Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Asiaa hallituksen srategiasta, haastattelussa Antti Asikainen.
Livojoessa on nyt siis raakkuja tuolla myllättävällä alueella? Olisiko simpukat kannattanut siirtää alueelta pois yläjuoksulle remontin ajaksi?
Mykkäsen manttaalit raakkujokien varsilla ovat niin laajat, että ne tulisi valtion varoista korvata. Samoin muutkin uhanalaisten eliöiden elinpaikat, joista tulee laajoja käyttörajoituksia.
Metkaan ehtii lausua vielä mutta vaatii rekisteröitymisen palvelun käyttäjäksi. Aikaa 18.7. saakka. Lausuntoja on tullut Metkaan vasta 6 kappaletta. Hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan muutettavan Metka-lakia väliaikaisesti 1,5 vuoden ajaksi, jotta mahdollistetaan tulosperusteisten tukien ja ympäristöllisten tarjouskilpailujen kokeilu.
Tämä kokeilu ei kai koske vakiintuneita tukimuotoja muuten kuin lehtipuun lisäämisen osalta. Joka voi viedä ojasta allikkoon, jos taimikossa on hirviriski korkea, seuraava hoitokerta myöhästyy ja lehtipuu ehtii etukasvuiseksi.
Kuten joissakin lausunnoissa mainitaan, kokeilu ei saisi pienentää nykyisiä varoja. Vain vähän aikaa haettavissa olevan tukimuodon käyttöön lanseeraaminen ja sitä kautta kokemusten kerääminen voi olla haasteellista tuossa aikataulussa. Itse tuen nautinta-aika olisi kyllä 10 vuotta.
Luken professori Ilkka Leinonen X:ssä 5.3.25:
”Puiden istuttaminen on edelleen kustannustehokkain tapa poistaa hiiltä ilmakehästä. Valitettavasti tämä ajatus on ymmärretty väärin Suomen ilmastopolitiikassa. Metsät eivät pysy hiilinieluina ellei uutta metsää istuteta jatkuvasti.”
AJ kommentti. Monien tutkijoiden mielestä metsittämisen mittakaava ei maapallolla riitä tai sitä ei saada aikaiseksi, vaikka maa-ala muuten riittäisikin. Toisaalta jos sekä metsä- että fossiilipuolella edistytään, päästään pienemmällä lämpenemisellä kuin jos ei tehdä mitään. Ilkka jakoi samalla seuraavan artikkelin, jossa ehdotetaan suojautumaan ilmastoriskeiltä istuttamalla sekametsiä.
Tree planting is still the best way to remove carbon – despite climate and economic risks
Tree planting can be the most cost-effective way of removing carbon as long as careful choices are made about which type of trees to plant and where. Governments worldwide have committed to expand tree cover to remove greenhouse gases, with the UK committing to plant 30,000 hectares of trees each year until 2050. However, environmental economists point out that there are significant risks of converting farmland to forests comes in a future of climate change and economic uncertainty. These include the risk of large-scale tree planting displacing agriculture and impacting food security, depending on where it takes place.
In a study in PNAS, the researchers use the UK as an example to demonstrate that uncertainties about climate change and the economy make the difficult trade-off between carbon removal and agriculture even tricker.
Frankie Cho, a PhD graduate from the University of Exeter and lead author of the study, explains: “One problem is that, because it is unclear what countries round the world will do to tackle climate change – we don’t know how challenging the climate will be in the future. If climate change is extreme, broadleaf trees in southern UK offer the best carbon removal – but that’s prime farmland and could be really costly under certain economic futures.
“If climate change is milder, planting conifers on less productive land makes more sense, but those trees will not grow well if conditions are more extreme. The problem is that we don’t know what the future holds and can’t be certain which type of trees we need to plant and where.”
However, using recent advances in decision-making theory under uncertainty, the researchers show that despite these risks, tree planting can still be the most cost-effective way to remove carbon.
Their study shows that a ‘portfolio’ approach to tree planting – diversifying species and planting locations – helps balances risks and moves beyond planting strategies that simply hope that everything will be ok. This strategy minimizes the danger of betting on the wrong future, ensuring tree-planting decisions remain resilient in the face of uncertain future climatic and economic conditions.
Importantly, they show that if policymakers adopt these portfolio approaches to tree-planting, it becomes a far more cost-effective strategy for carbon removal than alternatives like biomass energy with carbon capture and storage or direct air capture technologies.
Co-author of the study Professor Brett Day, from the University of Exeter, added: “We don’t have any other option that can remove carbon from the atmosphere at the scale and cost that we need to meet our Net Zero targets. While tree-planting carries risks, our study shows that, if done strategically, it remains the best solution we have.”
Kiitos Perko luottamuksesta kehityskelpoisuuteeni. Mielessäni on kyllä koko ajan tämä nykyisen lain versio jk:sta, ja vieläpä Jovainin painottamilla runsailla pohjapinta-aloilla, ei lakirajoilla.
Nuo prosenttitaulukkoharjoitukset eivät kerro meille mitään. Pitäisi esittää metsän puuston määrän kehitys ajan myötä kaaviokuvana sen mukaan miten Perko oletat sen menevän jaksollisessa ja jatkuvassa metsässä.
Tasapuolisuuden nimessä jaetaan tämäkin.
Yllättävä tutkimustulos: tuulivoima ei vaikuta asuin- eikä lomakiinteistöjen hintoihin tässä tutkimuksessa. Intuitiivisesti olettaisi, että tuulivoima-alueella olisi alentava vaikutus lähellä voimaloita. Käytettyä hintatilastoa hämärtävät muut hintoihin samana aikana vaikuttaneet tekijät ja esitettyjen regressiomallien selitysaste on matala. En tiedä vaikuttaako sitten mallin matala selitysaste johtopäätöksiin mitenkään.
Aineisto on esitelty tarkemmin sivulta 20 alkaen. Kannattaa katsoa taulukot, joista näkyy hinta suhteessa etäisyyteen voimaloista: eri paikkakunnilla vaikutus on todella erilainen, ja tästä johtuu että hintavaikutus ei tule mallissa merkitseväksi. Kahdella paikkakunnalla eli Raahessa ja Jokioisilla asuinkiinteistöjen hinta aleni selkeästi lähestyttäessä tuulivoimaloita. Joissakin paikoin keskietäisyys (2,4 -5 km) oli kalleinta aluetta, ja Simossa lähimpänä voimaloita oli kalleimmat kiinteistöt.
Joillakin paikkakunnilla (etenkin Pohjanmaalla) on totuttu tuulivoimaloihin ja tiedetään myös niiden hyödyt kuten kiinteistöverotulot. Ajan myötä hintavaikutus alueella ehkä pienenee, vaikka sellainen olisi ollut voimaloiden tullessa. Asuinkiinteistöillä ehkä siedetään haittoja, joita ei siedetä lomakiinteistöillä. Tiedostossa ei ole aineiston esittelyä taulukkona lomakiinteistöille, mutta johtopäätös on niiden osalta samanlainen.
jatkuva kasvatus vähentää tukkien määrää
Perko toivoi tähän tarkennusta. Intuitio kertoisi yksittäisessä metsikössä näin käyvän. Hakkuiden mittaustodistusten mukaan myydystä määrästä tukin osuus voi olla jatkuvassa kasvatuksessa suurempi, mutta silti kasvatetun ja myydyn tukin määrä voi olla jaksollisessa suurempi. Jaksollisessa tukkeja on metsikössä kohti kiertoajan loppua kasvava määrä, kun taas jatkuvassa ne poistetaan ”mätki myyrää” -pelin tapaan heti, kun ne saavuttavat hakkuukypsyyden. Siemenpuut jätetään.
Kunnat voivat kaavoittaa itse pieniä hankkeita joita minimi siis koskisi. Olikohan raja että maksimissaan 10 voimalaa tai sinne päin. Mielestäni samat vaatimukset pitäisi koskea kaikkia hankkeita. Ei pitäisi kohdella eri tavalla niitä ihmisiä, jotka osuvat maakuntakaavaan lätkäistyjen isojen hankkeiden vaikutuspiiriin. Eikö tämä ole perustuslain vastaista!? Nimimerkillä: Kansanradion kuuntelija.
