennustaminen historian pohjalta on epävarmaa, ja suurin osa kaupoista menee sujuvasti ilman suuria tappioita. Tärkein osio on kilpailutus, ja katkontakysymykset ovat kaiketi sen rinnalla hienosäätöä. Puukaupan sujuvuus on tärkeää, joten mennään vaan entisillä spekseillä.
Ei tässä muuten myyjän kannalta olekaan ongelmaa, ainoastaan se kun puukauppa tehdään enemmän tai vähemmän sokkona, tietämättä kenen tarjous on paras. Oletan että useimmiten tästä ei aiheudu myyjälle suurta rahallista tappiota. Katkonta-aineiston laaja käyttö poistaisi tämän pulman. Vaihtoehtoisesti katkonnasta vapaan runkohinnoittelun laajempi käyttö.
Suomen eduskunta voi määrätä Metsähallituksen tuloutuksen alemmaksi. Eduskunta määräsi Metsähallituksen välttämään avohakkuita silloin kun ”avohakkuut historiaan” -kansalaisaloite käsiteltiin. Jos niiden määrä ei silti pysy aisoissa, valtio haluaa omista metsistään liikaa rahaa. Huonosti kasvavien kuusikoiden niittaaminen nuorina kenttään voi olla järkevää toimintaa, arvokasvussa ja laadussa hyvien nuorten männiköiden puolestaan sitten ei.
En ole saanut herätystä juuri nyt, vaan minulla on ollut kiinnostusta eri metsänhoitomenetelmiin pääaineopiskelijan ominaisuudessa 1980-luvun puolivälistä alkaen eli jo 40 vuotta. Erkki Lähteen olen tuntenut sieltä saakka. Timo Pukkala ja Timo Kuuluvainen olivat opettajiani, mutta heitä ei tuohon aikaan vielä tunnettu tästä, vaan opetus Joensuun yliopistolla kulki aika perinteisiä Tapion taikakirjan mukaisia latuja.
Faktantarkistusta Keskisarjan väitteille. Timo Aro: ”suurin osa maahanmuuttajista on työ- ja koulutusperäisiä sekä heidän perheenjäseniään, ukrainalaisia pakolaisia tai EU-kansalaisia”.
Ekonomistien mielestä ilman maahanmuuttoa ei pärjätä. Ainakaan vielä ei tunnu työvoimapula vaivaavan, vaan on sen sijaan jättityöttyömyys. Työvoimapulan ennustetaan tulevan siinä vaiheessa, kun työikäisten määrä vähenee liian alas suhteessa eläkeläisiin. Vanhusten hoitourakasta ei kuulemma selvitä. Siihen riittäisi alempikin koulutus, jos vain kansantalous muuten kestää väestön vanhenemisen ja väkimäärän vähenemisen aiheuttaman bkt:n laskun. Tiedä sitten tuleeko työvoimapulaa koskaan: ikäluokat pienenevät, tekoäly hoitaa rutiinitehtäviä ja paljon työtä voidaan myös automatisoida.
Tällä palstalla on arveltu, että puolet vähemmän suomalaisia ei olisi mikään katastrofi. Paljon riippuu siitä, mikä on sen 3 miljoonan ikärakenne, aivan kuin metsissäkin: pärjätään hiukan pienemmälläkin pinta-alalla, jos pääosa metsiköistä on tuottavimmassa keski-iässä.
