Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä historiastakin kannattaa ottaa oppia, mutta itseäni kiinnostaisi eniten miten tästä jatketaan eteenpäin. Pätkittäin ja hetkittäin jatkuva kasvatus on ihan hyvä lisä repertuaariin. Ei tarvitse repiä pelihousuja jos joutuu välillä avohakkaamaan.
Ei siinä oikein mitään uutta taloudesta ollut, eikä siinäkään että puolustusmenot ovat kova rasite lähivuosina. Pieniä valonpilkahduksia on tullut viime aikoina konepajateollisuudesta. Hyötyyhän puolustusmenoista vähäsen meidän oma teollisuuskin. Olivatko F35:t kallis virhehankinta, kun sodankäynti perustuu nykyään drooneihin, siihen en osaa ottaa kantaa. Varmaan ruotsalaisten hävittäjilläkin olisi pärjätty.
Ei tuossa Vesala varmaan tarkoita mitään luonnon vakiota, vaan luonnonmetsissä havaittuja hiilen maksimimääriä, jotka ovat suurempia kuin talousmetsien määrät. Kai jonkinlainen maksimikapasiteetti muodostuu ja voidaan arvioida siitä määrästä, mitä puita mahtuu hehtaarille kasvamaan ja kuinka suuriksi ne kasvavat kullakin kasvupaikalla ja sijainnilla Suomessa.
Suomenkin metsien ja soiden hiilivarat olivat suurimmillaan ennen laajempaa ihmisasutusta. Meillä edes metsätuhot eivät yleensä uhkaa metsien hiilivarastoja. Tilanne voi kyllä tältä osin muuttua nopeasti; kuusta uhkaavat kuivuminen ja kuoriaiset. Sopivissa oloissa laajat metsäpalot ovat mahdollisia meilläkin, jos metsään on kertynyt paljon ns. palokuormaa.
Mutta MS siinä olet oikeassa että nykyistä talousmetsien verrattain pientä varastoa on mahdollista kasvattaa paljonkin, kun keskitilavuus on meillä nyt vaatimaton. Etelä-Suomessa päästään parhaimmillaan vajaaseen 200 kuutioon ja Pohjois-Suomessa 100 kuutioon metsämaalla keskimäärin? Suuri nousu 1950-luvulta johtuu siitä että metsät olivat silloin harsintojen jäljiltä huonossa kuosissa ja suuri osa alueista vajaatuottoisia.
State of Freedom -indeksi Facebookissa: Suomi ainoana maana 100 prosenttia. En tiedä kuka laskenut.
Eero Lehto: ”Olisi irrottauduttava Naton sotilasrakenteista kohti YK-painotteista maailmanjärjestystä.” Kyllä, mutta sitä ei voi tehdä yksin. Virta vie ainakin Trumpin ja Putinin kauden ajan tasan toiseen suuntaan. HS kertoo että Venäjä tukee sotilashallintoja Afrikassa. Kiina huseeraa myös Afrikassa. USA paaluttaa läntistä pallonpuoliskoa omaan hallintaansa. Mitä tekee Intia?
Onkohan tuo se ”rewetted”-ilmiö jota ihmettelin aiemmin eli että kuivana ollut ojitetun suon pintakerros kastuu uudelleen ennallistettaessa jolloin turpeen hajotustuotteet lähtevät liikkeelle. Ongelman alkusyy ei siis ole vettäminen vaan se että turve hajoaa ollessaan kuivilla. Ilmiötä voi ehkä hillitä pyrkimällä pienentämään kuivana olevaa turvekerrosta ja myös vesipinnan vaihtelua.
Ruotsi raportoi 16.12. olleensa jo viime vuonna hiilineutraali; nielu -7 milj. tn CO2-ekv.
Ydin-lehdestä löytyi Timo Vesalan kirjoitus metsien hiilinieluista. Aivan näin, mutta ei metsä- ja ilmastopolitiikkaa voida tehdä pelkästään tämän pohjalta. Metsien käyttämisellä hiilivarastoina on seurauksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
https://ydinlehti.fi/ydin-julkaisut-ry/metsahakkuiden-vaarat-vaitteet/
