Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä, aika pitkälle juur näin. Jotta hiilikrediiteillä olisi toivottu vaikutus yhden maan tasolla, pitäisi tuonti ja vienti olla aika lailla nolla, ja krediittejä tulisi jakaa niin paljon että päästäisiin joka vuosi haluttuun hiilinielun tasoon. Eli valtio olisi silloin tavallaan kilpaileva ostaja puumarkkinoilla ja tämä ei varmaan metsäteollisuudelle sovi.
EU:n tasolla olisi pitänyt aloittaa hiilinielujen kasvattaminen samanaikaisesti kun aloitettiin niiden säilyttämiseen velvoittaminen jäsenmaissa. Suojelualueiden puuston kasvu on mukana hiilinieluissa joten ne eivät ole suoraan siitä pois jos suojelun pinta-alaa lisätään.
Jos käytetyn auton saa kolmasosa hinnalla uuteen nähden, se lähtee helposti mukaan, vaikka kilometrihinta huoltoineen ja jäännösarvoineen olisi sama kuin uudella.
Meneekö useimmiten kuitenkin toisin päin. Jos katsoo tietyn automallin hintoja vs. kilometrimäärä, voi helposti laskea arvon aleneman per kilometri. Ei oikein jaksa uskoa että kalliitkaan korjaukset yltäisivät samaan, paitsi sähköautoilla mahdollisesti.
Esimerkiksi Skoda Karoc, 2.0 Sportline. Ajokilometrit yksikössä 100 km ja pyyntihinta: 122 /28900; 95 / 29900; 63 / 44890; 0 / 57391. Näistä luvuista kun laskee niin pääomakustannus per ajokilometri on suuruusluokkaa 20 – 30 snt.
https://www.auto1.fi/haku/skoda+karoc+bensa+automaatti+neliveto
Ne on kyllä eri ihmiset jotka äänestävät persuja ja vihreitä, joten en osta tuota teoriaa. Keskisarja saa meuhkata mutta ei saa laajaa kannatusta.
Parasta ottaa lusikka käteen ja alkaa töihin: lisää päästövähennyksiä, lisää hiilen sidontaa metsiin ja lisää teknisiä hiilinieluja. Puun tai ligniinin säilöminen rakenteisiin on osa ns. puutuotteiden hiilinielua ja olisi varmaan ainakin päästöperustein tuettuna kannattavaa paljon aikaisemmin kuin biogeeniset polttoaineet. Muodostetaan siis Suomelle hiilikrediittejä lisäämällä hiilen sidontaa esimerkiksi rakentamisessa.
Mietin taas hiilikrediittejä metsissä, olisiko järkevää maksaa metsänomistajille siitä että eivät hakkaa. Monimuotoisuuden säästämisestähän jo maksetaan määräaikaisissa ja pysyvissä suojelusopimuksissa. Hakkaamattomuuskrediiteillä olisi kuitenkin myös haittoja, joten olisi ehkä varminta että ne rajattaisiin lisäisiin hiilinieluihin, kuten metsittämiseen ja lannoittamiseen?
VMI-tulokset kyllä kertovat Jovain toista: järeiden puiden määrä metsissä on kasvanut koko ajan. Tiedä sitten mitä jatkossa käy, kun jatkuva kasvatus vähentää tukkien määrää – nehän napsitaan metsästä pois heti kun puu on ylittänyt tietyt strategiset mitat. Lisäksi ilmastonmuutos lisää riskejä eli jaksollisia kuusikoita uudistetaan entistä aikaisemmin: kiertoajan pidennys ei oikein kuusikoille sovi.
Wikipediassa suositellaan torjunnan keskittämistä tärkeisiin elinympäristöihin ja uhanalaisten lajien esiintymiin. Osa hyönteiskadostakin johtuu lupiinista eikä torjunta-aineista kuten glyfosaatista. Sanotaan myös että ei leviä ainakaan vielä olennaisesti Oulua pohjoisempana.
”Lupiinien siitepölyn sisältämä myrkyllinen alkaloidi lupaniini voi haitata kimalaisten lisääntymistä, eikä lupiinin kukissa ole mettä, jota hyönteiset voisivat käyttää ravintona.
Kasvi vaikuttaa myös päiväperhosiin, koska se ei kelpaa niille ravintokasviksi, ja sen on havaittu vähentävän hyönteisten kokonaismäärää ja vaikuttavan haitallisesti erityisesti kovakuoriaisiin, kaksisiipisiin, perhosiin ja muurahaisiin.
Lajia pystytään tuskin kokonaan hävittämään tienvarsilta, mutta useiden Ely-keskusten asiantuntijoiden mukaan sen torjuntaa pitäisi keskittää luonnonsuojelualueille ja ahoille, kedoille ja harjualueille sekä sellaisille alueille, jossa on arvokasta ja harvinaista kasvilajistoa.”
Jos tekee netissä haun vaikka sanoilla ”vanhusten tehostettu palveluasuminen” saa esimerkkejä sekä yksityiseltä että julkiselta. Palvelujen hintaa ja sisältöä kannattaa vertailla sitten kun tarve ilmenee. Ennen sitä vaihetta kannattaa tehdä edunvalvontavaltuutus. Sen aktivoiminen maistraatissa vaatii lääkärintodistuksen, ts. ei ketään laiteta ”holhoukseen” ennen kuin on tarve.
Esimerkki Keski-Uusimaan julkisesta palveluvalikosta. Matalin taso on kotihoito, seuraava on yhteisöllinen asuminen (tähän pääsyyn vaikuttaa varallisuus). Sitten on ympärivuorokautinen palveluasuminen ja pitkäaikainen laitoshoito. Missä kohtaa sitten aletaan maksaa 85 % tuloista, ehkä siirryttäessä yhteisöllisestä asumisesta ympärivuorokautiseen?
https://vakehyva.fi/fi/ikaantyneiden-palvelut/ikaantyneiden-palveluasuminen
