Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä pitää ainakin sinne helmikuuhun jaksaa. 🙂
Ihmettelin samaa Reeven ohjelmassa, mutta jos katsotaan pelkästään Lappia väite että matkailu on tärkein elinkeino voi pitää jo paikkansa. Ellei pidä niin matkailu on kuitenkin nopeasti kasvava elinkeino. Sitä rajoittaa majoituskapasiteetin puute; sekä turistien että työntekijöiden! Eli rakentaminen elpyy ensiksi Lapissa ja nimenomaan matkailua varten. Toinen kasvava ala on kaivokset. Porotalous toivottavasti supistuu. Kasvavan kasvun myötä metsäteollisuus voi ainakin säilyttää asemansa, mutta ihan heti ei tulene suuria investointeja vaan ensin sulatellaan nämä jo tehdyt.
Eli narisijaa häiritsi Reeven ja muiden käsikirjoittajien vankka asenne Venäjää kohtaan, sehän esitettiin ohjelmassa uhkana Suomen turvallisuudelle ja myös 1300 kilometrin raja mainittiin. Suomi on kokemuksistaan johtuen huolehtinut puolustuksestaan aina. Varsinkin Ukrainan kriisin alettua ja Natoon liittymisen jälkeen puolustustahto on kohonnut ja rahan meno kiihtynyt.
Mutta onko meillä todellisia vaihtoehtoja? Jos Suomi alkaisi sooloilla EU:ssa, Venäjä kiihdyttäisi vaikuttamista nähtyään yhteiskunnassamme railoja, joita voi pyrkiä leventämään. Se on riittävän huono juttu, että Unkari, Tsekki ja Slovakia jarruttavat yhteisiä päätöksiä. Pitäisi siirtyä jossain määrin pois yhteispäätöksistä enemmistöpäätöksiin jotta EU:n toimintakyky säilyy.
Väite jk:n pienemmästä kasvusta perustuu Luken synteesiraporttiin. Perko voisit jo pikku hiljaa alkaa muistaa sen ettei aina tarvitsisi toistaa.
HY:n otsikointiin sisältyy sellainen oletus, että metsätalouden tarkoitus olisi kerätä hiiltä metsään ja maaperään. Näinhän ei ole asianlaita, vaan monet metsätalouden toimet vähentävät metsän hiilivarastoa. Suurimmat erot eivät ymmärtääkseni synny metsänkasvatusmallista, vaan siitä että siirrytään luonnonmetsästä talousmetsään. Ojitetaan suot, hakataan puuta ja viedään pois metsästä ja nostetaan ehkä lopuksi kannotkin.
Yhtä hyvin voi otsikoida että jatkuva kasvatus voi olla riski maaperän hiilivarastolle kun siinä jää kokonaiskasvu pienemmäksi. Itse väitös oli niin lyhyen seurannan jakso, ettei siitä tuollaista mielestäni voinut päätellä että ”riski”. Kun eroja ei oikein ollut metsän ja pienaukon välillä hiilessä tai mykorritsojen lajistossa. Mykorritsojen massa oli pienempi pienaukossa. Isossa aukossa olisi saatu isommat erot ja pitemmällä jaksolla. Vertailussa pitää huomioida jk:n pienempi kasvu jolloin karikesyöte maaperään jää alemmaksi.
Logiikka menee kai niin että jos Suomi on hiilineutraali, niin suomalainen ei toiminnallaan kiihdytä ilmastonmuutosta. Jos jokainen maa pääsee tähän tavoitteeseen, muutos pysähtyy. No käytännössä ei, vaan takaisinkytkennät kuten ikiroudan sulaminen saattavat kiihdyttää ilmiötä edelleen. Kuitenkin jo nykyiset toimet ovat ehkä jo rajoittaneet lämpötilan nousua maapallolla, kertoo Markku Kulmala. Eli ei kuumene 3-4 astetta vaan ehkä 2. Tähän on mahdollista sopeutua.
Vaikka torjunta erityisesti energiasektorilla edistyy, ongelmana on edelleen jatkuva väestön kasvu ja kasvava kulutus. Maapallon resurssit eivät tahdo riittää. Kuten se ruotsalainen poroisäntä totesi rautateiden ja sähkölinjojen puristuksessa: miksi maapallo pitää tuhota, että sen voi pelastaa. Väitti että poro karttelee sähkölinjoja, mutta ehkä se menee sinne kun on tarpeeksi nälkä.
Simon Reeve Huippuvuorilla, Suomessa ja Ruotsissa klo 20:45 TV2 ja Areenassa.
