Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Eikö hävitykseksi riittäisi niitto isolla koneella ennen siementen kehittymistä muutamana vuonna peräkkäin, jolloin juurakot kuolevat ja uusia taimia ei synny? Sama muilla vieraskasvilajeilla kuten palsami ja tatarkasvit. Kitkeminen ja glyfosaatti on tarpeen jättiputkelle.
Itse ajattelen niin että edistyvä metsätalous toteutuu todennäköisemmin, kun metsiä hoidetaan jaksollisena, siitähän on jo 70 vuoden näytöt, ja edelleen kasvu kiihtyy ja kiertoajat lyhenevät.
Vessi ihmettelee Metsäuutisten kommentissa miksi jk:ta halutaan käyttöön suuremmilla pinta-aloilla. Syythän on tässä ketjussa moneen kertaan lueteltu, osin myös metsien hiilinielu -ketjussa ja monimuotoisuusketjussa. Metsien kasvava peitteisyys ja kytkeytyneisyys parantavat monen lajin elinmahdollisuuksia ja leviämistä; vesistöjen varsilla peitteiset suojakaistat ehkäisevät vesistöjen pilaantumista; rehevien turvemaiden jatkuvapeitteisyys vähentää tarvetta kunnostusojituksille ( = vähemmän vesistöpäästöjä), sekä vähentää myös hiilipäästöjä jos vesi on korkeammalla ja näin ollen pienempi määrä turvetta on hapellisessa tilassa.
Alikasvosten hyödyntäminen parantaa taloustulosta vähintään kohtuulliseksi, kun uudistamiskulu jää pois. Kuusettumista voidaan ehkäistä ohjaamalla puulajien osuuksia hakkuissa: kuusi uudistuu parhaiten sekametsän alle. Kun se ei enää uudistu tai jos metsikkö on muuten kehittynyt huonoon suuntaan, eli on tuhoinen tai lahoinen, se saadaan aina oikaistua avohakkuulla.
Ehkä unohtui jotain olennaista, mutta eikös nämä jo riitä perusteluiksi? Lisätään vielä yksi: valinnanvapaus. Jos metsällä on puuntuotannon lisäksi muita tärkeitä tavoitteita, jatkuvapeitteinen voi tukea niiden saavuttamista.
Hiililaskenta on epäloogista, todetaan toisessa ketjussa. Näin tosiaan on että tuontipuuta ei lasketa meillä hiilinielua alentavaksi toisin kuin kotimaassa hakattu puu. Asia liittyy energiapuuhun jota on nyt hakattu kuin viimeistä päivää eli suuruusluokkaa 10 milj. m3 vuodessa? Kuitenkin jos pienpuuta ei hakattaisi energiaksi, vähintään osa tästä puusumasta olisi siirtynyt luonnonpoistumaksi ylitiheissä nuorissa metsissä. Samaan tapaan: jos puunkäyttöä yleensä vähennetään, saadaan teollisuudesta vähemmän uusiutuvaa energiaa. Se pitää sitten tuottaa jotenkin toisin, ja siirtää metsäkatoa aiheuttavia linjoja pitkin, jos se on sähköä. Suo siellä vetelä täällä.
Tolopaisen huomio on juuri oikea: kasvisruoka säästää peltoalaa, vähentää kokonaispäästöjä ja on terveellisempää. Ruokavalion muutos tapahtuu kuitenkin hitaasti joten luultavasti liha ja viljatuotteet tulevat kuulumaan vielä pitkään repertuaariin. Nauta on siinä mielessä parempi lihantuottaja kuin kana tai sika, kun se syö kesäaikaan rehunsa suoraan nurmesta. Monipuolisuus on huoltovarmuutta. Typensitojat kuten palkokasvit vähentävät väkilannoitteiden tarvetta.
Jos planeettamme magneettikenttä heikkenee, tulee avaruussäteilyn aiheuttama massiivinen luontokato. Tällainen tapahtuma arveltiin olleen noin 42000 vuotta sitten, kun neandertalit elivät. Magneettikenttää havainnoidaan tarkasti. Osa ihmiskuntaa voisi säilyä luolissa.
Kiitos Perko – nyt oli hyvät listat. Vielä paremmin löytyy jos olisi koordinaatit tai katuosoitteet, josta Suomen kohteet löytyvät. Onko kohteissa tai netissä opastauluja joista näkee miten metsää on käsitelty? Jos ei ole niin sellaiset voisi toteuttaa – kuka sitten näitä hoitaakaan.
Metsälehti voisi käydä tekemässä road tripin ja videot näistä Suomen kohteista: miltä jk näyttää silloin kun se onnistuu?
Turvepellot Pohjanmaalla ovat iso päästölähde joten otsikon kysymykseen mihin valtion rahat voisi vastata että vaikka näihin. Esimerkiksi jos niitä muunnetaan viljalta nurmelle ja kasvatetaan lihakarjaa, päästötilanne paranee ja pelto on edelleen viljeltävissä jos tulee ruuasta pulaa. Metsitys tai ennallistaminen on hankalampi toimenpide peruuttaa. Naudanlihalle olisi kysyntää.
No uskookos Jovain-herra sen Luken synteesiraportin tutkimustuloksen, jossa näyttää että jaksollinen metsä kasvaa huomattavasti enemmän per vuosi kuin jatkuvapeitteinen? Perko ainakin uskoo vain omista metsistään tehtyjä mittauksia, jos olen ymmärtänyt oikein?
Vai onko niin että uskotaan vain omia käsityksiä tukevat tulokset ja hylätään loput. Itse kukin meistä tekee tätä ainakin ajoittain, ja se on inhimillistä.
Kukin yksittäinen julkaistu tutkimus on yksi koepallo aiheeseen eikä ole vielä tyhjentävä esitys vaan aiemman päälle tietoa lisäävä. Seuraava tutkimus voi osittain kumota edelliset: tieteellinen tieto muuttuu ajassa. Esimerkiksi kenttäkokeen tulos pätee lähinnä niissä olosuhteissa joissa koe on tehty. Voi olla että tarvitaan monta koetta jotta saadaan katettua erilaiset alueet, puulajien sekoitukset ja kasvupaikat Suomessa. Naapurimaiden tulokset soveltuvat usein vähintään osittain. Tiedetään että simulointi nojaa vahvasti ennakkoon valittuihin oletuksiin – muun muassa eri tavalla hoidettujen metsien kasvusta.
