Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Voisiko joku tiivistää mitä metsäteollisuus vastasi Ouran perustajan kritiikkiin? Tai oliko kritiikissä uusia oivalluksia vai samaa kuin ennenkin? Alan ulkopuolelta ei ole helppoa antaa hyödyllistä kritiikkiä. Kuten on monesti nähty Hesarin palstoilla…
Viittasin Kurki tuolla lauseella lähinnä v-lajeihin joiden tilanne on huonoin, samoin kuin muutamien pienialaisten luontotyyppien lajien (paloalueet, lehdot, harjut ja paahderinteet). Uhanalaisuus ei ole noussut, mutta ei ole vielä ominaispiirteet kunnossakaan eikä kehitystä käännetty selvästi elpyväksi. Ei ole syytä jäädä lepäämään laakereilla vielä. Sama koskee vesistöpäästöjä.
Missään ei liene sanottu, että pelkästään vanhoja metsiä pitäisi olla. Muodostavatko kansallispuistomme kuitenkaan vielä riittävän laajojen vanhojen ja luonnontilaisten metsien verkoston? Jos metsämaisemassa olisi riittävän paljon tätä metsää ja jos myös luonnonprosessit pääsevät alueilla toimimaan, voisi olettaa että sieltä löytyisi kaikki sen kasvillisuusvyöhykkeen ja kasvupaikan tyypilliset metsälajit. Myös se noin puolet lajistosta, jota ei arvioitu Punaiseen kirjaan.
Kyllä näin, eli alkutuottajan saaman korvauksen tulisi kattaa myös kohtuulliset ympäristöä suojaavat toimet. Niinhän se menee muillakin aloilla että tuotteen ulosmyyntihinta kattaa kaikki kulut. Maatalous on tukivaltaisena alana vähän eri asemassa; siellä tuen maksaja ohjaa enemmän toimintaa.
Hyvä huomio Visakallo – joskin tuo myrsky lennätti muutakin kuin vain puita. Muotoilin huonosti. Tarkoitus ei ollut todeta itsestään selvyyttä vaan ihmetellä sitä miksi puita ei ole saatu pois linjojen ja rakennusten vieriltä. Luulisi että linjan varren hakkuu on halvempi ja nopeampi kuin maakaapeli. Ainakin silloin jos linjan päässä on vähän sähkön ostajia.
Niin ei vielä Rane näytä siltä että olisi vaikuttanut – joskin metsiemme kasvu ei ole enää viime vuosina kiihtynyt. Johtuuko tämä vain ikärakenteen kypsymisestä vai vaikuttaako taustalla muutakin? Yksittäisiä kuusipuita kuolee varttuneen metsän sisällä ilman selkeää syytä.
Jos jatketaan samaan malliin, tilanne voi muuttua: jos eliöstöstä napsitaan jatkuvasti pois lajeja, niin jossain vaiheessa menee joku tarpeellinenkin laji. Tuholaismyrkyt voivat heikentää maatalousalueilla pysyvästi maaperän eliöiden ja pölyttäjien populaatioita. Puille tarpeellisia ovat esimerkiksi lahottajat ja mykorritsasienet.
Kurki arvelee Hesarissa että tulisi huono tilasto, jos arvioitaisiin kaikki vanhat ja luonnontilaiset metsät ja niistä lajien uhanalaisuus. Näin voi olla jos arvio tehdään meillä Suomessa vanhan metsän rippeistä. Mikä on sitten johtopäätös, jos lajeja löytyy meidän metsistä vähän ja paljon uhanalaisia? Itse en päättelisi Kurjen tapaan että ko. alueet ovat aina huono elinympäristö, vaan päättelisin että elinympäristön laadussa on parantamisen varaa . Huomioiden myös sen, minkä lajien tulisi olla meillä yleisiä ja minkä ei, sekä sen kuinka luonnontilaiset ominaispiirteet tutkituilla alueilla olisi.
Usein kysymys on toimintatapojen muuttamisesta – ei aina merkittävistä lisäkuluista. Esimerkiksi jätetään lahopuuta metsään, jätetään suo-ojat kunnostamatta, hakkaamatta kaistale ennen vesistöä tai kostea notkelma uudistamatta. Käsittelemätön alue toimii samalla riistatiheikkönä ja säästöpuuryhmänä.
Lehdessä kerrotaan että puolet BKT:tä tulee kotimaisesta kulutuksesta. Vaikea valinta, kuluttaa vai ei kuluttaa. Suomi ei lähde nousuun jos emme kuluta emmekä investoi. Jos kuluttaa, voi valita kotimaista jos on siihen varaa. Kotimaiset kalsarit ja kotimainen ruoka esmes.
Kyllä. Vakuutusyhtiöiden olisi syytä alkaa tukea vaarallisten puiden poistoa etukäteen. Jos et poistanut, niin ei korvausta jälkikäteen. Näin toimien alkaisi riskien hallinta, ja tulisi halvemmaksi kuin kattojen uudelleen rakentaminen.
Tontilla voi kasvattaa lähellä rakennuksia omenapuita, tuijaa, pihlajia ja marjakuusia esimerkiksi. Ison puun etäisyys rakennukseen vähintään sama kuin puun pituus.
