Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kiitos Timppa.
Vaikuttamista pitää yrittää. Vaikutuksesta ei ole varmaa tietoa, mutta kai näitä minun ja Timpan ja muiden kommentteja täällä ja Hesarissa joku lukee.
(Muokattu.) Kirjoittajina Mönkkönen Jyväskylästä ja Takala (UEF).
Kommentti sinne:
Metsien eliölajit ovat kehittyneet maisemassa, jossa vanhan metsän osuus on ollut nykyistä suurempi. Sen lisääminen tulee veronmaksajille kalliiksi suojelualueita laajentamalla, joten on hyvä jos monitavoitteiset metsänomistajat edistävät tavoitetta ilmaiseksi.
Oman metsän tavoitteita ja hyötyjä kannattaa miettiä omien arvostusten näkövinkkelistä. Liikutaan ns. tuotantomahdollisuuksien käyrällä, jossa jonkin hyödyn lisääminen vähentää muita hyötyjä. Sama periaate pätee valtakunnan tasolla: ei voida maksimoida yhtä aikaa metsäteollisuutta, metsien kasvua, hiilinielua ja monimuotoisuutta. Monimuotoisuutta ja hiilen varastointia voidaan lisätä yhtä aikaa kasvattamalla vanhojen metsien osuutta.
Netistä löytyy kaaviokuva: Metsien ikärakenne vuosina 1951-2019. Pohjois-Suomessa ollaan lähes tavoitteessa, kun yli satavuotiaiden metsien osuus on ollut noin 5 vuotta sitten 23,5 %, Etelä-Suomessa vain 9,3 %. Metsien keskikasvun maksimoiva päätehakkuuikä (kiertoaika) on noin 70 vuotta, pohjoisessa hiukan korkeampi kuin etelässä. Kannattavuuden maksimoiva ikä on hiukan korkeampi kuin puuntuotannon maksimoiva, kun loppupuolella kiertoaikaa saadaan paljon arvopuuta eli tukkia.
Suojelun lisääminen ja kiertoaikojen pidentäminen vähentävät puuraaka-aineen tarjontaa, jonka hinta voi tällöin pysyä korkeampana. Metsäteollisuuden volyymi sopeutuu puun tarjontaan ja hintaan. Teollisuuden tuottamaan arvonlisään vaikuttaa myös lopputuotteiden markkinan määrien ja hintojen kehitys.
HS mielipiteessä kehotetaan luontotietoisia metsänomistajia korjaamaan metsiensä ikäjakaumaa lähemmäs luontaista eli vanhempaa.
”Ekologisen tiedon perusteella turvallinen tavoite voisi olla, että selkeästi normaalia kiertoaikaa vanhemmat, vähintään satavuotiaat puustoltaan edustavat metsät peittävät jatkuvasti noin 30 prosenttia metsämaisemasta.
Nyt yli satavuotiaita metsiä on suojelualueet mukaan lukien Etelä-Suomessa 9 prosenttia ja valtakunnallisesti 15 prosenttia. Luonnonmaisemassa hyvin vanhat metsät kattoivat valtaosan maisemasta.”
Alkuperämme tahtoo unohtua, kun tapahtumista on riittävän kauan aikaa. Amerikkalaisetkin ovat pääosin eurooppalaisten maahanmuuttajien jälkeläisiä, mutta nyt eivät enää muista tätä historiallista yhteyttä. Olisiko niin että suurvaltojen kansalaisia vaivaa helposti ylemmyyden tunne. Mahdollisia syitä: vanha kulttuuri (Kiina ja Intia), taloudellisessa ja sotilaallisessa mielessä onnistunut (USA) tai pinta-alaltaan suuri (Venäjä).
Itselläni ei ole kansasta paljoa kokemusta enkä halua tässä mustamaalata kaikkia venäläisiä. Tyttärelläni on suomenvenäläinen ystävä ja yhden tätini puoliso oli Venäjältä.
Ns. perinteiset arvot sisältänevät Venällä mm. etnonationalismia, imperialismia ja naisen aseman nyrkin ja hellan välissä. Venäläisiä tulee suojella ja kunnioittaa – vaikka he eivät kunnioitusta juuri nyt ansaitsekaan.
Putinilta voisi kysyä tarkennusta mitä kunnioitus käytännössä on. Mitä Ukrainan tulee tehdä jotta se kunnioittaa riittävästi? Riittääkö että ei liity Natoon ja sallii venäjän kielen opiskelun kouluissa vapaaehtoisena aineena?
Pelkästään puuntuotantoa maksimoitaessa kustannustehokkuutta tai ympäristöä ei huomioida. Esimerkiksi lannoitettaisiin paljon, ei jätettäisi suojakaistoja tai monimuotoisuuskohteita puuntuotannon ulkopuolelle. Uudistettaisiin menetelmällä joka tuottaa suurimman kasvun riippumatta kustannuksista. Vanhaa metsälakia ja sen soveltamistapaa syytettiin tästä ja siitä että lainlaatija määritteli omistajan puolesta metsätalouden tavoitteet. Nykyinen metsälaki sallii enemmän haitaria siihen miten metsiään hoitaa, minkälaiseen tuottoon, kannattavuuteen tai ylipäänsä hyötyihin pyrkii.
