Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ennen sanottua on turha pyöritellä enää kymmenenteen kertaan., kun asia ei siitä muutu. Jk:n markkinaosuus on tänä päivänä vain 30000 hehtaaria vuodessa (tilastointi voi tosin määrää hiukan aliarvioida), mutta miksi?
Varmaan se moneen kertaan vatuloitu Metkan ehtojen mukainen jäävän puuston yläraja max 2500 kpl on ihan hyvä männylle 2. taimikonhoidossa? Aiemmissa hoidoissa (varhaishoito ja 1. taimikonhoito) voidaan pitää hieman isompi runkoluku, varsinkin korkean hirviriskin alueella.
Tapion harvennusseminaarissa oli uusien mh-suositusten mukainen ensiharvennusohje mänty VT Etelä-Suomi, 3 % laskentakorko: noin 35 vuoden iässä harvennus ppa 25 > n. 16,5. Noin 50 vuoden kohdalla 2. harvennus ppa 26 > 17,5. Päätehakkuu koittaa n. vuonna 76 ja silloin ppa on yli 30. Tässä yksi esimerkki kasvatusohjelmasta. Luvut on katsottu kuvasta joten eivät ole ihan tarkkoja.
Raija Laiho ja Sini Niinistö kirjoittavat suometsien seurannasta. Tämän lehden lukijoille tässä ei ole juurikaan uutta, mutta kenties suurelle yleisölle.
http://www.luke.fi/fi/uutiset/suometsien-maaperapaastot-kuinka-laskentaa-ohjataan-ja-valvotaan
Tämä paketti sisältää olennaisia asioita.
Luke on laskenut että kiertoajan pidennyksellä saataisiinkin hieman lisää vuotuista kasvua, mutta määrää en nyt muista. Metsänomistajat eivät tätä tee ilman lakia tai muuta kannustetta, mutta voi olla että metsäteollisuuden vientinäkymien heikkeneminen tekee tämän.
No, on sinne metsiin 70 vuodessa kertynyt jo tukkiakin. Etelä-Suomessa siinä ajassa ehtii mäntykin kuivahkolla kankaalla päätehakkuukokoon? Jaksollisen metsän kasvuja voisi esitellä aukon tuottoketjussa kuten jotkut ovat tehneetkin.
Perko voisi katella juutuubista Lauri Mehtätalon esitelmän (Tiedekulma). Varmaan osa kasvujen heikennyksistä johtuu ikärakenteen vanhenemisesta. Muita syitä löytyy ehkä em. raportista? Avoimien alojen ja taimikoiden määrä ei lisäänny koska avohakkuiden määrä ei juurikaan kasva.
Asikainen puhui eri asiasta eli koko valtakunnan metsien kasvusta. Minä puhun jaksollisen mallin nuorten metsien kasvusta. Niiden hyvä kasvu ei näy ainakaan vielä kokonaiskasvussa – mm. koska kaikkien metsien ikärakenne on vanheneva jolloin keskikasvu alenee. Kasvava ja aleneva trendi kumoavat osittain toisensa.
Perkolaattorin parametrejä pitäisi ehkä vähän säätää. Katso vaikka VMI -tuloksista alueesi keskikasvu kasvupaikoittain. Luken tilastopalvelusta ainakin jotain löytyy.
