Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ei vaikutus ilmastoon ole pääasia, vaan se että saadaan Suomi ja EU hiilineutraaliksi ja siitä hyvä mieli. Toisaalta: jos meidän hakkuita vähennetään hiukan ja tuon vähennyksen vaikutus on pieni, vastaavan hakkuiden lisäyksen vaikutus muualla on myös hyvin pieni.
Kyse on siitä miten sanotaan eikä mitä sanotaan. Ratkotaan monitavoiteoptimoinnin ongelmaa jossa kohdistetaan resursseja puuntuotantoon, ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Ei se liene yllätys että ristiriitoja tulee ja taloudellisten haittojen kärsijät valittavat omavastuuosuuden kasvua. Jos pitää paikkansa se arvio että metsämaasta on noin neljännes suojeltua tai jonkin hakkuurajoituksen piirissä, metsänomistajat ovat tehneet jo paljon eikä olla enää kaukana bd-strategian tavoitteesta.
Porotalous on niin heikosti kannattavaa, että ei sieltä mitään korvauksia saada. Päin vastoin korvaukset juoksevat tuottajien suuntaan peto- ja liikennevahingoista. Poroja saa pitää vapaana mutta niiden omistajien tulisi pyrkiä lieventämään niiden aiheuttamia haittoja. Esimerkiksi hakea pihaporot pois, mutta käytännössä niille ei voida tehdä mitään muuta kuin aidata arvokkaimmat viljelykset ja pihat. Esimerkiksi koiria ei voi käyttää porojen pois ajamiseen.
No, perunakellarissakin porisee monenlaista keitosta… Toivomus jatkoon olisi, että keskustelu olisi tiukkaa mutta asiallista. Ei täällä kukaan jaksa jatkuvasti haukuttavana olla. Kunnioitetaan sitä aikaa ja vaivaa, jonka aktiivikeskustelijat antavat tälle palstalle, varsinkin käytännön osaajat. Tutkijoitahan täällä näkyy harvoin. Lopputulos olisi parempi, jos tietoa saisi suoraan sen alkulähteestä, kuten silloin kun vaikka suotutkijat ovat osallistuneet keskusteluihin Metsäuutisissa.
Jos ihmiset eivät tunnista uutisjutuista sitä todellisuutta, jonka he tuntevat, vaakalaudalla on heidän luottamuksensa journalismiin. – Lotta Närhi, toimittaja, Long Playn uutiskirje 22.8.2025
Elinkeinon ja tutkimuksen viesti ei ole yksi ja yhtenäinen, vaan moniääninen. MTK, Metsäteollisuus ry ja Suomen Metsäyhdistys kertovat saavutetuista edistysaskelista. Yksi tutkimuksen viesti tulee Luontopaneelilta, toinen Ilmastopaneelilta ja kolmas Biotalouspaneelilta. Näiden lisäksi vielä yksittäisten tutkijoiden kannanotot, esimerkiksi somessa ja blogeissa ja erilaisissa työryhmissä.
Metsäteollisuusyritykset tekevät luontomyönteisiä aloitteita omien ja asiakkaidensa metsissä. Miksi näin, jos ne katsoisivat, että on jo tehty tarpeeksi? Ei, vaan kyseessä on prosessi, joka etenee siinä tahdissa joka on mahdollinen. Sama koskee metsäsertifiointia, sekin on jatkuvan parantamisen liike, jossa saa enemmän aikaan mikäli osallistuu prosessiin.
Hiilineutraaliusasiasta pitäisi kysyä teollisuudelta; osa tuntuu olevan sitä mieltä, että asialla on merkitystä investoinneille. Muualle siirtyvien hakkuiden vaikutukset ovat hyvin epävarmat, joten kannattaako niitä edes huomioida.
Hakkuiden vähentämisen seuraukset riippuvat toteutuksesta. Määrä alenee jo levennetyistä vesistöjen suojakaistoista ja muista hakkuurajoitteista, hiljaisesta ja virallisesta lisäsuojelusta ja jatkuvaan kasvatukseen siirtymisistä turvemailla. Loput alueet, jotka jäävät tavalliseksi talousmetsäksi, tulisi käsitellä metsätaloudellisin perustein eli huolehtia harvennuksista ja päätehakkuista.
Suositellaan kiertoaikojen pidentämistä ja tiheämpänä kasvattamista, mutta riskittömämpää olisi toimia päinvastoin, eli lyhentää kiertoaikoja ainakin koivikoissa ja kuusikoissa ja kasvattaa ne tarpeeksi harvana nuoresta alkaen. Männyllä voitanee maltillisesti lisätä kasvatustiheyttä ja kiertoaikoja.
Hallituksen ilmastostrategia saa kritiikkiä.
Ilmastopaneelin mukaan strategiassa esitellyt toimenpiteet eivät siis riitä hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen. Hallituksen luonnoksessa arvioidaan, että hiilineutraaliustavoite edellyttäisi päästövähennyksiä noin 34 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2035. ”Arvio osoittaa mittavan lisätoimien tarpeen, ja politiikkauran riittämättömyys heikentää koko strategian ja kansallisen ilmastopolitiikan uskottavuutta”, paneeli arvostelee. Lisäksi paneeli arvioi, että toimet ovat riittämättömiä maankäytön EU-ilmastovelvoitteiden täyttämiseksi.
