Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Jos jk-metsään ei tarvita muita taimia kuin kuusia, sitten ei ehkä tarvita pienaukkojakaan. Hyvä ehdotus Jovain.
Varmaan niitä tuulenkaatoja voi poistaa jos menee metsätuholain määrän yli. Säästöpuut eivät normaalisti aukolla mene määrältään yli joten niiden kohdalla tätä harkintaa ei joudu tekemään. Rantaan jää varmaan poiston jälkeenkin riittävät säästöpuut pystyyn. Jos ei jää niin sitten jättää kaatuneita riittävän määrän.
No kiva kuulla Rukopiikki. Olen ihmetellytkin miksi riekko ei ole siirtynyt soilta avohakkuille etelässä kuten hirvi hyvin menestyksekkäästi teki. Johtuuko se siitä että pienet koivun taimet ja muut lehtipuut eivät kanna sen painoa samalla lailla kuin vankkarunkoiset tunturikoivun käkkyrät? Poro syö ainakin kaiken lehtipuun maasta ja siihen korkeuteen johon se yltää. Mutta poronhoitoalueen eteläpuolella tämä ei selitä katoa.
Riekkojen kannalta kaksi pahinta voivat olla poro ja soiden ojitus.
Tänään keskustellaan ennallistamisesta. Varmaan vielä monta kertaa tämän jälkeenkin.
Ilmeisesti mm-valiokunta ei ole tehtäviensä tasalla. Ministeriö yrittää neuvoa.
Veronika Honkasalo kertoo Facebookissa että karhu ja ilves on ympätty esitykseen jälkikäteen ja että valiokunnassa osa haluaisi tarkempaa käsittelyä sudenkin osalta, eli vaikutusarviot ja asiantuntijakuulemiset ainakin. Ei anna kovin hyvää kuvaa Metsäsästäjäliitosta, jos EU-lain vastaisia esityksiä lobataan.
”suden kiintiömetsästys on nykyisin direktiivin mukaan mahdollista, kun lajin suotuisa suojelutaso turvataan. Sen sijaan karhun ja ilveksen suojelustatus on täysin toinen. Niiden kiintiömetsästystä direktiivi ei mahdollista.”
”Ministeriö on jo valmistellut asetusesityksen, jossa suden metsästysalueet ja niitä koskevat kiintiöt metsästysvuodelle 2025–2026 jaetaan maantieteellisesti. Kun asetus tulee voimaan, kaikkiaan on mahdollista tappaa sata sutta poronhoitoalueen ulkopuolella.
Karhun ja ilveksen osalta valiokunta velvoittaa ministeriötä valmistelemaan vastaavan asetuksen.
Aiemmin esimerkiksi häirikkösusia on poistettu ja muuta kannanhoidollista metsästystä harjoitettu poikkeusluvilla, mutta nyt tilalle tulee siis kiintiömetsästys. Asetuksella annetusta kiintiöstä ei voi valittaa samalla tavalla kuin poikkeusluvista.”
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011679704.html
Kommentoin HS:
Kiintiömetsästys tulee siis poikkeuslupien rinnalle, ei tilalle.
Se tässä on erikoista, että karhun ja ilveksen suojelustatus on EU:ssa tiukempi kuin suden, vaikka susikanta on ainakin Suomessa huomattavasti pienempi. Johtuuko tämä tilanteiden vaihtelusta EU-maissa, eli ilves ja karhu ovat sitten muissa maissa harvinaisempia kuin susi?
Karhun ja ilveksen osalta jouduttanee valiokunnan muilutusyrityksestä huolimatta edelleen turvautumaan poikkeuslupiin, koska esitys kannanhoidosta on EU-lain vastainen. Ko. lajien suojelun status EU-lainsäädännössä pitää saada muutettua ennen kannanhoidollisen metsästyksen esittämistä.
Poikkeusluvat ovat siinä mielessä parempia kuin kannanhoidollinen metsästys, että häiritseviin yksilöihin kohdistuva metsästys on suuntaavaa valintaa, joka voi lisätä lajin ihmisarkuutta. Laumaeläimellä kuten sudella kokonaisten laumojen poistokin voi olla perusteltua. Kannanhoidollista metsästystä perustellaan myös susitihentymien purkamisella. Niiden muodostumista voitanee estää myös alentamalla hirvieläinten kantaa lounaassa ja rannikoilla.
Jos puhutaan jk:n mukaisesta poimintahakkuusta, siinä jätetään osa varttuneesta puustosta siemenpuiksi ja säästöpuiksi. Sama periaate voisi pelittää rantavyöhykkeellä maisemallisista syistä, vaikka vesiensuojelun kannalta riittäisi tiheä nuori puusto ja maanmuokkauksen kielto. Tässä kannattaa käyttää tapauskohtaista harkintaa, eli huomioida vesistön koko ja alueen virkistyskäytön määrä eli onko alueen merkitys maisemalle pieni vai suuri.
