Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä. Vakuutusyhtiöiden olisi syytä alkaa tukea vaarallisten puiden poistoa etukäteen. Jos et poistanut, niin ei korvausta jälkikäteen. Näin toimien alkaisi riskien hallinta, ja tulisi halvemmaksi kuin kattojen uudelleen rakentaminen.
Tontilla voi kasvattaa lähellä rakennuksia omenapuita, tuijaa, pihlajia ja marjakuusia esimerkiksi. Ison puun etäisyys rakennukseen vähintään sama kuin puun pituus.
Eikö Ranea ja kumppaneita yhtään huoleta lajiston köyhtyminen? Eihän luontokato ja evoluutio välttämättä etene meille ihmisille suotuisaan suuntaan. Se voi meillä huomaamattamme edetä niin että ruuan tuotanto pienenee ja metsien kasvu heikkenee. Kehitys on monessa paikassa jo selvästi käynnissä: peltojen multakerros ohenee ja sademetsät muuttuvat savanniksi. Ikävät vaikutukset eivät välttämättä kaikki realisoidu vielä meidän aikana, mutta kai olemme jonkin verran tilivelvollisia tuleviakin sukupolvia kohtaan?
En minäkään esitä että ennallistettaisiin vaikka ojitettuja metsiä laajimman mahdollisen skenaarion mukaan, koska en näe että siitä saataisiin olennaisia hyötyjä, vaan haitat saattavat ylittää hyödyt. Soita sen verran että saadaan poimittua matalalla roikkuvat hedelmät, eli vesien laadun paraneminen ja suoluontotyyppien säilyminen. Sivutuotteena voi tulla hiukan vähemmän hiilipäästöjä paksuturpeisilla kohteilla. Lisäksi suojellaan ja ennallistetaan harvinaistuneita luontotyyppejä, joissa on paljon uhanalaisia Etelä-Suomessa: lehdot, paahderinteet, harjut, boreaaliset luonnonmetsät. Vesistöissä tarvitaan sitten omat konstinsa.
Kyllä, ominaisuudet ovat tärkeitä ja nykyautoissa myös se että saa turhat varusteet pois päältä. Estetiikka eli se että asiat näyttävät kauniilta on myös mukavaa, vaikka ei välttämätöntä.
Hyvyys, totuus ja kauneus tuovat sisältöä elämään – jos perustarpeet on tyydytetty. Esimerkiksi musiikki, kirjat ja kuvataide, mutta myös luonnon kauneus. Opettelen soittamaan joululauluja sähköpianolla; ihan turhaa, mutta hauskaa.
Suzuki e-Vitara nelivedolla tulossa.
Raportista löytyy Syken ajatuksia siitä mitä luontotyyppien hyväksi pitäisi tehdä – mm. ennallistamissuunnitelman pohjaksi.
”Luontodirektiivin laaja-alaisten metsäluontotyyppien tilan ja suotuisan viitealan arviointi 2025: Luonnonmetsät, lehdot, harjumetsät ja puustoiset suot”.
Nythän sote-sopeutus tapahtuu irtisanomalla henkilöstöä, joka siirtyy sitten yksityiselle puolelle. Sama muuttoliike tapahtuu myös jos julkisen hoiva-alan palkat jäävät paljon jälkeen yksityisestä. Sama lopputulos molemmissa: julkinen hoiva huononee tai velkavuori kasvaa.
Suomalaisella yksityishenkilöllä on luultavasti melko korkealla kynnys lähteä korruptioon. Varakkaiden tulee vastaisuudessa maksaa entistä suurempi osa hoivastaan itse. Yksityiset vakuutukset ovat jo suosittuja lapsilla ja tämä amerikkalainen systeemi yleistynee kaikkia koskevaksi.
Osaako joku vastata miksi soteuudistus johti palvelujen saatavuuden eroihin ympäri maata, kun uudistuksen yksi päätavoite oli tasoittaa eroja alueiden välillä? Eikö valtion varoista pitäisi myöntää sen verran rahaa alueille, että jokaisella alueella on suurin piirtein samat palvelut kohtuullisen matkan päässä? Väestö kasvaa kesäisin mökkipaikkakunnissa ja talvisin Lapissa moninkertaiseksi. Onko tämä huomioitu palveluissa?
Mistä jpjulku luet taseita? Yritykset valittavat että nyt on investoitu niin raskaasti että nykyistä puun hintatasoa ei kestä, tulee tappiota. Kuitenkin maksavat mukisematta. Kysymys kuuluu: suostuvatko kaikki olemaan myymättä, kun HCV on vain harvoille ongelma ja suurin osa myyjistä on varsin tyytyväisiä nyt.
