Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jos puuterminaalista leviää tuholaisia ympäröivään metsään, varaston omistaja voi olla korvausvelvollinen. Näytön hankkiminen on kyllä haasteellista mutta ei mahdotonta, jos esimerkiksi mittaa kuolleiden ja heikentyneiden puiden määrän lähellä ja kauempana alueesta. Onko ennakkotapauksia? Vastaava tilanne kuin on siellä missä suojelualueelta leviää kuoriaisia talousmetsään.
Kiina on viestinyt, että se ei aio antaa Venäjän hävitä Ukrainassa tai sen talouden romahtaa totaalisesti.
Venäjä pyrkii edelleen Smithin mukaan siihen, että Ukrainan asema itsenäisenä valtiona heikentyisi lopullisesti. – Kun Putin sanoi, että ”juurisyyt” pitää ratkaista, niin se tarkoittaa sitä, että miten päästään kansainväliseen sopimukseen siitä, että Ukraina ei pysty päättämään omista asioistaan.
Petkelekselle kiitos tarkennuksesta. Kysyin tekoälyltä.
Ilmeisesti turvekankaalla turvekerros on pääsääntöisesti vielä yli 30 cm paksu, mutta suokasvillisuuden peittävyys ei ylitä 25 prosenttia pinta-alasta. Kun turvekerros jää alle 30 cm, kyseessä on ojitettu kangas. Näitä on Suoseuran mukaan jo huomattavan paljon, samoin kuin alun perin turvemaille raivattuja peltoja, jotka ovat muuttuneet multamaiksi.
Huom. ns. ohutturpeinen turvekangas on käytännössä sama asia kuin ojitettu kangas.
AI yhteenveto:
Turvekangas on ojitettu suo, jossa turvekerroksen paksuus on yleensä alle metrin ja turve on kohtalaisen maatunutta rahkapuuturvetta (Suoseura). Turvekangas on metsätaloudellisesti merkittävä kohde, ja se luokitellaan usein ohutturpeiseksi turvekankaaksi, jos turvekerroksen paksuus painumisen seurauksena on alle 30 cm (Metsänhoidon suositukset).
Turvekankaalle on tyypillistä, että suosammaleen peittävyys ei saisi ylittää 25 %:a, jotta aluetta voitaisiin pitää turvekankaana. Turvekankaiden nimitykset pohjautuvat osittain metsätyyppien nimiin. Turvekangas on siis ojitettu suoalue, joka on metsätaloudellisesti hyödynnettävissä, mutta sen ravinteisuus voi vaihdella.
Hyvä yhteenveto Suoseuralta ojitusalueista. Turvemaan ojitus alkoi raivauksella maatalousmaaksi. Metsäojitetuista huomattava osa on jo siirtynyt ns. ojitettujen kankaiden (turvekankaat?) luokkaan. Tässä luokassa turpeen hajoamisen päästöt eivät enää ole merkittävät, vaan karike on tärkein osio kuten kivennäismailla. Näistä osa on ollut alunperinkin ohutturpeisia. Osuin tänne kun etsin tietoa ojitusmääristä huippuvuosina.
https://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/soiden-kaytto-suomessa/
Huom. karttakuvat. Turvemaiden ja ojitettujen alueiden jakautuminen Suomessa. Torniojoen ja Perämeren tilaan vaikuttavat (paitsi Ruotsin puolen) myös Suomen puolelta metsätalouden ojikoilta tulevat päästöt ja Pohjanmaan jokien mukana tulevat maatalouden päästöt.
Lumimuutos-osuuskunnan puheenjohtaja Tero Mustonen esittelee Koitajoen ennallistamishankkeen alueella Ilomantsissa, miten kuivasta suosta saadaan taas märkä.
”Ensin tulevan padon kohdalle ojaan pystytetään tukipuut, sitten oja tilkitään sammaleella. Päälle laitetaan turpeella täytetty juuttisäkki. Koko rakennelma tiivistetään vielä sammaleella. Lopputuloksena on pato, joka ei päästä vettä läpi. Vaikutus näkyy parhaimmillaan heti. Toden totta. Vesi nousee ojan yläpuolella, ja myös viereinen sammalikko muuttuu kosteaksi. Pari päivää aiemmin padotun ojan lähelle on jo syntynyt veden täyttämä allikko.”
Toiveissa on pitkäaikaisia hyötyjä.
”Kun ojat tukitaan, vesistöihin ei pääse enää humuspitoisia suovesiä. Samalla virkoavat myös taimenien ja harjusten kutualueet. Elpymiseen voi tosin mennä 15 vuotta, Tero Mustonen sanoo. Koitajoki on ollut ennen hyvä kalajoki. Esimerkiksi äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen ainoat luontaiset kutualueet Suomessa ovat olleet Koitajoella.”
Jutun kommenttikentässä tavanomainen juupaseipästely.
Nesteen menestys riippuu ilmastopolitiikasta koska sen päätuote ovat biopolttoaineet. Isoja investointeja tehty ja menestys riippuu sääntelyn etenemisestä. Mika Anttonen on kai ostanut paljon Nesteen osakkeita, joten ainakin hän uskoo siihen.
HS 25.3.25: ”ST1:n perustaja ja suuromistaja Mika Anttonen vaati Nesteen yhtiökokouksessa yhtiön jakamista kahtia. Anttosen mukaan Nesteen uusiutuvien polttoaineiden ja fossiilisen öljynjalostuksen liiketoiminnat ovat hyvin erilaisia.”
Ehkä Metsälehti voisi jossain vaiheessa tehdä jutun hyvin onnistuneesta (hyväpuustoisesta optimaalisessa rakenteessa olevasta) jk-metsästä. Lisäksi mittaustodistukset: millaisia hakkuukertymiä peräkkäisissä jk-hakkuissa on saatu. Lukijat voisivat ilmiantaa kohteitaan Metsälehdelle juttua varten. Perkon ja Jovainin metsät olisivat tietysti parhaita tarkoitukseen.
Kasvua voisi myös esitellä. Pelkästään rinnankorkeudelta mitatun luston paksuuden ja pituuskasvun yhdistelmä voi viedä harhaan, riippuen siitä missä vaiheessa puu on toipumisessaan edellisestä harvennuksesta. Onko käynnissä vielä juuriston vahvistaminen vai jo sitä seuraava kasvupyrähdys. Kokopuuanalyysi kaadetuista puista, jossa mitataan koko rungon pituudelta lustoja on satavarma, ja saadaan niin monen vuoden kasvu taaksepäin mitattua kuin halutaan.
Tällainen tulos kyselytutkimuksessa (Metsäuutiset). Väitteen ”Median antama kuva jatkuvasta kasvatuksesta on pääosin totuudenmukainen” kanssa oli vastaajista täysin eri mieltä 57 prosenttia, osittain eri mieltä 31 prosenttia, osittain samaa mieltä 10 prosenttia ja täysin samaa mieltä vain 2 prosenttia.
