Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Miksi lehtiä ja neulasia on puissa entistä vähemmän? Miksi luonnonpoistuma on kasvanut?
Tätä kun vertaa uutiseen jossa kerrottiin, että puustossamme on entistä enemmän biomassaa, niin hämmentyy ihan kotimaankin hiilinieluista. Luulisi että näissä kahdessa uutisessa olisi ristiriita. Ovatko metsät siis ylitiheitä, vai mitä tapahtuu?
TA kehottelee aina välillä lisäämään tukkipuun jalostusta ja vähentämään kuitupuun osuutta. Koetin väittää vastaan tilastoilla. TA sitten tähän vastasi että ei hän tarkoittanut kaiken sellun alasajoa vaan vähentämistä. Vaikka kirjoitti sellutehtaiden lopettamisista. Laskelmasta unohtui minulta kuitupuun korkeampi korjuukulu, mutta suuntaa antavasti näin kuitenkin.
”Palaan vielä metsäteollisuuden tilastoihin.
Hakkuista on Luken tilasto 24.4.2025: Hakkuiden kokonaismäärä kasvoi hieman – energiapuun korjuu väheni vuonna 2024. Teollisuuspuuta hakattiin 62 milj.m3, josta kuitua 33,4 ja tukkia 28,6 milj.m3. Kuitupuuta tuotiin noin 3 milj. m3, mikä pitää huomioida, eli kuitupuuta jalostettiin yhteensä noin 36 milj. m3.
Viennistä on Luken tilasto 4.4.2025: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2024 (ennakko). Tilastossa on jakauma, mihin puuta käytettiin ja paljonko vientituloja saatiin.
Lopuksi vielä puun kantohinnat, Luken tilasto 27.2.2025: Teollisuuspuun kauppa 2024. Kuitupuusta maksettiin n. 30 euroa ja tukkipuusta vajaat 80 euroa per kuutiometri.
Näistä tilastoista voi päätellä monenlaista. Kuitupuun jalosteista kuten kartongista ja sellusta saatiin lähes kolminkertainen määrä vientituloja (8,5 mrd) verrattuna tukkipuun jalosteisiin kuten sahatavaraan ja vaneriin (3 mrd). Kuitupuun jalostus tuo siis per hakattu kuutiometri suuren arvonlisän kansantalouteen, varsinkin verrattuna yhden kuutiometrin kantohintaan. Lisäksi hyvin pienin tuontipanoksin, joten kuitupuusta ei kannata luopua kevein perustein.”
Luokittelusta keskustelua Hesarissa. Veikkaan että ei tarvitse nyt panikoitua, vaikka omistaa turvemaan metsiä. Ei ole mahdollista metsäteollisuusmaassa rajoittaa niiden metsätalouskäyttöä totaalisesti. Kommentoin HS. Tähän vastasi jokapaikan asiantuntija TA, että ojat tukkoon vaan!
”Ojitetuista metsätalouden maista noin 4 miljoonasta jo noin 3 luokitellaan turvekankaiksi, eli ovat tavallaan jo muuttuneet kosteikoista metsämaaksi. Luokittelu perustuu ilmeisesti turpeen paksuuteen ja pintakasvillisuuteen.
Inventointien mukaan näistä on iso osa uudelleen soistumassa. Eli on edessä päätöksenteko: jatketaanko näiden hoitoa metsämaana, annetaanko soistua vai ennallistetaanko. Tätä taustaa vasten pinta-aloista on hyvä saada tarkkaa tietoa eri määritelmien mukaisina. Tietoa tarvitaan myös turvemaan päästömalleihin kasvihuonekaasujen inventaariossa.
Sama pätee varmaan muihinkin luontotyyppeihin. Ei ole aina ihan suoraviivaista miten EU:n määritelmät kääntyvät meidän oloihin. Ennallistamisen pinta-alat riippuvat varmaan eniten rahoituksesta eikä määritelmistä, eikä tämä ole ainut toimi, jolla luontokatoa meillä torjutaan.”
Korvauksissa on se logiikka että jos yhteiskunta rajoittaa omaisuuden käyttöä paljon, on kohtuullista että menetys korvataan. Raakkuja suojellaan meitä kaikkia varten, joten ei ole kohtuullista että vain ne maksavat joiden maiden läpi sattumalta kulkee raakkujoki.
Metsäteollisuus saa verohelpotuksia ja tukia, mutta varmaan verotulot hyvinkin korvaavat ne. Joku arvioi että verokertymästä 10 prosenttia tulee metsäteollisuudesta ja -taloudesta. Sama metsätalouden tukien kanssa: yhteiskunta jäänee plussalle.
On kyllä jonkinmoinen ihme jos Nato pysyy kasassa Trumpin kauden ajan.
YLE kertoo öljykaupan kiemuroista. Venäjä ja Venezuela käyvät kauppaa öljystä. Käykö siis niin että Venäjän öljy siirtyy Venezuelan tankkeriin joka matkaa USA:an ja muihin länsimaihin. Rahan sijaan pestään öljyä pakotteista puhtaaksi?
Ei ole säädöksiä mutta puuta ostavat yhtiöt taitavat jo soveltaa Mykkäsen suojakaistoja raakkukohteilla? Nämä pitäisi korvata metsänomistajille niin ne poistuisivat harmaasta suojelusta. Nykyinen tilanne voi tehdä raakusta vihatun eliön samaan tapaan kuin kävi liito-oravalle ja valkoselkätikalle.
Pääasiallinen syy taisi olla saada Irakissa Saddam Husseinin kausi lopetettua ja saivatkin. Saa nähdä onnistuvatko Venezuelassa. Molemmissa pääsyynä öljy ja toissijaisena epämieluisa hallinto? Kuubassa eivät onnistuneet kommunistien syrjäyttämisessä, mutta markkinatalous tuli sinnekin lopulta. Samoin Kiinaan ja Vietnamiin keskusjohtoisesti säädeltynä? ”Kunnon kommunisteja” ei ole enää kuin ulkoilmamuseossa nimeltään Pohjois-Korea?
