Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jälkiviisaasti voisi todeta, että jopa sen venäjämielisen presidentin kausi olisi ollut parempi kuin tilanne nyt, koska silloin sotaa ei olisi syttynyt. Länsisuuntausta olisi voitu vahvistaa myöhemmin, mutta tehty mikä tehty.
Ei kaikkea ole kuitenkaan menetetty: Putin sanoi että ei ole koskaan vastustanut Ukrainan EU-jäsenyyttä. Eikö rauhansopimuksen ainekset olisi jo kasassa? Arvopohjainen realisti sanoisi tässä kohtaa, että solmitaan mahdollinen rauha ja palataan aluekysymyksiin myöhemmin sitten kun/jos se on mahdollista.
Lavrov lausuu että aluekysymykset on ratkaistava pitävästi. Lisäksi hän haluaa Ukrainalle ja Venäjälle turvatakuut, mutta jää vielä epäselväksi mitä ne olisivat. Luulisi että Venäjän tuhannet ydinkärjet ovat heille riittävä turvatakuu.
Nostokoukun vastaväitteet ennakoin ja käsittelin jo edellä. Meillä oli vanhempi jämpti monta vuotta eläkkeellä aktiiviuran jälkeen seurakoirana. Ei se vaikuttanut masentuvan siitä että ei päässyt metsälle, metsälenkeille pääsi kyllä.
Pääpointti on kuitenkin että lapion käyttö ei ole eläinsuojelulain tarkoittama asiallinen lopetustapa. Ehkä sana lapio on edellä käytössä kuvaannollisesti, eikä ole tarkoitettu otettavaksi kirjaimellisesti.
Ollaan huonoilla teillä jos yksittäinen eriävä mielipide katsotaan alan mustamaalaamiseksi. Minä olen varmaan tällä kriteerillä ihan maan ykkösmustamaalaajien joukossa – aina kritisoimassa!
Olisko väärästä mielipiteestä teillä joku käytännön esimerkki? Ymmärrän että jos vaikka olet töissä Innoforilla, pitää suositella avohakkuutonta vaihtoehtoa. Tämäkin menee hiukan epäeettiseksi; paras olisi jos ei niinkään suosittele, vaan kertoo vaan vaihtoehtojen seuraukset.
Metsäammattilaiset ovat alkaneet vastustaa hakkuita Suomussalmella vanhoissa kunnan omistamissa metsissä lähellä asutusta.
Metsäinsinöörit nousivat hakkuukapinaan Kainuussa
”Minä olen tehnyt paljon syntiä”, sanoo Suomussalmella hakkuita vastustava metsätalousinsinööri.
Kolme asiaa korpeaa (tiivistetty alkutekstistä):
-Aukkohakkuu tehdään Pitämänkankaalla hyvin lähellä asutusta.
-Kunta on päättänyt hakata metsää Säynäjäsuon soidensuojelualueen ympäröimällä Syväjärvenkankaan retkeilyalueella.
-Kaikki tapahtuu ilman laajempaa kuntalaisten tuntojen selvitystä tiukahkon valtuustoäänestyksen pohjalta.
Kuntalaisaloitteen tekijät esittivät, että suojelualueiden keskellä oleva retkeilymetsä suojellaan. Toiseksi he esittivät, että taajamien lähimetsien metsänhoidosta tehtäisiin uudet suunnitelmat.
* mehtäukko on oikeassa: muidenkin maanosien tulisi toimia ilmastonmuutosta vastaan.
* Mä ehkä laitoin jo tämän webinaarin mutta kertauksena vielä.
https://metsatiedepaneeli.fi/uutiset/webinaari-eu-saantelyn-vaikutukset-puuntuotantoon-suomessa/
* Liittyen metsälain muutokseen, muistelin että Ruotsissa metsälain uudistamiskriteerit ovat meitä tiukemmat. Heillä on kuin onkin alin uudistamisikä edelleen käytössä. Minimi-ikä riippuu kasvupaikasta ja puulajista. ”Föryngringsavverkning får inte göras innan skogen nått en viss ålder, den så kallade lägsta slutavverkningsåldern. För bestånd som domineras av barrträd varierar lägsta tillåtna åldern mellan 45 och 100 år, beroende på markens produktionsförmåga. Bok får föryngringsavverkas tidigast vid 80 år och ek vid 90 år.”
Ei nyky-Metka ole niinkään tarkoitettu rästien purkamiseen, vaan se ohjaa tekemään taimikonhoidon oikeana ajankohtana. Ohjaisi vielä selkeämmin, jos tuettaisiin vain taimikoita – ei nuoren metsän hoitoa tai energiapuun korjuuta.
Olisi hyvä saada konsensus, että suojelualueita perustetaan tarpeellinen määrä (valtion rahoitus) ja että puuta jää hakkaamatta tarpeellinen määrä (teollisuuden osuus). Konsensuksessa on se ongelma, että päästölaskelma on niin epävarma että ei tiedetä milloin hiilineutraalius oikeasti saavutetaan. Jos EU:ssa jätettäisiin laskelmasta pois maatalouden ja metsätalouden maaperät, silloin laskelma olisi kunkin maan osalta kohtalaisen varma. Ei laskelma muutenkaan sisällä kaikkia osioita kattavasti.
Nettistä: ”Kokeilussa Kela korvaa myös tiettyjä tutkimuksia, kuten laboratoriokokeita ja kuvantamistutkimuksia, jotka lääkäri määrää vastaanotolla. Asiakas maksaa puolet tutkimusten hinnasta. Tutkimuksille asetetaan enimmäishinnat.”
Muistelen Visakallon tapaan että oli myös yksi aiempi yksityislääkäreitä hyödyntänyt kokeilu josta kokemukset eivät olleet hyvät: lääkäriin pääsy ei helpottunut mutta kustannukset kasvoivat.
””Kela-korvausten edellinen säätäminen kahdeksasta eurosta 30 euroon vuoden 2024 alussa sen sijaan piti asiakaskunnan ja käyntimäärät ennallaan. Erityisen ikävää oli se, että osa lääkäriasemista vain nosti kasvaneiden korvausten myötä hintojaan.”
