Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
YLEn netissä kerrotaan, että lupiini vie pölyttäjiä pois marjaviljelmiltä (oletettavasti metsämarjoilta myös). Pölyttäjä saa siltä siitepölyä mutta ei mettä. Siitepöly haittaa pölyttäjähyönteisten lisääntymistä.
Hävittäminen kokonaan ei jutun mukaan enää onnistu. Nelostien varrella on kyllä komeat kasvustot tänä kesänä.
Lukijan kommentti HS 2.7.25<
-jatkuva kasvatus (oma lisäykseni kuusen taimien poistaminen sopivasti kuusettumisen estämiseksi) on nähdäkseni ratkaisu koko metsänhoitoasiaan (sopivan suojellun metsäosuuden lisäksi), mutta ilmeisesti on niin, että Laotse on oikeassa: ihmiset kulkevat yksinkertaisen tien sijaan mieluummin monimutkaisia teitä!
-marjat säilyvät, sienet kasvavat, monimuotoisuus ilmeisesti palautuu, saadaan vain arvokkaampia tukkipuita, tehdään vähemmän töitä, korkoa korolle-ilmiö tuottaa heti ensimmäisestä harvennuksesta alkaen tuottoa (vertaa jaksollinen metsänhoito, jossa päätulo n. 60 vuoden kuluttua), kanalintukannat ilmeisesti elpyvät…
Ja jatkuva kasvatus on vielä todettu toimivaksi metsänhoitotavaksi!
Kia Ceed ponnahti suureen suosioon ja tilasto on muutenkin mielenkiintoinen. Sijoilla 3 ja 7 ovat pikkuvolkkarit T-Cross ja Taigo, saman hintaiset ja kokoiset autot. Miksi Volkkarilla on tuotannossa kaksi käytännöllisesti katsoen samaa automallia? Sähköautoja hankitaan paljon yksityisleasingilla, mikä onkin järkevää.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/1436cf2e-e162-46e7-b24c-6df6ff83ea06
Sitten jos kunnostusojitetaan, sammaleet myllätään pois ja tulee päästöpiikki.
Jostain syystä vanhojen ojitusalueiden vesipäästöt ovat hirveä mörkö. Mitä tietokäyttöön-raportti mahtaa sanoa syyksi tähän? Mitä vanhasta ojitusalueesta lähtee veden mukaan kun turve edelleen jatkaa hajoamista? Onko pitkäaikaisseurantaa tehty että näkisi yhden suon päästöjen elinkaaren? Tottahan siellä suometsissä on myös karikkeet kuten kaikissa muissakin metsissä, joten pitäisi jälleen suhteuttaa: mikä on turpeen osuus? Kun veden pintaa suolla nostetaan, pitäisi näkyä veden kirkastumista mikäli turve on pääsyyllinen päästöihin.
Tarkoitin Kurki tutkimuksilla pullovesinäytteiden lisäksi tiedon etsimistä kirjallisuudesta. Se on tutkimuksen tärkeä osa, ja on myös olemassa tieteellisen tutkimuksen laji (katsaus eli review) joka on pelkästään sitä.
Kuvittelen suotutkijoiden olevan sitä mieltä että ojitus lisää, paitsi kiintoainetta, myös valumavesien tummumista, eli kasvattaa vastaanottavan vesistön humuskuormaa verrattuna luonnolliseen kuormaan. On olemassa myös luonnon omat ravinnekierrot. Tutkimuksen avulla koetetaan suhteuttaa maa- ja metsätalouden osuudet kokonaiskierrosta ja minimoida haittoja.
Ympäristö-sivustolla on ansiokkaat esitykset Itämeren ravinteiden kuormituksesta. Tietokäyttöön-julkaisu pitäisi myös tsiikailla, vaikuttaa hyvältä sekin.
Minä olen tulkinnut Kurjen tutkimuksia niin että ojitusalueiden ravinnepäästöt (N, P) eivät ole merkittäviä. Olisin taipuvainen uskomaan tämän, tällä hetkellä ainakin.
Kiintoaineet ja veteen liuenneet humusaineet sen sijaan ovat merkittäviä, ja niiden suitsimiseksi pitää tehdä kaikki kustannustehokkaasti mahdollinen. Rahaakin työhön olisi todennäköisesti tarjolla, koska ennallistamisasetukselta halutaan tuloksia.
Rauta ja metallit kai ovat merkittäviä paikoitellen – esimerkiksi happamilla sulfaattimailla, joita löytyy ainakin maankohoamisrannikoilta. Oulun eteläpuolen uudisojituskeskittymä voisi osittain osua sellaiseen alueeseen, ja olisi siinäkin mielessä mielenkiintoinen seurantakohde.
